Johanna Liljeroos-CorkTampere 18.2.2021Tampereen Yliopisto

– Ammatillisten oppilaitosten turvallisuusuhat ovat yhä monimuotoisempia, tutkija Johanna Liljeroos-Cork Tampereen yliopistosta sanoo.

Työturvallisuus | 25.3.2021

Ammatillisten opettajien turvallisuuskoulutuksen pitää vastata tarpeeseen

Teksti: Leena Huovila

Kuva: Jyrki Luukkonen

Ammatillisten opettajien turvallisuusvalmiudet monimuotoisten uhkien edessä ovat kapeahkot. He jäävät liian usein ratkaisemaan uhkatilanteita yksin tai kollegoiden kanssa. Oppilaitosten turvallisuusjohtaminen ei ole aina ajan tasalla, ja turvallisuusuhkien ja -koulutuksen välillä on epäsuhtaa.

Muutama opiskelija huutelee oppitunnilla aggressiivisesti muille opiskelijoille ja opettajalle. Joku taas ihannoi väkivaltaa ja on piirtänyt vihkoonsa päähän ammutun ihmisen kuvan.

Opiskelijat jakavat sosiaalisessa mediassa kosto mielessään intiimikuvaa pojasta, joka on tunnistettavissa. Opiskelijasta lehahtaa imelä kannabiksen tuoksu. Joku esitteli koulussa laukussaan olevaa asetta, poliisi puuttui tilanteeseen mutta tapaus herättää edelleen huolta oppilaitoksessa.

Esimerkit kertovat ammatillisten oppilaitosten yhä monimuotoisemmista turvallisuushaasteista, joihin tuskin pystytään vastaamaan perinteisin työturvallisuuskeinoin, esimerkiksi paloharjoituksista saaduilla opeilla.

Aggressioita ja väkivaltaa on vaikeata kohdata paloharjoituksista saaduin turvallisuusopein.

Miten uusia uhkia osataan kohdata?

Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunta sekä Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu toteuttivat PrepSec-tutkimushankkeen vuonna 2020. Hankkeessa selvitettiin ammatillisten opettajien tiedollisia ja toiminnallisia valmiuksia hoitaa koulun arjessa vastaantulevia turvallisuushaasteita.

– Pääpaino oli security-turvallisuudessa, josta ei ollut aiempaa tutkimustietoa ammatillisten oppilaitosten osalta, tutkija Johanna Liljeroos-Cork Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta kertoo.

Työturvallisuus voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: safety- ja security-turvallisuuteen. Safety-turvallisuus liittyy perinteiseen työsuojeluun: vaarojen ja tapaturmien ehkäisyyn. Security-turvallisuus taas tarkoittaa uusia ulkoisia uhkia, joita ei aina välttämättä edes tunnisteta turvallisuusongelmiksi. Kun safety-turvallisuus rikkoutuu tietämättömyyden tai huolimattomuuden takia, security-turvallisuus järkkyy tahallisen, jopa rikollisen toiminnan ja pahimmillaan terrorismin takia.

– Turvallisuusympäristö on muuttunut ammatillisissa oppilaitoksissa kymmenen viime vuoden aikana ratkaisevasti. Julkiseen keskusteluun nousevat vakavin väkivalta ja tapaukset, joita oppilaat ovat esimerkiksi kuvanneet ja jakaneet sosiaalisessa mediassa, Liljeroos-Cork toteaa.

– Opiskelijoiden mielenterveysongelmat sekä huumeiden ja päihteiden käyttö vaarantavat yhä useammin turvallisuutta. Tukea tarvitsevia opiskelijoita on yhä enemmän. Myös ammatillisen koulutuksen reformi haastaa turvallisuutta. Alaan kohdistuneet säästötoimet ovat karsineet henkilöstöresursseja, mikä heijastuu työn kuormittavuuteen ja sitä kautta myös turvallisuuteen.

Johanna Liljeroos-Corkin mukaan oppilaitosturvallisuus ei saa jäädä yksittäisen opettajan aktiivisuuden tai turvallisuusosaamisen varaan, vaan turvallisuuden hallintakeinoja on johdettava kiinteänä osana oppilaitoksen johtamisjärjestelmää.

Harjoittelu tarpeen etenkin aggressiivisen opiskelijan kohtaamisessa

Tutkimukseen osallistui viisi ammatillista oppilaitosta. Tutkimusaloiksi valittiin tunnistetut riskialat sosiaali- ja terveysala sekä logistiikka-ala sekä verrokiksi liiketalouden ala. Kyselyyn vastasi 220 opettajaa anonyymisti.

