Ergonomian kehittäminen vahvistaa työhyvinvointia ja tuottavuutta

Teksti: Pirjo Kupila

Kuva: Pasi Suokko

”Työmenetelmien järjestelmällinen ja monipuoliseen dataan perustuva kehittäminen vähentää työkuormitusta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja sekä parantaa tuottavuutta ja yrityksen taloudellista tulosta”, Teemu Suokko sanoo.

Hän selvitti väitöskirjassaan, miten suomalaiset valmistavan teollisuuden yritykset ymmärtävät ja toteuttavat ergonomiaa ja miten fyysisen kuormituksen mittausdataa hyödynnetään organisaation eri tasoilla. Lisäksi tutkimuksessa seurattiin kahdessa yksikössä ergonomisten kehittämistoimien vaikutusta tuottavuuteen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja taloudelliseen tulokseen.

Ergonomia ei ole vain työhyvinvoinnin tukitoimi tai työasentojen korjaamista.

Suokon mukaan tulokset osoittavat, että ergonomia ei ole vain työhyvinvoinnin tukitoimi tai työasentojen korjaamista.

”Ergonomia vaikuttaa työn sujuvuuteen, kuormituksen hallintaan, prosessien toimivuuteen ja päätöksenteon laatuun. Se on jatkuvaa työn kehittämistä.”

Tutkimus auttaa valmistavan teollisuuden yrityksiä liittämään ergonomian osaksi työn suunnittelua ja kehittämistä sekä työhyvinvoinnin johtamista. Tuloksia voidaan soveltaa työpisteiden, -menetelmien ja -prosessien kehittämisessä.

Työolosuhteilla on iso vaikutus tuottavuuteen

Osa väitöstutkimuksesta toteutettiin kauhavalaisella MSK Groupilla, jossa Suokko työskentelee konsernin työsuojelu- ja ergonomiapäällikkönä. Teollisuuden sopimusvalmistajana toimivalla yrityksellä on vajaat tuhat työntekijää Suomessa, Slovakiassa ja Saksassa. Suurin liiketoiminta-alue on liikkuvien työkoneiden turvaohjaamot.

Suokon polku tohtoriksi ei ole tavanomainen. Hän toimi hitsarina MSK Cabinsilla, kun hän 2000-luvun lopussa törmäsi työsuojeluvaltuutetun roolissaan ergonomian kuvaukseen Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilla.

”Se kuvaus kokosi yhden lipun alle kaikki ajatukseni työn tekemisestä.”

Siitä käynnistyi Suokon yliopisto-opiskelu työn ohella, mikä huipentui elokuun lopussa Kuopiossa pidettyyn väitöstilaisuuteen. Väitöskirjansa hän viimeisteli Työsuojelurahaston stipendin turvin.

”Kun työolosuhteet paranevat, myös henkilöstön työkyvyn ennuste paranee.”

Suokko sanoo, että Suomessa ergonomia ymmärretään usein kapeasti terveyteen ja turvallisuuteen liittyväksi toiminnaksi, jota voi ostaa työterveyshuollosta.

Ergonomi ei kuitenkaan tarkastele vain yksittäistä työntekijää, vaan työtä systeemitasolla. Ergonomiassa työjärjestelmiä ja -ympäristöjä suunnitellaan vastaamaan ihmisten ominaisuuksia ja tarpeita. Sen tavoitteena on suorituskyvyn ja työhyvinvoinnin kehittäminen yhtä aikaa.

”Sillä on merkitystä, millaisissa olosuhteissa teemme työtä. Kun työolosuhteet paranevat, myös henkilöstön työkyvyn ennuste paranee.”

Lisää yhteistyötä työn kehittämiseen

Väitöskirjan teko opetti Suokolle, että työtä täytyy tutkia yrityksessä monella eri tavalla.

”Dataa tarvitaan useista eri lähteistä ja bisnesmittareiden rinnalle pitää saada tietoa myös ihmisistä.”

Suokon mukaan teolliset yritykset haluavat yleensä investoida ergonomiaan, mutta kaikkea ei saada heti.

Väitöstutkimukseen kuuluneessa viiden vuoden seurantajaksossa tehtiin MSK Groupin Kauhavan tehtaiden kokoonpanolinjalla 30 ergonomista kehittämistoimenpidettä, mutta hitsausyksikössä vain pari. Se vuoksi raskaampaa työtä tekevien hitsaajien työkuormitusta ei saatu juurikaan vähennettyä.

Väitöskirjan teko opetti Suokolle, että työtä täytyy tutkia yrityksessä monella eri tavalla.

”Vaikka tiesimme ratkaisun hitsaajien kuormitusongelmaan, uuteen miljoonaluokan teknologiaan ei haluttu investoida, koska se ei ollut vielä riittävän luotettavaa. Investoinnit on tehty seurantajakson jälkeen, mikä on vähentänyt huomattavasti hitsaajien työkuormitusta.”

Kokoonpanolinjalla työkuormitus väheni seurantajaksolla kolmanneksella, mikä vähensi tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia poissaoloja 12,3 päivästä 0,4 päivään henkeä kohti seurannan aikana. Samalla kokoonpanolinjan tuottavuus ylitti koko seurantajakson normaalin työvauhdin. Viiden vuoden tuottavuuskeskiarvo oli 1,17 ja nousi viimeisenä vuonna 1,2:een.

Suomen heikon tuottavuuskehityksen takia Suokko toivoo lisää yhteistyötä työn kehittämiseen niin yritysten sisällä eri henkilöstöryhmien välillä kuin yritysten välillä. Lisäksi hän ehdottaa insinöörikoulutukseen lisää ergonomiatietoisuutta.

”Yrityksiä, jotka investoivat sosioteknisen työjärjestelmän kehittämiseen ergonomiaa hyödyntäen, voitaisiin tukea myös verokannustimilla niin, että jätettäisiin verottamatta tulosta, jonka yritys käyttää tuotannon kehittämiseen.”