Dagsmarkin laumahenki päivitettiin entistäkin lujemmaksi

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Loimaan Mellilässä vallitsee hyvä laumahenki. 

”Meidän laumassamme on hyvä ja turvallinen olla. Kaikki ovat tottuneet kulttuuriin, jossa tapahtuu paljon ja muutoksia tulee. Joustava porukka ymmärtää, että kasvuyhtiössä ei ole ihan stabiilia koko ajan”, kertoo Dagsmark Petfood Oy:n toimitusjohtaja Laura Strömberg.  

Dagsmark on lemmikkiruokia valmistava yritys, joka kasvaa vauhdilla. Liikevaihtoa tehdään noin kymmenen miljoonaa euroa ja töissä on reilu parikymmentä vakituista ihmistä sekä vuokratyövoimaa. Lemmikkejä löytyy lähes jokaiselta, ja Strömberginkin koirat ovat tuttu näky yhtiön tiloissa. 

Yhtiö on saanut vahvuuksillaan – kotimaisuus ja vastuullisuus – napattua hyvin markkinaosuuksia.  

”Olemme saaneet osuuksia kansainvälisiltä jäteiltä, jotka eivät pysty vastaamaan vallalla olevaan lähiruokatrendiin, jota kuluttajat arvostavat.” 

Avainsana: yhdessä tekeminen  

Voimakas kasvu näkyy kaikkien työssä. Siksi Dagsmark lähti kehityshankkeeseen, jolla haluttiin selkeyttää toimenkuvia, parantaa viestintää ja perehdytystä sekä kiinnittää huomiota työhyvinvointiin ja työsuojeluun.  

Työsuojelurahaston tukemassa hankkeessa puhutaan yhteisvastuullisesta yrityskulttuurista. Kyse on siitä, että kaikki kehittäminen tehdään yhdessä. 

”Se ei saa olla sitä, että työnantaja syöttää asioita ja muut vain tekevät. Kaikki ovat velvollisia ja kaikki ovat vastuullisia. Jos jotkut asiat eivät toimi, ne täytyy tuoda esiin, jotta niitä voidaan parantaa.” 

Yhteisvastuullisuus vaatii myös, että asioista uskalletaan sanoa – se taas vaatii turvallisen ympäristön.  

”Yhteisvastuullinen yrityskulttuuri kuulostaa viralliselle, mutta tiivistäen se tarkoittaa sitä, että työnantaja mahdollistaa kulttuurin, mutta kaikki luovat sitä”, Strömberg sanoo. 

Yksi hankkeen peruslähtökohta oli Dagsmarkin vastuullisuusohjelma. Siihen kuuluu kolme osa-aluetta: lemmikkien terveellinen ruoka, ympäristöasiat sekä henkilökunnan hyvinvointi. Vastuullisuutta vaativat myös sijoittajat, joista yksi on Pauligin perheen sijoitusyhtiö English Tea Room. 

”Omistajilta tulee ohjausta, että nuorta yhtiötä kehitetään oikeaan suuntaan. Ulkopuoliset fasilitaattorit varmistavat, etteivät asiat jää arjen jalkoihin.” 

Kaikki mukana hankkeessa 

Hankkeeseen osallistui koko Dagsmark Petfoodin henkilökunta. Hankkeen aikana pidettiin työpajoja, osa hybrideinä, koska kaikki eivät ole töissä fyysisesti samassa paikassa. 

Tilaisuuksia vetivät hankkeessa mukana olleet ulkopuoliset konsultit Merja Karjalainen sekä Tiina Lius. Työpajoissa käytettiin valkotauluja, liimalappuja, keskustelua pienryhmissä ja muita tapoja, jolla asioita saatiin esille.  

”Kaikki tehtiin hyvin osallistavasti, että saatiin kaikkien ääni kuuluviin. Useinhan ne äänekkäimmät tai johto puhuvat, mutta nyt halusimme, että jokaisella oli mahdollisuus sanoa mielipiteensä”, Strömberg sanoo. 

Dagsmarkin tuotanto on Loimaalla, mutta hallinto, myynti ja markkinointi työskentelevät ympäri Suomen. Henkilöstöryhmien välinen vuorovaikutus parani hankkeen myötä – kun tultiin tutuiksi, oli kaikesta puhuminen helpompaa ja ihmiset uskaltavat ottaa yhteyttä keneen tahansa.  

Viestintä avainasemassa 

Yksi konkreettinen asia paremmassa puheessa on nyt koko talon yhteinen Slack-viestintäkanava. 

”Kanavassa on ajankohtaista uutisoitavaa, mutta myös henkilökohtaisempaa viestintää, lomakuvia ja viikonlopun toivotuksia. Se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitä, että olemme kaikki osa samaa yritystä”, Strömberg kertoo. 

Myös puheeksi oton kynnys on madaltunut. 

”Minulle on ollut itsestäänselvyys, että minultakin voi kysyä mitä vain, mutta ei se ole ollutkaan henkilökunnalle yhtä selvää. Nyt olen kuullut, että se koetaan helpommaksi.” 

Kokeilukulttuurilla kannustetaan uuteen 

Terhakkaana startupina aloittaneen Dagsmarkin toimintatapaan on aina kuulunut kokeilukulttuuri: tehdään asioita rohkeasti ja kokeillaan uusia konsepteja. Lupa on myös epäonnistua – kunhan otetaan opiksi.  

”Ihmiset ovat tunnollisia, ja heitä on rohkaistu siihen, että aina ei tarvitse saada heti viimeisen päälle valmista. Esimerkiksi tuotteita voidaan parannella matkan varrella. Tätäkin on pitänyt sanoittaa lisää.”  

Sama kokeiluhenki pätee esimerkiksi viestintäkanavien käyttöön: Slackia ennen kokeiltiin Whatsappia.  

Kehittämishanke on ollut Laura Strömbergille tärkeä henkilökohtainen matka. 

”Minulla oli jo ennen hanketta pieni huoli, miten koneisto pysyy perässä, kun vauhti on niin kova. Oma tavoite on ollut ajaa vahvaa kasvua”, hän sanoo. 

Huoli on nyt väistynyt, kun toimenkuvat ovat selkeämpiä, niitä käydään säännöllisesti läpi ja yhteydenpito on tiiviimpää.  

”Ihmisillä on matalampi kynnys sanoa, että nyt on työpöytä täynnä, en voi ottaa enempää.”