97279 Tutkimus

Työsuojelu ja ympäristöjohtaminen

6.5.2002

!TYÖSUOJELUN JA YMPÄRISTÖJOHTAMISEN YHDISTÄMINEN VAATII JOHDON SITOUTUMISTA

Ympäristönsuojelu on viime vuosina muuttanut voimakkaasti yritysten toimintaa. Työsuojelulla on läheinen yhteys ympäristönsuojeluun yrityksissä, kun on alettu ymmärtää, että henkilöstön hyvinvointi ja ympäristöasiat ovat yrityksen strategisia menestystekijöitä.

Kuormittavien ja erityisesti myrkyllisten aineiden käsittelytapa yrityksen sisällä vaikuttaa merkitsevästi kuormitukseen. Työntekijöiden lähiympäristön siisteys, viihtyisyys, terveellisyys ja oikeat työtavat muodostavat kokonaisuuden, jossa työsuojelua ja ympäristönsuojelua on mahdoton erottaa toisistaan. Ympäristönsuojelusta saatavat säästöt ja muu taloudellinen hyöty liittyvät työntekijöiden motivaatioon, vähäiseen sairastavuuteen sekä yleisen hyvinvoinnin ja tehokkuuden kohentumiseen ja näistä saatavaan taloudelliseen etuun.

!Perusidea kolmijakoinen

Hankkeen perusidea oli kolmijakoinen. Henkilöstö ja työsuojelu, ympäristönsuojelu ja ympäristöjohtaminen sekä omistajien ja yrityksen edut muodostavat kaikkia hyödyttävän kokonaisuuden.
– Henkilöstön hyvinvoinnin kohentaminen ja turvaaminen on tärkeä osa koko yrityksen menestystä ja työpaikkojen säilymistä. Hyödynsaajia ovat sekä omistajat että henkilökunta.
– Työsuojelun ja ympäristönsuojelun tavoitteet ja useimmat toimet ovat yhteneviä, ja niiden kehittäminen hyödyttää niin henkilökuntaa kuin ympäristöä.
– Työsuojelun tason parantamisessa voidaan hyödyntää ympäristönsuojelun imua sekä kehitteillä olevia menetelmiä ja taloudellisuutta.

Hanke koostui kolmesta osaprojektista, jotka liittyivät kiinteästi toisiinsa:
– Työsuojelurahaston rahoittama osuus ”Työsuojelu ja ympäristöjohtaminen” painottui työsuojelun edistämiseen, mallin rakentamiseen ja työkalujen kehittämiseen.
– Pohjanmaan TE-keskuksen yritysosaston osuudessa ”Työsuojelu ja ympäristöjohtaminen yrityksen kilpailutekijänä” painotettiin työsuojelun ja ympäristöjohtamisen osuutta yrityksille kilpailuetua tuottavina tekijöinä. Hankkeeseen kuului koulutusta ja konsultointia.
– Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston rahoittama osuus ”Ympäristöjohtaminen ja työsuojelu” koostui työsuojelu- ja ympäristöasioiden koulutuksesta yrityksille.

Hankkeen kohdeyrityksinä oli 15 pk-yritystä metalli-, puu-, energia- ja elintarviketeollisuudesta sekä palvelusektorilta Pohjanmaan TE-keskuksen toimialueelta. Yritysten työntekijämäärä vaihteli 4–215 henkeen.

Hanketta johti ARGES Environmental Oy (ARGES), joka myös vastasi ympäristöasioiden teoreettisesta ja käytännön asiantuntemuksesta. Työsuojelun asiantuntijoina olivat TTKK turvallisuustekniikka ja VTT Tuotteet ja tuotanto. TTKK:n osuutena oli tarkastella työsuojelun teoreettista pohjaa, kehittää toimintamalleja, kartoittaa mittareita sekä laatia koulutusaineisto. VTT Tuotteet ja tuotannon vastuulla oli kehittää malli sekä konsultoida yrityksiä työsuojelun erityiskysymyksissä. ARGES vastasi yritysten koulutuksesta sekä pääosin konsultoinnista.

