Tupakasta ja nikotiinituotteista vieroitus työterveyshuollossa: hyvää tahtoa, hajanaiset keinot

Teksti: Joanna Sinclair

Kuva: Liisa Takala

– Tupakkaepidemia ei ole ohi, korostaa väitöskirjatutkija Maarit Malin Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen osastolta.

Malin tutkii väitöskirjassaan tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisen tukea työterveyshuollossa.

– En olisi tutkimusta aloittaessani osannut arvata, miten päivänpolttava aihe edelleen on. Vaikka päivittäinen tupakointi on vähentynyt, muiden nikotiinituotteiden käyttö on lisääntynyt huolestuttavasti.

Malin kertoo, että eritoten nikotiinipussien käyttö on räjähtänyt.

– Niitä on tuotu markkinoille viime vuosina todella aggressiivisesti. Vuosina 2022–2024 käyttö lisääntyi niin voimakkaasti, että esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista pojista 24 % käyttää nyt nikotiinipusseja päivittäin, Malin sanoo.

”Nikotiini on kuitenkin itsessään jo aikamoinen myrkky.”

Monet luulevat, että uudet nikotiinituotteet ovat harmittomia, koska ne eivät sisällä tervaa tai savua.

– Nikotiini on kuitenkin itsessään jo aikamoinen myrkky – ja uusien nikotiinituotteiden käyttäjät aloittavat herkemmin myös savullisen tupakan käytön. Meillä on kansanterveydellinen aikapommi edessämme lähitulevaisuudessa, jos haitallista kehitystä ei saada pysäytettyä, Malin painottaa.

Vieroitus on lähinnä yksittäisten ammattilaisten käsissä

Malin kartoitti väitöskirjassaan työterveyshuollon ammattilaisten asenteita, osaamista ja toimintatapoja kaksivaiheisella kyselytutkimuksella, johon osallistui 182 työterveyslääkäriä, 296 työterveyshoitajaa ja 96 työterveysfysioterapeuttia.

– Kaikki työterveyshuollon ammattilaiset ovat hyvin motivoituneita tarjoamaan tukea tupakoinnin ja nikotiinituotteiden lopettamiseen. Hyvää tahtoa on roppakaupalla – mutta keinot, joilla tukea tarjotaan, ovat hajanaiset, Malin huokaa.

Työsuojelurahaston tukema Malinin väitöstutkimus osoitti, että vieroituksen tuki toteutuu työterveyshuollossa hyvin vaihtelevasti. Selkeät toimintamallit tuen tarjoamiselle ovat usein puutteellisia, lopettamispäätösten onnistumisen seuranta satunnaista, ja moniammatillinen yhteistyö jäsentymätöntä.

– Isossa osassa työterveyshuoltoa vieroituksen tuki on lähinnä yksittäisten ammattilaisten varassa. Lisäksi tietoisuus muiden työterveyshuollon ammattilaisten osaamisesta ja toimintatavoista on puutteellista.

– Tämä on huolestuttava tutkimustulos. Mitä useampi työterveyshuollon ammattilainen toimii aktiivisesti työntekijän vieroittamiseksi tupakasta tai nikotiinituotteista, sitä paremmat työntekijän onnistumisprosentit ovat, Malin muistuttaa.

”Isossa osassa työterveyshuoltoa vieroituksen tuki on lähinnä yksittäisten ammattilaisten varassa.”

Selvästi sujuvinta moniammatillista yhteistyötä tehdään Malinin mukaan integroidussa työterveyshuollossa, jossa työntekijöillä ja työterveyshuollon ammattilaisilla on sama työnantaja.

– Tosin integroitu työterveyshuolto on harvinaista herkkua tänä päivänä. Työterveyshuollon markkinat ovat muuttuneet niin merkittävästi 2000-luvulla, hän huomauttaa.

Yksi tutkimustulos yllätti Malinin. Melkein kaikki kyselyyn vastanneet fysioterapeutit kokivat jääneensä tyystin sivuun vieroitustyöstä, vaikka sekä Käypä hoito -suositus että WHO suosittelevat moniammatillista yhteistyötä.

– Positiivista tässä on tietysti se, että työterveysfysioterapeuteissa on valtava unohdettu potentiaali. He olivat erittäin kiinnostuneita toimimaan vieroituksen tukena yhteistyössä lääkäreiden ja hoitajien kanssa.

Työntekijä haluaa tehdä lopettamispäätöksen itse

Malin tutki väitöskirjassaan myös sitä, millaista tukea työntekijät toivoisivat saavansa työterveyshuollolta tupakka- ja nikotiinivalmisteiden käytön lopettamiseksi.

Tutkimusaineisto kerättiin kehittämistyöpajassa, jossa 12 osallistujaa keskusteli tupakoinnin lopettamisesta ja arvioi samalla mobiilipelisovellusta, joka on ollut kehitteillä vieroituksen tueksi.

Itsemääräämisteorian mukaisten psykologisten perustarpeiden huomioiminen nousi keskustelussa esiin hyvin voimakkaasti: autonomia, pystyvyyden kokemus ja yhteisöllisyys.

– Erityisesti autonomian merkitystä korostettiin. Työntekijät haluavat kokea, että he tekevät lopettamispäätöksen itse, eivät siksi että heitä painostetaan. Ja jos lopettamisen tukena hyödynnetään mobiilipelisovellusta, myös sen pitäisi tukea näitä perustarpeita, Malin sanoo.

Malinilla on visio siitä, miten vieroituksen hoito- ja tukitoimien vaikuttavuutta voitaisiin Suomessa parantaa. Ensinnäkin työterveyshuollolle pitäisi luoda toimintamalli moniammatilliseen vieroitustukeen, jossa hyödynnetään systemaattisesti erilaisia motivaatioteorioita.

– Työterveyshuollon ammattilaisten pitäisi osata paitsi kertoa eri tuotteiden riskeistä, myös ymmärtää elintapamuutoksen ohjauksen keskeiset perusteet ja viitekehykset, Malin kiteyttää.

– Jotta tuki olisi aidosti tehokasta, sen tulee tunnistaa ja huomioida itsemääräämisteorian mukaiset psykologiset perustarpeet – se ei saa olla sormella osoittamista tai syyllistämistä.

Malin peräänkuuluttaa myös lisää aktiivisuutta työnantajilta. Heidän kannattaisi tehdä entistä enemmän yhteispeliä työterveyshuollon kanssa: sopia yhdessä menetelmistä ja kannustimista, jotka sopivat oman työyhteisön kulttuuriin.

”Esimerkiksi tupakointi on monilla aloilla yhä osa yhteisöllisyyttä, ja pelko tupakkaporukan ulkopuolelle jäämisestä voi jarruttaa lopettamisaikeita,”

– Tein pitkään töitä niin työterveyshuollossa kuin yleisessä terveydenhuollossa ennen väitöskirjaprojektiin tarttumista. Elintapamuutokset ovat olleet urallani kantava teema, joista olen innostunut vuosi vuodelta aina vain enemmän. Tiedän kokemuksesta, että se, mikä toimii yhdessä työyhteisössä, voi olla aivan väärä valinta toiseen, Malin alleviivaa.

– Esimerkiksi tupakointi on monilla aloilla yhä osa yhteisöllisyyttä, ja pelko tupakkaporukan ulkopuolelle jäämisestä voi jarruttaa lopettamisaikeita. Vieroituksen tuki kannattaa jokaisella työpaikalla aloittaa keskustelulla työntekijöiden kanssa. Parhaat ratkaisut löytyvät usein työntekijöiltä itseltään: mikä heitä aidosti motivoisi, ja millainen tuki sopii juuri heidän työyhteisöönsä.

Maarit Malin väittelee tohtoriksi 23.1.2026.