– Vastaajille esitettiin lyhyitä kertomuksia sellaisten tositapahtumien pohjalta, joita ammatillisissa oppilaitoksissa toistuvasti sattuu. Opettajia pyydettiin kertomaan, miten he tilanteissa toimisivat, Liljeroos-Cork kertoo.

Tilanteet vaihtelivat esimerkiksi aggressiivisten opiskelijoiden kohtaamisesta sen miettimiseen, miten toimia aseen kanssa kouluun tulleen opiskelijan kanssa. Myös esimerkiksi somekiusaaminen, väkivallan ihannointi sekä uhkaavasti ja loukkaavasti käyttäytyvän huoltajan kohtaaminen olivat kertomuksissa esillä.

Tulosten mukaan opettajien tiedolliset ja taidolliset turvallisuusvalmiudet tällaisten ulkoisten uhkien edessä ovat kapeahkot.

– Kun opettajat kohtaavat jopa väkivaltaisen oppilaan, he voivat mennä lukkoon ja lamaantua tai vastata aggressioon aggressiolla – etenkin, jos eivät ole saaneet tilanteisiin mitään koulutusta ja harjoitusta, Liljeroos-Cork sanoo.

Käytännön koulutusta ja harjoittelua tarvitaankin, erityisesti aggressioiden kohtaamiseen.

Sietämisen kulttuuri heikentää turvallisuutta

Opettajista 52 prosenttia oli sitä mieltä, että heillä on riittävästi keinoja turvallisuusuhkien ratkaisemiseksi, kun taas 32 prosenttia ilmoitti, että niin ei ole. Kertomuksiin saatuja vastauksia tulkitsemalla voi Liljeroos-Corkin mukaan päätyä samaan johtopäätökseen.

Kohdeorganisaatioissa turvallisuuskoulutukseen oli kolmen viime vuoden aikana osallistunut 80 prosenttia vastanneista. Koulutusten pääpaino oli ollut perinteiseen safety-turvallisuuteen kuuluvissa pelastuskoulutuksissa ja -harjoituksissa sekä ensiapukoulutuksissa, jotka muodostivat 52 prosenttia kaikista kolmen viime vuoden aikana käydyistä koulutuksista.

Sietämisen kulttuurissa uhkatapahtumat jäävät usein ilmoittamatta työnantajalle.

– Opettajien vastaanottaman turvallisuuskoulutuksen ja kohdattujen turvallisuushaasteiden välillä oli epäsuhta, sillä yleisimmät uhkat eivät liittyneet pelastustoimeen vaan niihin uhkiin, jotka tulivat oppilaiden toiminnasta, Liljeroos-Cork sanoo.

Opettajat yrittävät ratkaista tilanteita itsenäisesti tai kollegoiden kanssa. Tämä heijastaa oppilaitoksen puutteellista turvallisuuskulttuuria. Oppilaitoksissa vallitsee myös niin sanottu sietämisen kulttuuri: ajatellaan, että tämä työ nyt vain on tällaista.

– Sietämisen kulttuurissa uhkatapahtumista ei raportoida työnantajalle, vaikka niiden vakavuus sitä vaatisi. Työnantaja ei silloin voi reagoida tarvittavasti, kun ei tapahtumista edes tiedä, Liljeroos-Cork sanoo.

– Kun työnantajalta puuttuu todenmukainen kokonaiskuva, se ei voi suunnitella turvallisuuskoulutuksiakaan todellisiin riskeihin perustuen.

Tutkimustulosten mukaan opettajilla on korkea kynnys tehdä ilmoituksia paitsi työnantajalle, myös viranomaisille. He jopa yrittävät selvittää itse sellaista väkivaltaa, joka ehdottomasti olisi poliisiasia.

– Oppilaitosturvallisuus ei saa jäädä yksittäisen opettajan aktiivisuuden tai turvallisuusosaamisen varaan, vaan turvallisuuden hallintakeinoja on johdettava kiinteänä osana oppilaitoksen johtamisjärjestelmää.

Opettajat jopa yrittävät selvittää itse sellaista väkivaltaa, joka ehdottomasti olisi poliisiasia.

Hankkeeseen osallistuneille ammatillisille oppilaitoksille tuotettiin yksityiskohtaiset raportit, joiden avulla ne voivat parantaa turvallisuuskulttuuriaan ja opettajiensa turvallisuusosaamista.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl

Lue myös

Johtaminen |
  • Saa kehua! Kannustava puhe sitouttaa nuoria työhön
  • Työsuojelurahaston toiminta |
  • Pohjoisten alueiden spesialisti
  • Työsuojelurahaston toiminta |
  • Ilmastonmuutoksen haittojen nitistäjä
  • Työsuojelurahaston toiminta |
  • Rohkeiden kokeilujen kannattaja
  • Työsuojelurahaston toiminta |
  • Käytännönläheinen työelämäinsinööri