Empatialle jäätävä aikaa hoivatyössä

Teksti: Camilla Ukkonen

Kuva: Liisa Takala

Väestö ikääntyy mutta hoitajista ja rahasta on pulaa. Hankalaan yhtälöön haetaan apua teknologisista ratkaisuista, suurin odotuksin. Mutta mitä oikeastaan tapahtuu, kun teknologiaa tuodaan ihmislähtöiseen työhön?

Työterveyslaitoksen johtava tutkija Eveliina Saari kollegoineen tutki, miten teknologiavälitteisyys vanhushoivassa vaikuttaa hoitajien työn tekemiseen ja työhyvinvointiin. Ja mitä se tekee hoitajien ja asiakkaiden väliselle suhteelle.

– Teknologia ei vielä tue hoivatyötä kunnolla. Se ei ole huomaamatonta, vaan se syö hoitajan ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta, Saari summaa tuloksia.

Teknologia tuo ja vie aikaa

Saaren vetämään tutkimukseen osallistui kolmisenkymmentä vanhusten kotihoidon tai tehostetun palveluasumisen hoitajaa. He käyttävät työssään monia välineitä, kuten älypuhelimia, tabletteja, pöytätietokoneita ja lääkerobotteja. Niillä he sukkuloivat toiminnanohjausjärjestelmissä, kirjaavat potilastietoja, käyvät etähoivakeskusteluita sekä huolehtivat lääkerobottien ja turvarannekkeiden toiminnasta.

– Myös pikaviestipalveluita käytetään enenevässä määrin, Saari täydentää listausta.

Tutkimus paljasti teknologioiden käytön sekä tuovan lisää aikaa että syövän sitä.

Aikaa säästyy esimerkiksi, kun hoitaja kirjaa kotikäynnin mobiilisti jo asiakkaan kotona. Tietojärjestelmien kautta tieto kulkee kollegoille ja johdolle. Mutta kirjaukset eivät hoidu itsestään. Siksi teknologian käyttö pitää tunnistaa aikaa vaativana työtehtävänä, Saari painottaa.

Tutkimus paljasti teknologioiden käytön sekä tuovan lisää aikaa että syövän sitä.

Hän alleviivaa myös toista tutkimuksen tuomaa huomiota: usein nimittäin näyttää käyvän niin, että teknologian avulla vapautuva aika täyttyykin uusilla asiakkailla ja teknologian ylläpidolla.

– Tästä seuraa kysymys, käytetäänkö teknologiaa työn tehostamiseen vai työn laadun kehittämiseen, Saari herättelee miettimään.

Työhyvinvointi syntyy suhteessa ihmiseen

Tutkimus osoitti myös, että hoitajat näkevät paljon vaivaa tuottaakseen hyvää elämää asiakkailleen. Aikapaineissakin. Kuten eräs kotihoidossa työskentelevä hoitaja, joka palasi työvuoronsa jälkeen käyttämään asiakastaan ulkona. Kun oli nätti sääkin.

– Hoitajat priorisoivat empaattista kohtaamista, koska se on koko työn mielekkyyden ydin. Se tuottaa hyvinvointia niin hoitajille kuin asiakkaille.

Empaattinen suhde auttaa näkemään toisen ihmisen tilanteen ja tunteet. Hoivatyössä tämä on tärkeää, sillä työ ei ole vain lääketieteellistä hoitoa tai hoitosuunnitelman seuraamista.

”Hoitajat priorisoivat empaattista kohtaamista, koska se on koko työn mielekkyyden ydin.”

– Ihmissuhdetyössä hoitaja joutuu miettimään esimerkiksi, miksi asiakas on tänään surullinen. Asiakkaan vointi ja tarpeiden huomaaminen on hoitajalle tärkeää, sillä hänelle on tärkeä pystyä tätä auttamaan, Saari sanoo.

Tutkimuksen toinen keskeinen viesti onkin: empatia, palvelunlaatu ja työn mielekkyys ovat yhtä aikaa tapahtuvia asioita. Niitä pitäisi myös teknologisten ratkaisujen tukea.

Kiireettömät kohtaamiset luovat tilaa hyvälle

Empatian iso rooli hyvinvoinnissa nousi esiin hoitajien haastatteluista. Se näkyi myös tutkimuksessa käytetyssä videoreflektointimenetelmässä, jossa hoivatilannetta ensin kuvattiin, sitten sanoitettiin tapahtumia hoitajan kanssa ja lopuksi keskusteltiin niistä työyhteisössä.

Empaattiset hetket näkyivät asiakkaan äärelle pysähtymisenä, katseina ja kosketuksina. Ne näkyivät keskusteluina ja yhdessä tekemisenä, esimerkiksi lehden lukemisena tai sukulaisista jutusteluna. Kohtaamisina ihminen ihmisenä.

Empatian iso rooli hyvinvoinnissa nousi esiin hoitajien haastatteluista.

– Haastatteluissa esihenkilöt ja hoitajat pitivät tärkeänä, että hoitajilla on riittävästi aikaa kuunnella asiakkaitaan. Tai ainakin näyttää asiakkaalle päin, ettei ole kiire.

Aika ja kiireettömyys näyttää siis olevan monin tavoin tärkeä hoitajien työhyvinvoinnin kannalta.

Teknologia on hyvä renki

Mitä sitten pitäisi tehdä, ettei teknologia syö hyvinvointia hoivatyössä?

Tällä hetkellä ongelmallista on, etteivät hoitajat juurikaan pääse antamaan palautetta käyttämästään teknologiasta – eivät omasta eikä asiakkaittensa puolesta. Toimivien ratkaisujen nimissä esihenkilöiden sekä teknologioiden ostajien ja kehittäjien kannattaisi kuunnella arjen kokemuksia.

”Meidän on säilytettävä mahdollisuus ihmisten väliseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Empatia on ihmisenä olemisen arvokkainta osuutta, jota on vaalittava hoivatyössä.”

Saaren mukaan teknologia, joka tukee kohtaamisia ja hyvää vuorovaikutusta, ja lisää kontakteja muihin on ilman muuta paikallaan. Mutta pelkän tehokkuusajattelun ohjaamina voidaan menettää jotain arvokasta.

Tulevaisuudenkuvissa häntä huolestuttavat etenkin empatiaa matkivien robottien tulo hoiva-alalle. Siihen liittyy suuri eettinen kysymys siitä, millaista hoivaa teknologian avulla on mahdollisuus tuottaa. Roboteilla ei ole aitoja tunteita, mutta ihmisellä on.

– Meidän on säilytettävä mahdollisuus ihmisten väliseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Empatia on ihmisenä olemisen arvokkainta osuutta, jota on vaalittava hoivatyössä.