Aikuisiällä alkava astma lisää työkyvyttömyys­riskiä

Astma on kansansairaus, jota sairastaa jopa kymmenen prosenttia väestöstä. Huonossa hoitotasapainossa oleva astma heikentää elämänlaatua, liikkumista ja työkykyä. Sairauspoissaoloja astmaatikoilla on enemmän kuin niillä, joilla ei ole astmaa. Vuosittain astma aiheuttaa Suomessa noin 700 miljoonan euron kustannukset, joista valtaosa koituu sairauspoissaoloista.

Mutta onko astma vain yksi sairaus? Vai onko niitä useita tyyppejä, jotka vaihtelevat sekä syntymekanismeiltaan että vaikeusasteeltaan? Niin kuin diabeteksessakin on kaksi päätyyppiä.  Noin kymmenen viime vuoden aikana on tutkimuksissa esitetty, että astman alkamisajankohta voi olla merkittävä eri astmatyyppien erottelija.

Lääketieteen tohtori, työterveyshuollon erikoislääkäri Saara Taponen on Työsuojelurahaston stipendin tuella selvittänyt kahdessa hankkeessa astman vaikutuksia työuraan ja astmaatikkojen työuran tukemista. Uusimmassa hankkeessa hän ja tutkijakumppanit ovat tutkineet juuri astman alkamisajankohdan yhteyttä työuraan.

– Tulostemme mukaan mitä myöhemmällä iällä työntekijä astmadiagnoosinsa sai, sen voimakkaammin se heikensi työkykyä ja riski ajautua pois kokopäivätyöstä oli suurempi kuuden vuoden seurannassa, Taponen sanoo.

Merkille pantavaa on, että astma on harvoin ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeen syy, vaan lisää sen riskiä. Taposen mukaan kun on kaksi oikein selkäsairasta ihmistä ja toisella on lisäksi astma, työkyvyttömämpi on se, jolla on astma.

Tutkimusaineistona käytettiin vuosina 2000 ja 2006 kerättyjä kyselytutkimuksia, joissa kohdejoukkona olivat kaikki Kelan korvaamaa astmalääkitystä saaneet työikäiset tamperelaiset, noin 2 600 henkilöä.

Tutkimusryhmässä työskentelivät Taposen lisäksi työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Jukka Uitti, apulaisprofessori Lauri Lehtimäki, lääketieteen tohtori, dosentti Kirsi Karvala ja valtiotieteen tohtori Ritva Luukkonen.

Aikuisiän astman syntyyn vaikuttavat elintapa- ja ympäristötekijät.

Lapsuusiän astman kanssa pärjää paremmin

Taposen mukaan lapsuusiässä alkanut astma liittyy usein allergioihin, esimerkiksi siitepölyallergiaan.

– Yleensä lapsuusiässä alkanut astma on saatu hoitotasapainoon suhteellisen hyvin ja sen kanssa on opittu elämään. Yksi hypoteesi on juuri se, että sairauteen sopeudutaan ja se opitaan tuntemaan hyvin. Sairautta pahentavat tekijät tulevat tutuiksi, niitä opitaan välttämään ja käyttämään sopivia lääkkeitä. Sairaus tyypillisesti vielä helpottuu iän myötä, Taponen sanoo.

Niinpä sen kanssa on helpompaa pärjätä työelämässä kuin aikuisiän astman kanssa, joka on monimutkaisempi palapeli: sen syntyyn vaikuttavat elintapa- ja ympäristötekijät, kuten ylipaino, tupakointi sekä työpaikkojen epäpuhtaudet.

Työpaikkojen altisteet isossa roolissa

Aikuisiällä alkavan astman torjuntaan kannattaa panostaa, koska se on vaikeampi hoitaa kuin lapsuusiällä alkanut astma. Työpaikkojen altisteet eli käryt, pölyt ja kemikaalit voivat olla Taposen mukaan isossakin roolissa aikuisiällä astman synnyssä. Esimerkiksi metalliteollisuuden hitsaushuurut ja leipomoiden jauhopöly ovat yleisiä ammattiastman aiheuttajia.

Taposella onkin vahva viesti työpaikoille, työsuojeluorganisaatioihin ja työterveyshuoltoihin:

– On huolehdittava siitä, että altistuminen on mahdollisimman vähäistä, eli työpaikan tekniset ratkaisut ovat kunnossa ja hengitystiesuojaimia käytetään asianmukaisesti.

Lisäksi Taponen heittää pallon aikaisempaan terveydenhuoltoon: jo kouluterveydenhuollossa pitäisi nuoria astmaatikoita ohjata ammatinvalinnassa siten, että he eivät hakeutuisi kaikkein pölyisimpiin, käryisimpiin ja kemikaalialtisteisimpiin töihin.

Oireet tunnistettava – väsymyskin merkkinä

Taponen korostaa, että aikuisiällä alkava astma on tärkeätä tunnistaa, selvittää ja mahdollinen astma hoitaa hyvin työkyvyn säilyttämiseksi.

Työterveyslääkärit kohtaavat työntekijöillä tunnettuja astmaoireita: yskää, hengenahdistusta, yöheräilyä ja huonoa rasituksen sietoa sekä pitkittyneitä flunssia.

– Työterveyslääkäreiden kokemuksen mukaan myös väsymysoireiset ovat yksi iso potilasryhmä. Aina ei ehkä hirveän hyvin muisteta sitä, että väsymysoireen taustalla voi olla astma. Tällaiset potilaat tulisi ohjata tutkimuksiin ja hoitoon, Taponen sanoo.

Tupakasta eroon, paino hallintaan

Jos työntekijällä on ongelmia työssä pärjäämisessä, pitää ottaa työterveysyhteistyön keinot käyttöön.

– Mikäli työtehtävän vaihto omalla työnantajalla ja hyvä hoito eivät riitä, työkyvyn säilyttämiseksi aletaan tukea työuravaihdosta ja tarvittaessa ammatillista kuntoutusta työeläkevakuutusyhtiön tuella, Taponen toteaa.

– Ylipäätään työterveyshuollolla on iso rooli tiedon välittämisessä. Sanoma kiteytyy siihen, että astma on sairaus, jolla on vaikutusta työuraan.

Ehkäisy on muutenkin tärkeätä kansanterveystyötä: tupakoinnin lopettamisen tukemista, painonhallintaa ja terveellistä (työpaikka)ruokailua, liikkumiseen ja fyysiseen arkiaktiivisuuteen kannustamista sekä puhdasta hengitysilmaa koti- ja työympäristössä.