
Post doc -tutkija Peter Kenttä korostaa, että työhyvinvointi syntyy ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta. Kukaan ei voi hallita tai luoda sitä yksin.
Työhyvinvointi | 14.10.2024Vuorovaikutus ja työhyvinvointi käyvät käsi kädessä
Teksti: Joanna Sinclair
Kuva: Liisa Takala
Vuorovaikutus työpaikalla vaikuttaa olennaisesti työhyvinvointiin. Jokainen tilanne, jossa ihmiset kohtaavat, on mahdollisuus joko rakentaa tai heikentää työhyvinvointia.
Työhyvinvointitutkimus on perinteisesti ollut varsin yksilökeskeistä. Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksella post doc -tutkijana työskentelevä Peter Kenttä haastaa tämän lähestymistavan.
”Työhyvinvointi ymmärrettiin tutkimuskirjallisuudessa pitkään varsin kapeasti”, Kenttä toteaa.
”Se nähtiin yksilön aineettomana pääomana. Työhyvinvointia mitattiin kvantitatiivisesti ja siitä puhuttiin kuten rahasta. Usein keskityttiin siihen, mitä yksilö voi tehdä kasvattaakseen omaa hyvinvointipottiaan.”
Viime vuosina näkemys on laajentunut. Tutkijat tarkastelevat työhyvinvointia myös kollektiivisena ilmiönä ja pyrkivät ymmärtämään, mitkä tekijät parantavat tai heikentävät sitä yhteisön tasolla.
”Lähestymistapa auttaa kehittämään työhyvinvointia yhteisenä voimavarana. Tarkastelemme, mitkä asiat vaikuttavat keskeisesti hyvinvointiin, ja miten pienillä muutoksilla voidaan parantaa kaikkien työelämän laatua”, Kenttä sanoo.
Kenttä on kehittänyt Työsuojelurahaston tuella relationaalisen hyvinvointimallin. Malli perustuu laajaan poikkitieteelliseen tutkimukseen ja tapaustutkimukseen lääketeollisuuden yrityksessä.
Mallin keskiössä on ajatus, että työhyvinvointi syntyy ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta. Kukaan ei voi hallita tai luoda sitä yksin. Työhyvinvointi riippuu pitkälti siitä, miten ihmiset toimivat yhdessä ja kohtaavat toisensa.
Tasapainoinen vuorovaikutus parantaa työhyvinvointia
Ihmiset voivat työpaikalla hyvin, kun he ymmärtävät tilanteen samalla tavalla. Jokainen tietää, mitä tavoitellaan, mitä heiltä odotetaan, ja heillä on taidot tehtävien suorittamiseen.
Ongelmia syntyy, kun ihmiset eivät ole varmoja roolistaan tai tuntevat olonsa epämukavaksi niiden ihmisten seurassa, joiden kanssa olisi tehtävä yhteistyötä.
”Työhyvinvointi paranee, kun ihmiset kokevat vuorovaikutuksen olevan tasapainoista”, Kenttä tähdentää.
Tasapainoinen vuorovaikutus syntyy, kun jokainen tuntee olevansa yhtä arvostettu, osallistuva ja huomioitu. Jos tasapaino häiriintyy, esimerkiksi yhden henkilön hallitessa keskusteluja, hyvinvointi kärsii.
”Työhyvinvointi paranee, kun ihmiset kokevat vuorovaikutuksen olevan tasapainoista.”
Kenttä muistuttaa, että tasapainoinen vuorovaikutus on aina tilannekohtaista.
”Työyhteisöissä kollegan hyvääkin tarkoittava toiminta voi heikentää muiden työhyvinvointia. Esimerkiksi mikromanageerausta harrastavat ihmiset voivat ajatella palvelevansa organisaatiota, hehän nopeuttavat asioita. Tosiasiassa sellainen voi imeä muilta paljon energiaa”, Kenttä kuvailee.
Toisenlaisessa tilanteessa sama toiminta voi kuitenkin olla tervetullutta.
”Liikenneonnettomuudessa lienee pelkästään positiivista, jos joku ottaa rivakasti ohjat käsiinsä ja käskyttää: hälytä sinä apua ja lähde sinä pysäyttämään liikenne. Tuskin kukaan siitä pahoittaa mieltään”, Kenttä huomauttaa.

Parempaa työhyvinvointia pienellä muutoksella
Kenttä uskoo, että monissa organisaatioissa voisi luoda parempaa työhyvinvointia hyvin pienellä muutoksella: painamalla pause-nappia ennen tärkeää vuorovaikutustilannetta.
”Työyhteisöissä vuorovaikutus hoituu usein rutiinilla. Keskustelut sujuvat jokaiselta omalla tyylillään autopilotilla. Se on hyvä asia, muuten vuorovaikutus olisi turhan raskasta”, Kenttä toteaa.
”Joskus tulee kuitenkin tilanteita, jotka eivät mene ihan nappiin. Esimerkiksi kokous, jossa kaikki näpräävät omilla läppäreillään tai kännyköillään ja puheenvuorojen pitäjät eivät koe tulleensa kuulluiksi. Mitään päämäärää ei saavuteta, eikä kukaan pidä ajankäyttöä järkevänä”, Kenttä kuvailee.
”Vuorovaikutuksen muuttaminen ei vie viikkoja tai kuukausia. Jos kaikki saadaan mukaan, tilanne voi muuttua välittömästi.”
Nämä tilanteet voidaan välttää käyttämällä hetki sen pohtimiseen, mitä ollaan tekemässä ja mikä olisi järkevin tapa edetä.
“Vuorovaikutuksen muuttaminen ei vie viikkoja tai kuukausia. Jos kaikki saadaan mukaan, tilanne voi muuttua välittömästi. Pitää vain nostaa kissa pöydälle ja sopia yhdessä, että käydään näitä asioita läpi eri tavalla”, Kenttä sanoo.
”Soisin, että jokaisen työtätekevän ihmisen arsenaalista löytyisi kyky painaa pause-nappia. Uskallus pysähtyä ja kysyä ääneen, pitäisikö meidän muuttaa keskustelun tyyliä tai laatua jollain lailla, jotta se palvelisi tarkoitusperiämme paremmin.”
Uusia tuulia johtamisopetukseen
Kenttä on omistanut ison osan tutkijanurastaan työhyvinvoinnin kehittämiseen.
”Minua on aina kiehtonut se, kuinka työhyvinvointia voidaan parantaa. Olen pyrkinyt löytämään konkreettisia keinoja, joilla voimme yhdessä luoda kaikille parempaa oloa. Väitöskirjaa tehdessäni toimin filosofi Esa Saarisen tutkimusapulaisena ja sain häneltä paljon vaikutteita positiivisesta psykologiasta”, Kenttä kertoo.
Kenttä on tutkimuksissaan pureutunut myös siihen, miten työhyvinvointia käsitellään johtamisopetuksessa. Hän peräänkuuluttaa välitöntä kurssikorjausta johtamistutkimukseen ja -opetukseen.
”Taloudelliseen kasvuun ja voittojen maksimointiin keskittyvä kapitalistinen ajattelutapa – jossa johtajuusteorioita leimaa sankarikeskeisyys – ei enää palvele tämän päivän johtajia ja työelämää”, Kenttä toteaa.
”Työhyvinvointi tulisi nähdä itseisarvona.”
Johtamisopetusta tulisi Kentän mukaan päivittää ottamaan vahvemmin huomioon monet päämäärät, jotka ohjaavat johtajien työtä voiton ja kasvun tavoittelun ohella: työntekijöiden hyvinvointi, yrityksen sosiaalinen vastuu ja merkittävät yhteiskunnalliset haasteet, kuten kestävä kehitys.
“Kauppakorkeakoulut ovat toki laajentaneet opinto-ohjelmiaan kattamaan hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen. Väitän, että johtamisopetukseen tarvitaan kuitenkin vielä laajempi perspektiivi”, Kenttä sanoo.
“Työhyvinvointi tulisi nähdä itseisarvona. Jokaisen yrityksen päämääränä tulisi olla taloudellisen menestyksen ohella myös työntekijöiden, asiakkaiden ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääminen”, Kenttä kiteyttää.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 24 kpl