116050 Post doc -stipendi

Sisäilmavauriokohteiden nopea havainnointi, kokonaistoksisuusmittausten korrelaatio työntekijöiden terveysvasteiden ja mikrobihavaintojen kanssa

2016-03-01 00:00:00.0

Tutkimushankkeen päätavoitteena on tutkia kosteus ja homeongelmaisten suurten työpaikkarakennusten ja niiden käyttäjien ongelman kuvaa ja oireilua. Saadun aineiston perusteella voidaan tulevaisuudessa nopeasti ja luotettavasti selvittää onko kohteessa vaurioita, onko käyttäjien mahdollinen oireilu vauriosta johtuvaa ja onko mahdollisiin interventioihin ryhdyttävä. Kyseessä on merkittävä edistysaskel, jonka avulla voidaan saada selville mikä komponentti altistuskokonaisuudessa on oireilun takana sekä altistumisen ja oireilun väliset yhteydet.

Tutkimuksessa verrataan E. coli-lux toksisuustestin tulosta saatavissa oleviin mikrobien viljelymenetelmien tuloksiin ja em. mittareita verrataan rakennusta käyttävien henkilöiden oireisiin ja objektiivisiin immunologisiin vasteisiin. Tehtävässä tutkimuksessa selvitetään eri mikrobisukujen, laskeutuneen pölyn ja sisäilmasta kondensoidun veden toksisuuden tilankäyttäjille aiheuttamia oireita ja immunologisia vasteita neutrofiileillä sekä seerumista tehtävillä analyyseillä, sekä altistuneissa että altistumattomissa ja työntekijöissä. Työntekijöiden terveydentilaa kartoitetaan terveys - ja oirekyselyjen avulla.
Tutkimuksessa edetään kohde kerrallaan ja tuloksia saadaan vähitellen syksyn 2016 aikana, kun toksisuusmittaustuloksia verrataan terveydellisiin ja immunologisiin parametreihin. Varsinaiset lopulliset tulokset saadaan kun kaikki projektiin valitut kohteet on tutkittu ja tulokset analysoitu.

Hankkeen vastuuhenkilö
Janne Atosuo

Aineistoa Materials-välilehdellä.

E. coli-lux osoittaa sisäilman myrkyllisyyden

2017-06-26 10:39:57.91

Escherichia coli-lux -bakteeriin perustuvasta sisäilman kokonaistoksisuuden näytekeräys- ja analyysimenetelmästä saatiin vakuuttavaa lisätietoa FT, tutkija Janne Atosuon väitöskirjan jälkeisessä post doc -tutkimuksessa.

Työsuojelurahasto tuki tutkimusta, jossa menetelmän avulla testattiin sisäilman kokonaistoksisuutta eli myrkyllisyyttä yläpölyistä. Tulokset korreloivat Atosuon mukaan erittäin hyvin tilojen kosteusvaurioiden ja tilankäyttäjien oireilun kanssa ja vahvistavat aiempia tutkimustuloksia.

E. coli-lux -menetelmän ovat kehittäneet Turun yliopiston biokemian laitoksen immunokemian laboratorion tutkijat. E. coli-lux on kolibakteeri, johon on siirretty geeniteknologian keinoin uusi dna-jakso. Sen ansiosta se tuottaa näkyvää valoa, bioluminesenssia.

Bakteerikannan tuottama valosignaali on suoraan verrannollinen elävien bakteerisolujen määrään. Jos kosteus- ja homevaurioituneista tiloista otetut pölynäytteet ovat myrkyllisiä, bakteerien valontuotanto laskee.

E. coli-lux -menetelmä sisältyi Atosuon väitöskirjaan vuodelta 2015. Sitä on kehitetty monissa hankkeissa, muun muassa Työsuojelurahaston tukemassa hankkeessa 114151, jossa menetelmä kykeni löytämään vauriokohteet ja erottelemaan ne vauriottomista vertailukohteista.

Paloasema, hoitolaitos, kerrostalo                                 

Nyt kohteena oli kolme kosteus- ja mikrobivauriorakennusta: suuren palokunnan henkilökunnan oleskelu- ja asuintilat, kehitysvammaisten hoitolaitos ja suuri kerrostalo. Kaikissa kohteissa työntekijöillä ja tilankäyttäjillä oli selkeästi lisääntynyttä oireilua.

 E. coli-lux -menetelmällä mitattu yläpölyn toksisuus oli huomattavasti korkeammalla tasolla kuin vertailukohteissa, joita olivat kolmen palokunnan miehistön oleskelu- ja asuintilat.

Lisäksi hoitolaitoksessa tehdyssä vertailututkimuksessa siivous ei vaikuttanut yläpölyjen toksisuuteen: laskeutunut pöly oli vauriokohteessa toksista sekä ennen siivousta että sen jälkeen. Siivous ei myöskään vaikuttanut oireiluun mikrobivaurioituneessa rakennuksessa.

Toimii priorisointityökaluna

Atosuon ja tutkimusryhmän mukaan menetelmä tarjoaa nopean ja kustannustehokkaan priorisointimenetelmän kosteus- ja mikrobivaurioiden havainnointiin, mikä hyödyttää suomalaista työelämää.

Menetelmä osoittaa kokonaistoksisuuden mutta ei erittele, mikä tai mitkä tekijät vaikuttavat myrkylliseen sisäilmaan. Menetelmän avulla voidaan nopeasti tutkia mahdolliset epäillyt vauriokohteet ja priorisoida niistä kohteet, joissa on suurin lisätutkimusten ja korjaamisen tarve.

Menetelmä indikoi myös kohteen aiheuttaman altistuksen tilankäyttäjille, ja siten vältytään muun muassa työntekijöiden altistumiselta tietämättömyyden tai epävarmuuden vuoksi.

Mahdollisten saneerauksien jälkeen kynnys testata uudelleen laskee, koska menetelmä on nopea ja kustannustehokas. Testi toimii hyvin erilaisissa ympäristöissä.

Joku oirehtii vasta tuhatkertaisesta määrästä

Oireilun ja sisäilman kokonaistoksisuuden korrelaatio, kuten myös se, että vauriokohteiden tilankäyttäjien verinäytteistä näkyi selkeitä merkkejä immunologisten vasteiden muutoksesta, hälventävät epäilyksiä siitä, että oireet olisivat lähinnä psykosomaattisten tekijöiden aiheuttamia.

Hankkeessa kerätty immunologinen tutkimusmateriaali tarjoaa uutta tietoa mikrobivaurioiden aiheuttamista immunologisista muutoksista.

Yksilöiden väliset erot ovat suuria. Oireiden syntymiseen tarvittavien altisteiden määrät vaihtelevat siten, että joku saa oireita herkästi ja joku vasta tuhatkertaisesta määrästä. Siten lähtökohta yhtenäisen mittausmenetelmän löytämiseen on haastava.

Hanke pystyi kuitenkin näyttämään, että tehdyillä tutkimuksilla on mahdollisuus löytää vasteita, joilla altistus voidaan löytää ja tulevaisuudessa tukea siten diagnostiikkaa.

Seerumitestien yhteydessä tutkittiin itiöantigeenien rakennetta ja immunogeenisyyttä. Seeruminäytteiden ja uusien antigeenipreparaattien avulla tehtävässä lisätutkimuksessa uskotaan löytyvän tarkka erotteleva menetelmä altistuksen toteamiseen.

Rakennuksen ja oireilun yhdistäminen haastavaa

Rakennuksen ja oireilun yhdistäminen on yksilötasolla haastavaa, koska koskaan ei voida varmasti tietää, ovatko oireet peräisin juuri kyseisestä rakennuksesta. Jos oireilevia on kohteessa paljon, voidaan kuitenkin epäillä, että kohde on vaurioitunut.

Kosteus- ja mikrobiongelmat ovat vakavuutensa ja yleisyytensä takia hyvin kalliita suomalaiselle työelämälle ja koko yhteiskunnalle. Niiden synty- ja vaikutustavoista kiistellään, ja näkemyksiä on monenlaisia.

Hankkeessa on toimittu osana Turun yliopiston kliinistä tutkimusyksikköä Trossia. Sen perustivat marraskuussa 2016 yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen oppiaine sekä biokemian laitoksen immunokemian laboratorio.

Yksikön tavoitteena on tutkia työ- ja elinympäristön altisteiden terveysvaikutuksia. Työ- ja asuinympäristöön kohdistuvin mittauksin ja kliinisen tutkimuksen avulla pyritään saamaan lisänäyttöä mekanismeista, joiden epäillään liittyvän mikrobiologisiin, kemiallisiin ja fysikaalisiin altisteisiin. Trossin toiminnasta vastaa professori Tuula Putus.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Hanketiedot

  • HakijaAtosuo Janne
  • ToteuttajaAtosuo Janne
  • Lisätietoja
  • Janne Atosuo
    02 333 6852
    janne.atosuo@utu.fi
  • Toteutusaika
  • 2016-04-01 00:00:00.0 - 2017-03-31 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2017-03-31 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2016-02-16 00:00:00.0
    40000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 40000.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2017-04-06 00:00:00.0

Aiheluokitus