Hengityksensuojainten toimivuus työpaikalla kylmässä (HSTK II)

Tiivistelmä

”Hengityksensuojainten toimivuus kylmässä (HSTK)” hanke (2016-2019) toteutettiin Työsuojelurahaston tuella yhteistyössä suojainvalmistajien ja -myyjien sekä käyttäjäorganisaatioiden kanssa. Tutkimuksen seuraava vaihe on selvittää hiukkassuodattimilla varustettujen hengityksensuojainten ja kasvojen kylmänsuojauksen toimivuus aidoissa työskentelyoloissa. Hankkeessa on tarkoitus selvittää, kuinka työpaikan autenttinen työskentely-ympäristö vaikuttaa hengityksen ja kasvojen kylmältä suojaamiseen ja miten ne tulisi huomioida. Työpaikan työympäristö poikkeaa merkittävästi kontrolloiduista laboratorio-oloista monialtisteisuutensa ja olojen vaihtuvuuden suhteen. Hengityksensuojaimen suojaustehokkuutta heikentää myös tuuli, jonka vaikutusta voidaan arvioida työolojen lisäksi hallitusti laboratorio-oloissa. Lisäksi käytännössä merkittäviä ongelmia aiheuttavat kosteuden kertyminen suojaimen sisään sekä oikean mallin ja koon löytäminen.

Tutkimuksen toteutus keskittyy työpaikalla tehtyihin työntekijöille kohdennettuihin kyselyihin ja haastatteluihin, lämpöfysiologisiin mittauksiin sekä hengityksensuojainten tiiviyden selvittämiseen. Aiemmassa hankkeessa kehitetyn malliratkaisun toimivuus, kuten alushupun käyttö kypärällä ja kasvosuojaimella varustetun puhallinlaitteen kanssa, työpaikalla validoidaan. Lisäksi tuulen vaikutusta hengityksensuojaimen toimivuuteen selvitetään kontrolloiduissa laboratorio-oloissa, joissa sekä tuulennopeus että lämpötila ovat hallittavissa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sirkka Rissanen

Tiedote

Hengityksensuojainten käyttö kylmätyössä

Tiivistelmä

Työturvallisuus heikentyy, jos hengityksensuojaimen toiminta kylmässä häiriintyy, sitä ei voida käyttää tai se aiheuttaa terveydellistä haittaa. Tavoitteena oli luoda ratkaisuja ja ohjeistus hengityksensuojainten käyttöön kylmässä. Ratkaisut kehitettiin työpaikka- ja laboratoriotutkimusten avulla. Hankkeessa saatiin tieteellisesti tuotettua tietoa hengityksensuojainten käytöstä kylmätyössä ja kehitettiin uusi kasvojen kylmänsuojausmenetelmä puhallinlaitetta käytettäessä. Lisäksi saatiin uutta tietoa tuulen vaikutuksesta suojaustehokkuuteen. Aiempi malliratkaisu validoitiin ja päivitettiin. Tulokset on tarkoitettu hyödynnettäväksi niin työpaikoille, työterveyshuoltoon kuin hengityksensuojainten valmistajille ja myyjille sekä standardointiin.

Lähtökohdat

Hengityksensuojainten käyttö kylmässä on usein välttämätöntä. Kylmässä kosteus huurtuu ja jäätyy maskien, venttiilien ja suodattimien sisään ja puhaltavat suojaimet jäähdyttävät kasvoja. Terveydellistä haittaa voi aiheutua erityisesti hengitystie- tai verenkiertoelintensairauksia poteville. Tavoitteena oli selvittää hengityksensuojainten toimivuus työssä ja niiden käytön terveysvaikutukset, määrittää kylmän, tuulen ja kosteuden yhteisvaikutus, sekä päivittää aiemmat ohjeistukset.

Aineisto

Hankkeen aineisto kerättiin sekä työpaikoilta että laboratoriossa tehdyissä tutkimuksissa. Kyselytutkimukseen vastasi 3 organisaatiosta yht. 73 vapaaehtoista, jotka käyttävät hengityksensuojaimia. Ryhmähaastatteluihin osallistui 6-9 henk./org. (yht. 21 henk.), jotka edustivat työntekijöitä, -johtoa, -suojelua ja -terveyshuoltoa. Työpaikoilla tehtiin 26 kasvojen jäähtymis-, 8 kylmänsuojaus- ja 28 tiiviysmittausta. Laboratoriotutkimuksissa oli 2-5 koehenkilöä tutkimuskysymyksestä riippuen.

Menetelmät

Hengityksensuojainten käyttäjien käyttökokemuksia ja terveydellisiä vaikutuksia selvitettiin kyselytutkimuksen ja haastatteluiden avulla vuonna 2021. Työpaikoilla tehtiin hengityksensuojainten tiiviystestejä ja työntekijöiden kasvojen jäähtymismittauksia. Hallituissa laboratorio-oloissa määritettiin tuulen vaikutusta puhallinlaitteiden suojaustehokkuuteen ja kasvojen jäähtymiseen. Lisäksi kehitettiin uusi kasvojen kylmänsuojausmenetelmä ja mitattiin eri menetelmien lämpöominaisuudet.

Tulokset ja johtopäätökset

Kylmässä tuuli lisää jäähtymistä, kun käytetään kypärällä varustettua puhallinlaitetta. Jäähtymistä voidaan tällöin vähentää kylmänsuojauksella. Hankkeessa kehitettiin muiden suojainten kanssa yhteensopiva ”TTL Kasvojen Kylmänsuoja”. Voimakas tuuli heikensi kypärällä varustettujen puhallinsuojainten suojaustehokkuutta. Riippumatta lämpötilasta naamareiden tiivistymiseen on kiinnitettävä huomiota. Terveydellisiä vaikutuksia aiheutuu mm. kasvojen jäähtyessä ja hengitysvastuksen lisääntyessä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hankkeen tulokset parantavat suomalaisten työpaikkojen työturvallisuutta haastavissa ja vaihtelevissa talvioloissa mm. teräs-, kaivannais- ja rakennusteollisuudessa, ja jätteenkäsittelyssä. Hankkeessa kehitettiin uusia ratkaisuja kylmässä suojautumiseen. Lisäksi tulosten pohjalta päivitettiin aiemman malliratkaisun suositukset ja ohjeistukset, jotka ovat tarkoitettu hyödynnettäväksi niin työpaikoille, työterveyshuoltoon kuin hengityksensuojainten valmistajille ja myyjille sekä standardointiin.

Aineisto

Kirsi Jussila, Sirkka Rissanen, Jenni Kaisto, Heli Kähkönen, Sampsa Törmänen, Irmeli Lindström ja Erja Mäkelä.
Hengityksensuojainten toimivuus työpaikalla kylmässä (HSTK II). Loppuraportti, Työterveyslaitos. 2023.
ISBN 978-952-391-091-1 (PDF) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa