Ääni kertoo paljon – myös työkyvystä

Teksti: Camilla Ukkonen

Kuva: Liisa Takala

– Puhuttu ääni on kokonaisvaltainen ilmiö. Jos ihminen ei voi hyvin, se kuuluu äänessä, sanoo opettajien äänihäiriöitä selvittänyt Hanna Vertanen-Greis.

Vertanen-Greisin väitöstutkimuksen mukaan äänen häiriöt ilmentävät myös työkyvyn pulmia. Ja vieläpä laajemmalti kuin ollaan totuttu ajattelemaan.

– Äänihäiriöt ovat osa vyyhtiä, johon kietoutuvat niin työympäristön puutteet kuin stressi.

Opettajista jo yli puolella on äänen häiriöitä

Äänihäiriö tarkoittaa sitä, ettei puhujan ääni toimi normaalisti. Toisin sanoen viestiminen ei suju normaaliin tapaan eikä täytä työn vaatimuksia. Tavallisimpia häiriöitä ovat äänen käheys tai sen väsyminen. Yleinen pulma on myös rykiminen.

Näitä häiriöitä oli paljon myös Vertanen-Greisin Turun yliopistolle tekemään tutkimukseen osallistuneella lähes 1200 perusopetuksen opettajalla.

”Äänihäiriöt ovat osa vyyhtiä, johon kietoutuvat niin työympäristön puutteet kuin stressi.”

Opettajan työssä vaatimuksena on pystyä puhumaan paljon ja kuuluvasti. Siksi ei olekaan ihme, että opettajilla arvioidaan olevan 2–3 kertaa enemmän äänihäiriöitä kuin koko väestöllä.

Mutta huolestuttavaa on Vertanen-Greisin tutkimuksen tulos, jonka mukaan peräti 54 prosenttia tutkimukseen osallistuneista perusopetuksen opettajista kärsii äänihäiriöistä.

– Äänihäiriöt näyttävät hälyttävästi myös lisääntyneen. 1980-luvulla vastaavassa kyselyssä vain viisi prosenttia ja 1990-luvulla 20 prosenttia opettajista kertoi äänihäiriöistä, sanoo Vertanen-Greis, jolla itselläänkin on musiikin opettajan tausta.

Kuuntele opettajaa

Hanna Vertanen-Greis selvitti tutkimuksessaan myös, mitkä asiat liittyvät häiriöihin. Seulontakysely vahvisti, että sisäilmalla ja äänihäiriöillä on yhteys. Häiriöitä oli etenkin, jos opettaja itse arvioi sisäilman puutteelliseksi.

– Opettajien arvio sisäilman laadusta kävi yksiin rakennuksen kunnon kanssa, kun vertasin opettajien arvioita riippumattoman asiantuntijan arvioon, tutkija kertoo kiinnostavasta huomiosta.

Vielä mielenkiintoisempi löydös oli tutkimuksen todistama stressin ja äänihäiriöiden erittäin vahva yhteys. Yhteys oli vahvempi kuin astman tai naissukupuolen vaikutus, joiden tiedetään olevan merkittäviä äänihäiriöiden aiheuttajia.

– Stressin ja äänihäiriöiden yhteisvaikutus on enemmän kuin osiensa summa.

Tulos oli sävähdyttävä tutkijalle itselleenkin.

– Ilmiö on surullinen. Mutta onneksi siihen voi vaikuttaa, Vertanen-Greis sanoo.

Huolla ääntä, rakennusta ja hyvinvointia

Koska äänihäiriöt ovat osa moninaista ilmiötä, eivät äänen ongelmat korjaannu pelkästään yksilöiden äänenkäyttöön puuttumalla. Tarvitaan rakennusten kunnossapitoa, ääniergonomiaa sekä stressinhallinnan keinoja. On siis hoidettava juurisyitä.

Vertanen-Greis huomauttaa, että keinojen ei aina tarvitse olla massiivisia, pienetkin toimet voivat pelastaa.

– Vastaremontoituun tilaan ei osoiteta töihin äänihäiriöistä kärsivää opettajaa ja huolehditaan ilmanvaihdosta, hän kertoo esimerkkejä keinoista.

Systemaattista tukea kaikille puhetyöläisille

Tutkimuksensa pohjalta Vertanen-Greis painottaa oikea-aikaista tukea kaikille puhetyöläisille, ei pelkästään opettajille. Muun muassa hallinnossa työskentelevät henkilöt puhuvat paljon puhelimessa ja kokouksissa vaihtelevissa akustisissa ympäristöissä.

Tutkija korostaa varhaisen tuen merkitystä, koska sen avulla voidaan pitää yllä hyvää työkykyä ja välttää ongelmien kasautumista. Siihen kannustaa työterveyshuoltolain henkikin.

– Parasta ennaltaehkäisyä on säännöllinen ja tarpeen mukainen tuki, Vertanen-Greis painottaa.

Hänen mukaansa kohdennettua tukea on mahdollista tehdä isoillekin joukoille yksilöllisesti.

Seulontaa voi tehdä lyhykäisillä mutta oikeanlaisella kyselyllä, jollainen löytyy esimerkiksi Vertanen-Greisin tutkimuksesta. Mobiilialustalla tehtävässä kyselyssä applikaatio voisi jopa generoida vastausten perusteella käyttäjälle yksilöllisiä vinkkejä tai tukea.

”Parasta ennaltaehkäisyä on säännöllinen ja tarpeen mukainen tuki.”

Hanna Vertanen-Greis arvelee työterveyshuollonhenkilöstön huokaisevan raskaasti kuullessaan hänen ehdotuksensa.

– Varhainen puuttuminen on kuitenkin tärkeää ja myös edullisempaa kuin vaivojen hoito. Lisäksi äänihäiriöt ja työkyvyn menettäminen ovat inhimillinen tragedia.