Jaksamista huumorilla ja armollisuudella

Työsuojelurahaston tietokirjastipendi mahdollisti sen, että Janakka sai keskittyä kirjan kirjoittamiseen. Stipendin hakuprosessia hän piti varsin helppona.

Työsuojelurahaston toiminta | 11.10.2022

Jaksamista huumorilla ja armollisuudella

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Sami Turunen

Ihmiset ovat itselleen ankaria, ja musertuvat työ- ja siviilielämän paineiden alle. Työsuojelurahaston tietokirjastipendillä tuettu kirja antaa neuvoja, miten hyväksyä oma vajavaisuutensa.

Jenni Janakka antaa uudesta kirjastaan tärpit, miten oravanpyörää voi hidastaa ja ottaa oman elämänsä haltuun.

”Pitäisi ymmärtää, kuinka paljon kourassa kulkeva älypuhelin vaikuttaa päivän pirstaleisuuteen. Suomalainen katsoo puhelintaan keskimäärin 150 kertaa päivässä. Niin monta kertaa keskeytyy se, mitä on oikeasti tekemässä.”

Janakka kaipaa myös huumoria elämään ja työpaikoille.

”Se, että ihmiset nauravat samaan aikaan, samalle asialle, on helppo tapa luoda yhteisöllisyyttä ja saada aivot sykkimään samaan tahtiin.”

Lisäksi tulee Empatiakoulu-kirjan ydin eli empaattisuus itseä kohtaan.

”Osaan asioita voi vaikuttaa, mutta iso osa on sellaisia, joihin ei voi ja se pitää hyväksyä. Pitää olla armollinen itseään kohtaan ja hyväksyä voimavarat ja jaksamisen rajat.”

Neljäntenä Janakka nostaa vielä esille harrastusten tärkeyden. Niistä täytyy pitää kiinni, koska ne antavat sisältöä elämään ja aivoille työstä poikkeavaa tekemistä. Janakka sanoo löytäneensä juuri itsekin aivan uuden lajin.

”Mikään ei ole niin turhaa kuin aloittaa 36-vuotiaana telinevoimistelu. Mutta siinä on ihanaa juuri se, miten uuden asian kanssa sekä aivot että kroppa joutuvat töihin”, hän hymyilee.

Olo kuin tiskirätillä

Empatiakoulu auttaa löytämään voimavaroja elämän ja etenkin työelämän jatkuvasti kiihtyvässä tahdissa. Idea lähti itämään Janakan edellisen kirjan, Röyhkeyskoulun, viimeisestä luvusta, joka käsitteli empatiaa.

Lopullinen sysäys kirjan kirjoittamiseen tuli pandemian myötä.

”Kun on yksineläjä, yksinyrittäjä ja asuu yksiössä, totaalinen eristäytyminen tarkoitti sitä, että kaupan kassalle sanottu moi saattoi olla minulle viikon ainoa ihmiskontakti. Kun samalla katosivat työt ja piti keksiä liiketoimintansa uudelleen, mulle tuli masennus ja uuvahtaminen”, Janakka kertaa.

Hän kuitenkin tiesi, ettei ole ainoa samassa tilanteessa oleva.

”Tuntui, että tosi moni jakoi saman kokemuksen siitä, että voimat ovat loppu ja olo on kuin loppuun puristetulla tiskirätillä.”

Tiskirättikokemukset elämässä syntyvät monesta asiasta. Janakan mukaan työ vaatii tänä päivänä itseohjautuvuutta sekä itsensä, toimialan, yrityksen ja työnkuvan jatkuvaa kehittämistä – se on kognitiivisesti todella kuormittavaa.

”Meillä on myös hassu ajatus, että tuotteita, palveluita ja asioita pitää saada edullisesti, mutta ihmiset ovat kalliita. Se tarkoittaa sitä, että yhden ihmisen pitää tehdä parin ihmisen työt”, Janakka sanoo.

”Näen myös kulttuurisen muutoksen, että nykyään jokaisella pitäisi olla mahdollisuus keskiluokka plus -elämään, tai ainakin näyttää sille. Se luo yksilölle paineita.”

Jenni Janakka sanoo, että ihmiset ovat liian ankaria itselleen ja vaativat koko ajan itseltään lisää. Myös palautumisen merkitys pitäisi muistaa.

Ihminen tarvitsee henkistä happea

Jenni Janakka on erilaisten tekstien, teatterin ja TV:n parissa ahertava kirjailija.

”Olen kolmikymppiseksi asti tehnyt myyntiä ja markkinointia, jolla olen sitten rahoittanut taiteellisen hiippailuni. Kolmikymppisenä päätin, että minusta tulee kirjailija ja irtisanouduin töistäni. Aluksi tekstini eivät kiinnostaneet ketään”, Janakka nauraa.

Empatiakoulu on nyt jo Janakan neljäs kirja.

”Olen tieteen popularisoija, eräänlainen vitsailija, teen podcasteja, puhun ja kirjoitan”, hän määrittelee työnkuvaansa.

Janakka uskoo, että hänen kirjansa opit sopivat monelle työpaikalle.

”Edellisen kirjan myötä kiersin työpaikkoja, ja niitä ihmisiä ajatellen kirjoitin tämänkin kirjan. Yksin en pysty muuttamaan mitään, mutta hyvä, jos voisin edes hieman antaa työntekijöille happea.”

Empatiakoulu on kirjoitettu Työsuojelurahaston tietokirjastipendin turvin. Vinkin stipendiin Janakka sai kustannustoimittajaltaan.

”Kun soitin rahastoon, siellä oli hirveän mukava ihminen, joka neuvoi hakemuksen täyttämisessä. Tuli tunne, että kirjoitan hakemusta ihmiselle enkä millekään byrokraattiselle organisaatiolle.”

Stipendi mahdollisti sen, että kirjailija sai keskittyä työhönsä.

”Kun keskittyy kirjoittamaan kirjaa, silloin ei voi tehdä muuta työtä. Yritykseni liikevaihto perustuu siihen, että kirjoitan, puhun ja esiinnyn. Siksi oli oleellista, että sain syödä aamuisin kaurapuuroa ja istua kirjoittamaan kuudeksi tai jopa kymmeneksi tunniksi.”

Jenni Janakka:

Empatiakoulu – Välineitä työelämässä jaksamiseen

Tuuma-kustannus, 2022

www.tuumakustannus.fi/Jenni-Janakka/Empatiakoulu.html

www.jennijanakka.com

Rahoitusta tietokirjan kirjoittajalle

Työsuojelurahastosta voit hakea stipendirahoitusta tutkittuun tietoon perustuvan työelämäaiheisen tietokirjan kirjoitustyöhön. Stipendikauden aikana valmistelet käsikirjoituksesi julkaistavaksi. Tietokirjan sisällön on liityttävä Työsuojelurahaston rahoitusalueisiin: työturvallisuuteen, työterveyteen, tuottavuuteen tai työelämän suhteisiin. Stipendi myönnetään 2–6 kuukaudeksi ansiotulon menetykseen. Stipendihakuja on kolme kertaa vuodessa.

Lue lisää: www.tsr.fi/rahoitus-yksityishenkiloille/tietokirjastipendi

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl