Erikoistutkija Kati Karhula iloitsee lääkäreiden lyhentyneistä päivystysvuoroista, mutta muistuttaa, että sairaalatyössä toteutuneen viikkotyön lisäksi arviolta kolmannes tekee lisätöitä sairaalan ulkopuolella.
Työhyvinvointi | 10.1.2022Sairaalalääkäreillä pitkät työajat ja tiivis tahti
Teksti: Tarja Sinervo
Kuva: Liisa Takala
Sairaalatyötä tekevien lääkäreiden päivystystyön kuormittavuutta tutkittiin ensimmäistä kertaa yhdistämällä rekisteritietoja useasta eri lähteestä. Tuloksista koostettiin myös suositukset päivystystyölle.
Työsuojelurahaston tukemassa ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa Suomessa tiedot sairaalalääkäreiden toteutuneista työajoista, sairauspoissaoloista sekä työtapaturmista. Kaikkiaan mukana oli yli 14 000 lääkäriä ja osa-aineistossa lähes 900 lääkärin työhyvinvointia koskevaa kyselytietoa.
Tutkimus selvitti sairaalalääkäreiden työajan ja päivystystyöaikajärjestelyjen yhteyttä sairauspoissaoloihin, työtapaturmiin ja koettuun työhyvinvointiin, kuten uneen, kuormittuneisuuteen sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Tutkimus käsitti tiedot vuosilta 2008–2018, joten työaikalain uudistus ja koronapandemia eivät näy tuloksissa. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kati Karhula nostaa tutkimuksesta esiin kolme havaintoa.
Sairaalalääkärit tekevät pitkiä työaikoja
– Päähavaintona tuloksissa pidän sitä, että kokoaikaisilla lääkäreillä on varsin pitkät viikkotyöajat. Keskimääräinen työaika kaikilla sairaalalääkäreillä oli noin 35 tuntia viikossa, kun huomioidaan myös osa-aikaisesti päivystystä tekevät lääkärit. Kokoaikaisilla lääkäreillä toteutunut viikkotyöaika oli 43 tuntia.
Tuntimäärissä ei Karhulan mukaan ole sivutöitä esimerkiksi yksityisellä sektorilla, jota Lääkäriliiton tietojen mukaan tekee noin kolmasosa sairaalalääkäreistä. Muillakin akateemisilla aloilla tehdään kyselytietojen mukaan yli 40 tunnin viikkotyöaikoja, mutta ne ovat työntekijöiden itsearvioita, joissa todennäköisesti on mukana sairaus- ja muut poissaolot.
– Tässä tutkimuksessa kokonaistyöaikaan laskettiin vain toteutuneet, palkanmaksun perusteena olleet tunnit, jotka on tehty työpaikalla. Monissa muissa asiantuntijatehtävissä voi työskennellä kotona ja jaksottaa työn oman tarpeen mukaan.
Tiivis työtahti yhteydessä sairauspoissaoloihin
Myönteinen kehitys lääkäreiden työajoissa Karhulan mukaan on se, että lyhyiden, alle 13 tunnin päivystysvuorojen osuus kaikista päivystysvuoroista kasvoi tarkastelujaksolla kymmenen prosenttiyksikköä 40 prosenttiin. Toisaalta päivystysvuorojen lukumäärä lisääntyi ja työvuorojen välit lyhenivät.
– Tulosten perusteella useampi pitkä yli 12 tunnin työvuoro, päivystysvuorojen määrä ja lyhyiden vuorovälien määrä kasvattivat riskiä lyhyisiin sairauspoissaoloihin.
Tulosten perusteella yli 12 tunnin työvuorot ennustavat työtapaturmien riskiä. Karhulan mukaan kansainväliset tutkimukset osoittavat pitkien vuorojen lisäävän myös virheiden määrää ja rutiinityötehtävien tekemiseen kuluvaa aikaa.
”Tulosten perusteella yli 12 tunnin työvuorot ennustavat työtapaturmien riskiä.”
Yli 50-vuotiaat lääkärit puurtavat pisimmät työvuoroputket
– Yllättävää tuloksissa oli se, että vapaamuotoista eli niin sanottua takapäivystystä teki kolmasosa lääkäreistä, ja peräti 18–19 tuntia viikossa. Tätä on kansainvälisesti tutkittu vähän, ruotsalaisen raportin mukaan heillä vapaamuotoista päivystystä tehtiin vain muutamia tunteja viikossa. Tätä olisi hyvä tutkia tarkemmin, samoin kuin sitä, miten paljon puheluja tulee öisin.
– Toinen yllättävä tulos oli se, että eniten pitkiä, yli seitsemän päivän työpaikallaoloa edellyttäviä työvuoroputkia tekivät yli 50-vuotiaat sairaalalääkärit. Myös alle 35-vuotiaat tekivät paljon pitkiä peräkkäisiä työvuoroputkia.
Suosituksia lääkäreiden jaksamisen tueksi
Tutkimustulosten pohjalta tehtiin suosituksia lääkäreiden jaksamisen tueksi. Tärkein suositus Karhulan mielestä on välttää ja vähentää pitkiä, etenkin yli 48 tunnin viikkotyöaikoja.
– Pitkät työajat aiheuttavat akuutisti väsymystä, univaikeuksia ja heikentävät unen laatua. Ne ovat yhteydessä myös työn ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeuksiin, jatkuvaan kiireeseen ja korkeisiin työn vaatimuksiin. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat niiden olevan yhteydessä myös kohonneeseen riskiin sairastua moniin kroonisiin sairauksiin.
”Pitkät työajat aiheuttavat akuutisti väsymystä, univaikeuksia ja heikentävät unen laatua.”
– Lääkäreiden olisi tärkeää myös voida vaikuttaa omiin päivystystyöaikoihin, koska se edistää työtyytyväisyyttä, työn ja muun elämän yhteensovittamista ja vähentää halukkuutta vaihtaa työtä.
Tutkimus suosittelee myös riittävää lepoa ja palautumisaikaa sekä yötyömäärän kohtuullisuutta. Yötyö aiheuttaa uniongelmia, lisää tapaturma-alttiutta ja on yhteydessä vakaviin terveysriskeihin.
Lääkäri kommentoi: Päivystysten intensiteetin lisääntyminen on totisinta totta
Turun yliopistollisen keskussairaalan erikoislääkäri, Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen hallituksen vpj ja pääluottamusmies Hannele Heine on työssään ja luottamustehtävissään nähnyt lääkäreiden arjen.
– Tutkimus pysäytti minut sen tiedon äärelle, että lähes puolella päivystävistä lääkäreistä oli univaikeuksia, he saivat liian vähän unta ja työn ja muun elämän yhteensovittamisessa oli vaikeuksia. Työn elämänlaatua heikentävä vaikutus on siis ollut ilmeinen. Tällainen tilanne pitää korjata, sillä monille lääkäreille päivystäminen on läpi uran jatkuva virkavelvollisuus.
Heine piti erittäin tervetulleena suositusta kolmen tunnin yhtäjaksoisesta levosta pitkien päivystysrupeamien sisällä ja uskoo, että toteutuessaan se parantaisi työhyvinvointia. Hän ei kuitenkaan oman kokemuksensa pohjalta usko tutkimuksen suositukseen, jonka mukaan korkeintaan 20 minuutin torkut päivystyksen lomassa auttaisivat jaksamisessa.
– Tutkimus vahvisti tiedon siitä, että päivystysrupeamat ovat viime vuosina lyhentyneet. Mutta samalla tämä on johtanut päivystyskertojen lisääntymiseen, joka taas kasvattaa sidonnaisuutta työhön. Näin syödään osin hyötyä, joka syntyy aiempaa lyhyemmistä päivystysrupeamista.
– Päivystysten intensiteetin lisääntyminen on tosiasia vuosi vuodelta, ja suden hetkenä työnteko on kaikkein raskainta. Päivystäessä saattaa joutua toimimaan oman erityisosaamisalueen ulkopuolella, ja se on kuormittavaa. Työn määrän, ajoittumisen ja sisällön tuottamaa kuormitusta olisi kiinnostavaa selvittää lisää.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 22 kpl
