Erilaiset työorientaatiot ovat työpaikan riski ja rikkaus

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Sami Turunen

Oletko sisältöekspertti, joka syttyy ja koet työsi merkitykselliseksi, kun saat käyttää erityisasiantuntijuuttasi täysillä? Ehkä pidät yksintyöskentelystä, ja kompromissien sietosi ei ole parhaasta päästä?

Vai oletko yhteisöllinen generalisti, joka häärää suvereenisti isojen kokonaisuuksien järjestelemisessä eikä tartu pikkuasioihin?

Saatat olla myös tavoitetietoinen tekijä, joka pitää raamitetuista vastuista ja jolla on valtaa tehdä. Mielestäsi tavoitteita on myös tärkeä seurata.

Tällaisia asiantuntijoiden työorientaatioita Kimmo ja Annastiina Mäki ovat hahmotelleet tuoreessa kirjassaan Johtamiskohtaamisten aallokossa – tunnista työorientaatioiden voima.

– Työorientaatiolla tarkoitetaan suhdetta omaan työhön, esimerkiksi sitä, onko ihmisellä tyypillistä tehdä yksin vai muiden kanssa, Annastiina Mäki selittää.

– Se tarkoittaa ammatillista itseymmärrystä eli sitä, että tiedostaa oman tavan tehdä töitä ja sen, että työkaverilla tapa voi olla erilainen, Kimmo Mäki täydentää.

Mäet painottavat, että tällaisia orientoitumisen arkkityyppejä ei ole olemassa puhtaina, vaan jokaiseen sekoittuu aineksia muista tyypeistä. Tietoisesta terävöityksestä huolimatta moni tunnistaa eri orientaatioista kollegoita tai oman tyyppinsä.

– Kirjan tyypit ovat hybridejä tuhansista kohtaamisista, joita olemme kokeneet. Kukaan ei löydä itseään suoraan kirjasta, tuttavien ei tarvitse olla huolissaan, he lupaavat.

Erilaista törmäilyä tiedossa

Kirjassa on hahmoteltu myös erilaiset johtajatyypit, niin ikään kolmen johtamisorientaation kautta. Ja lisää kierrettä saadaan, kun erilaiset johtaja- ja asiantuntijatyypit laitetaan kohtaamaan keskenään: millaista sujuvuutta tai kitkaa syntyy?

Ensimmäinen johtamisorientaatio on substanssisparraaja, joka toimii lähellä asiantuntijoiden arkea ja tekee myös samoja töitä kuin johdettavansa.

Osallisuuden mahdollistaja taas innostuu, kun saa käynnistää uutta. Hänelle on luontevaa ohjata asiantuntijoita kohti yhteisiä ratkaisuja keskustelujen kautta. Struktuurin rakentaja taas pitää, kun saa itse luoda visioita ja viestiä ne työyhteisölleen – tällöin hän ei välttämättä huomaa yksilöissä piilevää potentiaalia.

Millaisten tyyppien kohtaamiset ovat tulenarimpia? Erilaisuus ei välttämättä ole ongelma, mutta samanlaisuus voi olla.

– Esimerkiksi tavoitetietoinen tekijä ja struktuurin rakentaja ovat työotteensa suhteen samantyylisiä. Molemmat haluavat kontrolloida työtä, mutta jos kontrollin tarve kohdistuu samoihin asioihin, ongelmia voi tulla. Se pystytään välttämään, kun sovitaan selkeät raamit, kumpi vastaa mistäkin, Annastiina Mäki sanoo.

– Kohtaamisissa saattaa jäädä keskustelematta, millaisia odotuksia on puolin ja toisin. Siitä voi tulla loukkaantumisia ja väärinymmärryksiä. Siksi kohtaamisessa kuin kohtaamisessa on tärkeää puhua pelisäännöt alusta asti läpi, Kimmo Mäki painottaa.

Kirjassa annetaan vinkkejä siihen, miten erilaisia odotuksia voi avata.

– Siten jokainen voi miettiä mitä asioita kannattaa välttää ja mitä sietää. Kaiken ei tarvitse olla jatkuvasti fantsua, mutta erilaisuutta pitää sietää, Kimmo Mäki sanoo.

Kirjassa näkyy kokemus

Kirja soveltuu asiantuntijayhteisöjen työntekijöille, johtajille ja esihenkilölle sekä HR-ihmisille ja työelämän kehittäjille. Se on syntynyt tutkimustyön sekä tekijöiden pitkän kokemuksen perusteella.

Annastiina Mäki on johtava konsultti muun muassa rekrytointiin ja organisaatioiden kehittämiseen keskittyneellä Psyconilla. Hän coachaa johtajia ja auttaa organisaatioita kehittämään johtamistaan. Kimmo Mäki on korkeakoulupedagogiikan yliopettaja Haaga-Heliassa ja tehnyt pitkään työtä myös oppilaitosten johdon ja korkeakouluorganisaatioiden kehittämisen parissa.

Kirja on ensimmäinen, jonka aviopari on kirjoittanut yhdessä.

– Minä haluan kirjoittaa ensin ja katsoa mitä syntyy, Annastiina taas haluaa määritellä ensin teräksisen rungon ja lähteä siitä liikkeelle. Pääsimme kuitenkin hyvin tasapainoon, herra Mäki kertoo.

– Olemme molemmat aika tavoitetietoisia ja haluamme ottaa johtajuutta, ja jotain törmäyksiä tietysti tuli. Mutta se syvensi suhdettamme ja olemme edelleen tukevasti naimisissa, rouva nauraa.

Kirjan varsinainen kirjoitusprosessi kesti reilun vuoden. Viimeistelyvaiheessa tukena oli Työsuojelurahaston tietokirjastipendi, jonka turvin kirjaa viimeisteltiin muun muassa Espanjassa.

– Siellä tehtiin kovaa duunia. Stipendistä oli valtavan iso apu, koska meillä on intensiiviset siviilityöt ja kirjan viimeistely on vaativa vaihe.

Kirjan julkaisee Professional Publishing Finland, jota Mäet kiittelevät myös prosessista, joka ”sujui kuin tanssi”.

Johtaminen on kahden kauppa

Työelämässäkin on hyvä oppia jatkuvasti jotain uutta. Kirjan kirjoittaminen oli oppimismatka.

– Prosessi auttoi jäsentämään niitä tuhansia coaching-keskusteluja, joita olen käynyt, ja jo tällaisten arkkityyppien syntykin oli iso oivallus, sanoo Annastiina Mäki.

– Havaintojen jäsentäminen oli hauskin osa kirjoittamista ja vielä hauskempaa oli, kun ryhdyimme kirjoittamaan siitä, mitä näissä törmäyksessä tapahtuu, Kimmo Mäki täydentää.

Mitä tyyppejä työorientaatioltaan kirjoittajat itse edustavat?

Kimmo Mäki sanoo olevansa tavoitetietoinen tekijä, mukana myös ripaus yhteisöllistä generalistia. Myös Annastiina Mäki löytää itsestään päällimmäisenä tavoitetietoisen tekijän.

– Lisäksi olen struktuurin rakentaja. Olen koulinut itsestäni pois kontrollin tarvetta, enkä nykyään ole niin huolissani, että meneekö kaikki hyvin ja tekevätkö muut riittävän laadukasta, hän naurahtaa.

Kirjoittajat toivovat, että teos kuluu ihmisten käsissä ja jokainen pohtii omaa ammatillista itseymmärrystä ja että esihenkilöt ymmärtävät, ettei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Jatkuvaa puhetta tarvitaan, sillä harva meistä on ajatustenlukija.

– Liian usein tehdään tulkintoja, mitä johdettava haluaa, eikä kysytä sitä häneltä. Mutta myös johdettavalla on vastuu ilmaista odotuksensa. Jotta saan hyvää johtamista, se vaatii keskustelua, Annastiina Mäki sanoo.

Kukaan ei voi työskennellä omassa kuplassaan eikä vain itselle juuri sopivien henkilöiden kanssa.

– Mukavuudenhaluisten kuppikuntien kautta työstä saattaa tulla liian sisäänpäinlämpiävää. Se ei ole lopputuloksen kannalta parasta, sanoo Kimmo Mäki.

Tunnista työorientaatio – johda ihmistä

Johtamiskohtaamisten aallokossa. Tunnista työorientaatioiden voima