!Tavoitteet

Tutkimus- ja kehityshankkeen tavoitteena oli, että henkilöstön työsuojeluun ja ympäristöjohtamiseen liittyvä osaaminen lisääntyisi pk-yrityksissä. Tämän myötä yritysten kilpailukyky markkinoilla vahvistuisi, ja niiden työllistämismahdollisuudet paranisivat.

Hankkeen osatavoitteisiin kuului muun muassa kehittää malli, jolla työsuojelu ja ympäristöjohtaminen yhdistetään yrityksen johtamisjärjestelmiin sekä KATI-menetelmään. Lisäksi haluttiin parantaa työoloja sekä työsuojelun laatua ja sisältöä, asemaa ja arvostusta pk-yrityksissä.

!Tehtävät ja menetelmät

Hanke alkoi yritysten lähtötilanteen kartoituksella. Jokaisen yrityksen työsuojelun ja ympäristöjohtamisen nykytila selvitettiin koulutusohjelman laatimista varten. Samanaikaisesti luotiin hankkeen teoreettinen pohja. Yhtenä tehtävänä selvitettiin, miten turvallisuus- ja ympäristöohjelmat liittyivät laatujärjestelmiin. Selvitystyö perustui hankkeen aikana kehitettyyn 3L (3 layer) -malliin.

Työsuojelun ja ympäristöjohtamisen yhdistämistä varten rakennettiin toimintamalli, jota testattiin ja kehitettiin hankkeen päättymiseen asti. Olennainen osa toimintamallia oli luotujen työkalujen testaus. Siihen kuului kehitettyjen työkalujen tarkistus, hienosäätö ja viimeistely. Työkaluja testattiin ja kehitettiin kohdeyrityksissä usealla eri menetelmällä: testaamalla valmiita työkaluja yrityksissä, hienosäätämällä työkalu yritysten käyttöön, luomalla suoraan konsultoinneissa yritysten tarvitsemia työkaluja.

Hankkeeseen osallistuneille yrityksille annettiin yhteinen peruskoulutus ympäristö- ja työsuojeluasioista. Asiantuntijoiden tekemien yrityskäyntien tarkoituksena oli soveltaa yrityskohtaisesti yhteiskoulutuksen luennoilla ja ryhmätöissä käsiteltyjä asioita.

!Tulokset

Hankkeessa kehitettiin toimintamalli työsuojelun ja ympäristöjohtamisen yhdistämiseksi. Malli liittää hankkeen kuluessa kehitetyn 3L-teorian johtamismalleihin, jotka on esitetty standardeissa ja ottaa myös huomioon yrityskentän erilaiset tarpeet ja kehitysvaiheet.

Hankkeen tuloksena saatiin aikaan kolmitasoiset järjestelmätyökalut, joista on koottu kolme erillistä kansiota:
– Kansio 1 sisältää mikroyritykselle tarkoitetut turvallisuutta ja ympäristöjohtamista koskevat toimintaohjeet. Ohjeet ovat yksinkertaisia, mutta täyttävät vähintään keskeiset laatuvaatimukset.
– Kansio 2 sisältää pienyrityksille tarkoitetut turvallisuutta, työsuojelua ja ympäristöjohtamista koskevat käsikirjapohjat sekä niihin liittyvät toiminto-ohjeet.
– Kansio 3 sisältää huomattavasti edellisiä laajemmat työkalut, jotka kohdistuvat muun muassa keskisuurten yritysten yleisjohtamiseen.

Suuri osa hankkeessa testatuista työkaluista on otettu käyttöön sellaisenaan. Joitakin työkaluja on kehitetty edelleen toimiala- ja yrityskohtaisiksi.

ARGESin luomaa KATI-tietokonesovellusta ei ole sisällytetty toimintamalliin. Jotta KATI voitaisiin integroida toimintamalliin, tarvitaan parempia mittareita ja myös mitattavaa. Mitattavien asioiden pitäisi mallin mukaan olla relevantteja. Pk-yrityksessä tapahtumia on niin vähän, että hyviä mittareita on ollut erittäin vaikea löytää.

Yrityksissä tehty kehittämistyö painottui yritysten tarpeiden mukaan. Kehittäminen kohdistui muun muassa työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen tai päivittämiseen, työsuojeluorganisaation toimivuuteen tai työsuojelun uudelleen organisointiin, perehdyttämis- ja turvallisuusohjeiden tarkistamiseen, kemikaalien kartoitukseen ja työmaan turvallisuusjohtamiseen sekä turvallisuusjohtamisen suunnitteluun ja seurantaan.

Ympäristöjohtamisessa pidettiin tärkeänä esimerkiksi, että määritetään yrityksen ympäristöpolitiikka, -tavoitteet ja vastuuhenkilöt, lisätään ympäristöjohtamisen tehokkuutta ja järjestelmällisyyttä, tehostetaan jätehuoltoa ja kartoitetaan siinä saatavia säästöjä, määritetään säästökohteet ja niiden ympäristövaikutukset sekä kartoitetaan tarvittavat toimet, perehdytään lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin ja huolehditaan vaatimusten täyttämisestä sekä tehdään tarvittavaa yhteistyötä viranomaisten kanssa sekä otetaan käyttöön ympäristöjärjestelmä ja mahdollinen järjestelmien yhdistäminen yhtenäiseksi toimintajärjestelmäksi.

!Johtopäätökset ja kehittämiskohteet

Kohdeyritysten heterogeenisuus laajensi ja monipuolisti tarkastelukulmaa sekä teki mahdolliseksi rakentaa osatavoitteena ollut malli.

Hankkeeseen kuului laaja koulutus- ja konsultointiosuus, jossa yrityksille annettiin monipuolista tietoa työsuojelusta ja ympäristöjohtamisesta. Parhaimmin edistyivät keskikokoiset yritykset, joiden johto oli sitoutunut kehittämiseen. Pieniltä yrityksiltä puuttuvat yleensä resurssit. Niille tulisi kehittää nykyistä kevyempiä menetelmiä, joissa yritysten kehittymistä ja edistymistä seurattaisiin havainnollistamisen, etenkin visualisoinnin keinoin. Suurimpien yritysten tulisi ensin selkiyttää koordinointi, vastuusuhteet ja sisäisen tiedon kulku. Tämä tarkoittaa, että yleisjohtamisesta pitää kehittää oma työkalu integroidun mallin soveltamiseksi. Kehitystyössä on myös otettava huomioon toimialakohtaisia ongelmia.

Mukana olevat yritykset voisivat muodostaa jatkotutkimusta varten perusjoukon, jota seurattaisiin ja verrattaisiin muihin yrityksiin esimerkiksi alueellisesti ja toimialakohtaisesti. Mallia tulisi kehittää edelleen, jotta se sopisi erikokoisille pk-yrityksille. Sovellettaessa työkaluja ja toimintoja tulee ottaa huomioon yrityksen resurssit.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Mikko Koskensyrjä, Antti Leino: Toimintamalli kokonaisvaltaisen turvallisuusorientoituneen johtamisjärjestelmän luomiseksi, Raportti 80, Tampereen teknillinen korkeakoulu, TTKK, turvallisuustekniikka, Tampere 1999, 46 s., UDK 65.0123.4, 614.8, ISBN 952-15-0202-9, ISSN 1239-1255
Mikko Koskensyrjä, Jenny Vainio: Työturvallisuuden mittaaminen ja menetelmät, Raportti 81, Tampereen teknillinen korkeakoulu, TTKK, turvallisuustekniikka, Tampere 1999, 66 s. + liitteet, UDK 613.6, ISBN 952-15-0282-7, ISSN 1239-1255

Hanketiedot

  • HakijaARGES Environmental Oy
  • ToteuttajaARGES Environmental Oy
  • Lisätietoja
  • MATTI SALOMÄKI
    (06) 317 0254
    0400 - 560662
  • Toteutusaika
  • 23.2.1998 - 1.6.2000
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 17.11.1997
    137 914.1 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 514 655.06 euroa
  • Tulokset valmistuneet 18.6.2001