Altia otti työturvallisuudessa mallia riskialojen opeista

Työturvallisuuden kehittäminen vaatii puhetta, puhetta ja lisää puhetta, sanoo Altian HSEQ-päällikkö Jussi Nikula.

Työturvallisuus | 21.6.2021

Altia otti työturvallisuudessa mallia riskialojen opeista

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Sami Turunen ja Altia Oyj

Vaikka kehitys on ollut hyvää, Altia halusi saada lisää vauhtia tapaturmien määrän vähenemiseen. Yrityksessä aloitettiin hanke, jossa on otettu mallia turvallisuuskriittisiltä aloilta.

Vaikka Altia valmistaa alkoholijuomia, se ei ole juuri normaalista poikkeava yhtiö.

”Onhan meillä lakisääteisiä ja tullin tuomia vaatimuksia, mutta ei alkoholin tuotanto poikkea muusta teollisesta tuotannosta. Ei toiminnassa ole eroa esimerkiksi elintarvikkeita valmistavaan yritykseen”, sanoo Altian HSEQ-päällikkö Jussi Nikula.

Altia on samanlainen muiden teollisuusyritysten kanssa myös vaarojen suhteen: silloin tällöin sattuu työtapaturmia – ei isoja, mutta silti. Yleisimpiä ovat liukastumiset ja erilaiset liikkumiseen ja kulkuväyliin liittyvät pienet onnettomuudet.

”Seuraavaksi suurin tapaturmaryhmä ovat erilaiset kolhaisut tai kun nirhataan käsi esimerkiksi johonkin laitteeseen. Nämä eivät ole kovin vakavia, poissaolot ovat tyypillisesti korkeintaan muutama päivä.”

Tapaturmien määrässä on päästy alaspäin, ja Altialla on Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokitus kaksi, joka tarkoittaa alle 10 tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.

”Se on ihan hyvää tasoa, mutta tavoitteena on nolla. Siihen on tarkoitus päästä vuonna 2030.”

Työturvallisuus inhimillisen tekijän näkökulmasta

Jotta tavoitteeseen päästään – tapaturmia sekä sairauspoissaoloja saadaan vähennettyä – Altialla aloitettiin kehittämishanke, jossa uudistettiin turvallisuusjohtamisen käytäntöjä ja turvallisuuskulttuuria. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto ja ulkopuolisena asiantuntijana toimi Työterveyslaitos.

”Lähdimme hankkeeseen, koska vaikka olemme pyristelleet näiden asioiden kanssa paljon, emme ole päässeet riittävästi eteenpäin. Meillä suhtaudutaan työturvallisuuteen hyvin ja havaintoilmoituksia läheltä piti -tilanteista tulee paljon. Hankkeella halusimme nyt buustata turvallisuuden tekemistä”, Nikula kertoo.

Hanketta lähdettiin viemään eteenpäin Rajamäen tehtaalla, jossa Altialla on tuotantoa ja iso logistiikkakeskus. Siellä työskentelee noin 220 ihmistä.

Altian kehittämishankkeen lähtökohtana oli halu uudistaa turvallisuudenhallinnan ja -johtamisen käytäntöjä sekä turvallisuuskulttuuria nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseksi.

Kehittämishankkeen lähestymistapa on inhimillisten tekijöiden (Human Factors, HF) näkökulma. HF ottaa laajemman näkökulman työturvallisuuden edistämiseen ja tähtää koko ajattelutavan avartamiseen.

”Yritämme päästä irti siitä insinöörilähtöisestä ajattelutavasta, että suoja- ja turvavälineet riittävät. Yhä enemmän pitää miettiä sitä, miten henkilö voi itse vaikuttaa ja huomioida asioita paremmin.”

Hankkeen tarvekartoitus tehtiin 2019 keväällä ja kesällä. Sitten aloitettiin työpajat, jossa asioita kehitettiin ja valmennettiin 15 kouluttajaa, joiden vastuulla oli taas kouluttaa koko henkilöstö uuteen ajatteluun.

Sitten tuli korona, joka viivästytti asioita, mutta nyt on päästy taas vauhtiin. Koulutukset aloitetaan elokuussa 2021.

Analysointi paljastaa yllättäviä asioita

Altian hankkeen pohjana on TTL:n malli, joka on tehty alun perin riskialttiille aloille, kuten ydinvoimalan ja ilmailun tarpeisiin. Altia oli ensimmäinen teollisuusyritys, joka muokkasi mallia työpajoissaan itselleen sopivammiksi.

Työpajoissa on myös opeteltu arvioimaan riski- tai onnettomuustilanteita uudella työkalulla. Siinä asetetaan tapahtumat aikajanalle ennen tapaturmaa. Näin opitaan, mitä tehtiin oikein, missä epäonnistuttiin tai mitkä ovat parannettavia asioita.

”Tapaturmat ovat usein monen tekijän summa.”

”Tapaturmat ovat usein monen tekijän summa. Juurisyyt saattavat olla ihan jotain muita kuin mitä tulee ensiksi mieleen”, sanoo Nikula.

Hän antaa esimerkin. Työntekijä sai työssään viiltohaavan. Aiemmin oli päätelty, että se oli työssä käytettävän puukon vika, korvataan puukko siis toisenlaisella.

”Mutta kun tutkittiin asiaa uudella tavalla, puukko ei ollut enää ollenkaan merkittävä syy. Kyse oli työprosesseista ja vääristä toimintatavoista pakkausten käsittelyssä. Vialliset pakkaukset kerättiin altaaseen ja puukkokäsi oli väärällä puolella, kun pakkauksia piti avata. Kun oli vielä kiirettä ja ryhmäpainetta ennen vuoronvaihtoa, riskit kasvoivat”, Nikula tiivistää.

Kyse oli inhimillisistä tekijöistä, työn suunnittelusta, toteutustavasta ja ohjeistuksesta – ei siis puukosta.

Jussi Nikula on monen muun tapaan tehnyt viimeisen vuoden aikana runsaasti töitä kotona. Hänet kuvattiin Lahdessa.

Työturvallisuus paranee vain pitkäjänteisellä työllä

”Inhimilliset tekijät ovat asioita, jotka ovat hyvin arkisia, ihmisistä lähtöisin olevia riskitekijöitä: kiire, mielialat, ryhmäpaine. Siksi turvallisuusajattelussa ja sen juurruttamisessa ei riitä vain suojavälineiden käytön korostaminen”, Nikula kertoo puukko-casesta opitun esimerkin.

”Inhimilliset tekijät ovat asioita, jotka ovat hyvin arkisia, ihmisistä lähtöisin olevia riskitekijöitä.”

”Ihmiset pitää saada keskustelemaan ja ajattelemaan. Pitää ymmärtää se, että jos on kiire tai muuten paha olla, se lisää riskejä työssä.”

Oleellista Jussi Nikulan mukaan on kouluttaminen sekä jatkuva puhuminen.

”Tässä asiassa ei ole oikotietä. Asiat pitää tehdä pikkuhiljaa ja pitkällä aikavälillä. Vain sitä kautta saamme uutta turvallisuuskulttuuria kasvamaan ja sitä kautta saadaan kehitysideoita, miten omassa työssä voi välttää riskejä.”

Tekemistä riittää, ja mitä lähemmäs päästään maalia – tässä tapauksessa nollaa tapaturmaa – sitä vaikeampaa on viilata pois niitä viimeisiä desimaaleja.

”Piirimestaruus on vielä helppo voittaa, mutta maailmanmestaruus on ihan eri juttu”, Nikula vertaa.

Suunnittelu ja sitoutuminen onnistumisen takana

Altian hankkeessa oli vahvasti mukana Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi. Hänellä on pitkä kokemus inhimillisen tekijän lähestymistavasta varsinkin turvallisuuskriittisillä aloilla.

Teperin rooli varsinkin hankkeen alussa oli vahva.

”Olin pitämässä aiheesta luentoa työsuojelupäälliköille, ja Jussi Nikula innostui asiasta. Teimme hänen kanssaan alkuvaiheessa pitkään töitä. Olemme tehneet sovelluksia niin ilmailuun, rautatieliikenteeseen kuin ydinvoimaloihin, ja tämä oli meille kiinnostava hanke myös sen suhteen, miten asia saadaan räätälöityä perinteisempään teollisuuteen.”

Alkutyö kannatti, ja Teperi kehuu Altian ja Nikulan tapaa tehdä asiat täsmällisesti. ”Alkusuunnittelu on joskus raskasta, mutta onnistumiselle keskeistä on, että suunnitelmat vaaditaan ja laaditaan.”

Hankkeen edetessä Altian omia sisäisiä asiantuntijoita uuden työkalun käyttöön ohjasivat TTL:n tutkijat Ilkka Asikainen ja Riikka Ruotsala.

Altia on ollut Teperin mukaan esimerkillinen yhtiö johtoa myöten siinä, miten yritys ottaa yhteiskuntaeettistä vastuuta. Asenne on kunnossa.

”Altialla on ollut periksiantamattomuutta ja hyvää suomalaista sitkoa, jotka sitten yhdistyivät hyvin meidän kokemukseemme”, Teperi hymyilee.

Lisätietoja: Inhimillisten tekijöiden kehittämisohjelma Altia Oyj:llä

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl