TiedonSilta_noimg
Työsuojelurahaston toiminta | 21.5.2015

Työsuojelurahasto jakaa vuosittain määrärahoja työelämän kehittämiseksi

Rahoitusmuotoja on viisi.

Tutkimusmääräraha tukee rahaston toimialalla tehtävää työtä, jonka tavoitteena on uuden tiedon tuottaminen tai uusien menetelmien kehittäminen tieteellisellä tutkimuksella. Määrärahalla voidaan tukea myös hankkeita, joiden tarkoituksena on tutkimukseen perustuen kehittää organisaatioiden toimintaa tai ratkaista työelämän ongelmia. Tieteellisen tutkimus- ja kehitystyön tuotoksella on oltava yleisempää käytännön merkitystä suomalaiselle työelämälle.

Tuotteistusmääräraha on uusi rahoitusinstrumentti, jonka tuella tuotetaan olemassa olevasta tutkimus- ja kokemustiedosta uusi innovatiivinen asiantuntijapalvelu ja toimintatapa työpaikkojen käyttöön. Konseptissa korostuvat moniammatillisuus ja tutkimustiedon hyödynnettävyys suomalaisessa työelämässä. Loppukäyttäjän on oltava mukana kehittelytyössä.

Kehittämisavustuksen avulla työpaikat soveltavat tutkittua tietoa käytäntöön. Kehittämishankkeessa toimii aina ulkopuolinen asiantuntija.

Stipendi tukee työelämätutkijoiden pätevöitymistä. Stipendi on aina henkilökohtainen. Tutkijastipendi tukee kunnianhimoista ja haastavaa tutkimustyötä tekevää tutkijaa, jonka tavoitteena on väitöskirja. Opinnäytetyön loppuunsaattamisstipendi mahdollistaa väitöskirjan tai lisensiaattityön saattamisen loppuun. Matkastipendin turvin tutkijat pääsevät kansainvälisiin konferensseihin. Muut stipendit -kategoriasta rahoitetaan muun muassa post doctoral -tutkimusta eli tohtorin tutkinnon jälkeistä tutkimusta ulkomailla.

Tiedotus- ja koulutusmääräraha edistää uuden, työelämää ja työoloja koskevan tutkimustiedon hyödyntämistä, levittämistä ja kansanomaistamista käyttäjille. Edellytyksenä on, että tietoa hyödynnetään laajasti suomalaisessa työelämässä. Hankkeelle on eduksi Työsuojelurahaston rahoittamien tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten hyödyntäminen. Tiedottamisen muotoja ovat viestintätuote tai -menetelmä, koulutus- tai oppimismenetelmä, konferenssi tai seminaari ja tiedotuskampanja. Rahoittamiensa tai muiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden hanketiedottamista rahasto tukee siltä osin kuin tiedottaminen ylittää hakijan normaalin tiedotuksen ja tutkimussuunnitelman viestintäsuunnitelman.

Lisätietoa tutkimuksista, määrärahoista, hakukriteereistä ja hakuajoista www.tsr.fi.

 

Videoilta vinkkejä 

TSR-kanavan videot kertovat ajankohtaisista työelämätutkimuksen tuloksista. Videot ovat vapaasti yksityisten ja työpaikkojen hyödynnettävissä. Seuraavassa on esimerkkejä tuoreimmista videoista.

> Kitkaton kommunikointi – Hallitsetko ammatillisen vuorovaikutuksen? (24.4.2015) Sujuva ammatillinen vuorovaikutus esimiestyössä vaatii ainakin kuutta perustaitoa: kuuntelemista, konkreettisessa pysymistä, peilaamista eli reflektointia, rakentavan dialogin ylläpitämistä ja vuorovaikutuksen johtamista. Videolla kouluttaja Matleena Mäenpää kertoo Oulun yliopiston Kitkaton kommunikointi -hankkeen vuorovaikutuskoulutuksesta.

> Luovia voimavarojatyöhön (13.3.2015). Videolla Jyväskylän yliopiston aikuiskasvatuksen professori Anneli Eteläpelto kertoo, miten ammatillista toimijuutta ja identiteettiä vahvistetaan. Monitasoinen ammatillisen toimijuuden vahvistamisohjelma jalostui tutkimuksessa, joka tehtiin vuosina 2012–2014 kahdessa suuressa terveydenhuollon ja koulutuksen organisaatiossa. Ammatillisella toimijuudella on keskeinen merkitys työelämän luovassa kehittämisessä niin yksilöille, työyhteisöille kuin työorganisaatioille. Se mahdollistaa työssä oppimisen, auttaa ylittämään yhteistoiminnallisesti ammatillisia ja organisatorisia rajoja sekä kehittämään uusia työkäytäntöjä ja luovia ratkaisuja.

> Kehitä kokouksia – Millainen vuorovaikutus lisää työhyvinvointia? (30.1.2015) Mitä ihmettä me oikein täällä kokouksessa teemme? Aika kuluu täysin hukkaan. Miten epätarkoituksenmukaisiksi koettuja kokouskäytänteitä voisi muuttaa ja kokousten vuorovaikutusta kehittää? Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos tutki sairaalayhteisön työhyvinvointia edistäviä vuorovaikutuskäytänteitä. Videolla puheviestinnän lehtori Leena Mikkola kertoo tuloksista.

> Panosta henkilöstöön – kasvata kilpailukykyä (14.11.2014). Henkilöstövoimavarojen kehittäminen parantaa henkilöstön hyvinvointia, organisaation tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tutkimusjohtaja Marko Kesti Lapin yliopistosta kertoo, kuinka oikeat työyhteisön kehittämistoimet löytyvät Hiljaiset signaalit -menetelmällä ja miten niiden toteutumista seurataan Ideamylly-työkalulla. Kesti kehitti menetelmän ja kiteytti ne väitöskirjaansa, joka valmistui Työsuojelurahaston tuella vuonna 2012.

> Hyvä työturvallisuus tukee myös vapaa-aikaa (18.9.2014). Työpaikkojen turvallisuustyön tuloksia nakertavat vapaa-ajan tapaturmat. Edistyneimmät yritykset ovatkin havahtuneet miettimään, miten työntekijöiden kokonaisturvallisuutta voitaisiin edistää. Väliähän ei ole sillä, missä tapaturma sattuu, koska haitat ovat samat: työntekijä on työkyvytön ja poissa työstä. Videolla tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo, kuinka turvallisuustyö ulotetaan myös vapaa-aikaan.

www.tsr.fi/TSR-kanava

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl