Kuuntelu parani, työhyvinvointi koheni – HSL Group lähti jatkuvan parantamisen tielle

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Sami Turunen

– Jos jutut kiertävät viikkokaupalla pitkin yritystä, viesti muuttuu matkalla ja kehitys ei etene. Hyvien tekojen on alettava ja jatkuttava ripeästi, jotta porukka ei turhaudu. Nyt meillä puhutaan kaikista asioista avoimesti, pohtii toimitusjohtaja Mika Pentikäinen jatkuvan parantamisen mallia.

Järjestelmäväliseiniä ja muita tilaratkaisuja valmistava heinolalainen HSL Group lähti kehittämään toimintaansa Työsuojelurahaston tukemassa kehityshankkeessa. Yhtenä kohteena oli fyysisen rasituksen keventäminen raskaassa lasi- ja muiden seinien asennustyössä.

Käytäntö osoitti nopeasti, että 40 työntekijän yrityksessä suurin kuormitus oli selän sijaan muissa asioissa. Nopean kasvun takia arjen prosessit ja viestintä olivat jääneet jälkeen, ja se synnytti työntekijöille tunteen, ettei heitä kuunnella.

”Huomasimme, että viestinnän haasteet heijastuivat suoraan arkeen.”

– Huomasimme, että viestinnän haasteet heijastuivat suoraan arkeen. Hankkeen myötä selkein muutos on tapahtunut ilmapiirissä ja tavassa puhua asioista. Enää ongelmia ei pyöritellä puolta vuotta selän takana, vaan ne nostetaan rakentavasti esille heti, Pentikäinen kertoo.

Työtavat syyniin kameran avulla

Ulkopuolisiksi kumppaneiksi hankkeeseen valikoitui EGLA Consulting ja sen asiantuntijat Panu Hämäri ja Olli Torvinen. He olivat tuttuja jo aiemmasta hankkeesta, jossa päivitettiin HSL Groupin laatujärjestelmää. Heidän Green Lean (DMAIC) -malliin perustuva toimintatapansa parantaa työn sujuvuutta, työhyvinvointia ja työturvallisuutta.

Etäisen konsulttiviisastelun sijaan Hämäri ja Torvinen jalkautuivat sinne, missä työ oikeasti tehdään. He kiersivät muutaman viikon Heinolan ja Mäntyharjun tehtailla sekä asennuskohteissa haastattelemassa ihmisiä sekä havainnoimassa ja videoimassa työvaiheita.

– Aluksi meidät nähtiin tyypillisinä konsultteina, jotka pölähtävät paikalle mistään mitään tajuamatta. Meillä on kuitenkin pitkä tausta ihan oikeista töistä, mikä auttoi löytämään yhteisen kielen nopeasti. Lopulta porukka tuli hihasta vetämään, että “hei, tuli vielä tämmöinenkin asia mieleen”, Hämäri kertoo hyvästä yhteistyöstä.

Videomateriaali oli tehokas silmien avaaja. Rakennusalalle tyypillinen macho-asenne istuu joskus tiukassa: asioista ei valiteta ja vaikeatkin työasennot kuitataan olankohautuksella.

– Kun näytimme videolta, että eikö tuo asento ota polviin tai selkään, alkoi tulla myöntäviä vastauksia. Ihmiset ajattelevat usein, että asioiden tekeminen ergonomisesti vie enemmän aikaa, mutta oli tärkeää saada heidät miettimään, miltä kroppa tuntuu kymmenen vuoden päästä.

”Kun näytimme videolta, että eikö tuo asento ota polviin tai selkään, alkoi tulla myöntäviä vastauksia.”

Nuoremmilla asentajilla ei välttämättä ollut tietoa siitä, miten asiat kannattaa tehdä. Kokeneemmilla tekijöillä oli työtä keventäviä niksejä, joten hiljainen tieto piti saada paremmin käyttöön.

– Työryhmätapaamisissa kokemus saatiin siirrettyä eteenpäin. Aluksi kaavaillut apuvälineet ja eksoskeletonit jätettiin sivuun, sillä ne eivät toimineet ahtaissa asennuskohteissa, Hämäri kertoo.

Älysormus paljasti toimihenkilöiden stressin

Samalla kun hiottiin asentajien ergonomiaa, toimihenkilöiden sormiin sujautettiin uutta teknologiaa. Hankkeessa pilotoitiin älysormuksia.

– Se toi konkreettisesti esiin stressitekijät ja sen, miten kukin palautuu arjesta. Jokainen sai datan vain omaan käyttöönsä, mutta palaute oli niin herättävää, että olen vinkannut tämän käyttöönotosta jo muillekin yrityksille, Hämäri kertoo.

Sormuspilotti vahvisti sen, mitä haastattelutkin kertoivat: henkinen kuormitus vaatii huomiota.

Sormuspilotti vahvisti sen, mitä haastattelutkin kertoivat: henkinen kuormitus vaatii huomiota. Tietotulva ja katkokset ketjussa myynnistä projektipäälliköille ja sieltä asentajille loivat turhaa skismaa. Ratkaisuksi ei luotu byrokratiaa, vaan parannettiin kommunikaatiota ja yhdenmukaistettiin toimintatapoja – nyt kaikki tietävät, miten tieto kulkee ja kuka vastaa mistäkin.

Johdon sitoutuminen ratkaisee onnistumisen

Pentikäinen ja Hämäri korostavat, että mikään kehityshanke ei etene, jos johto ei sitoudu aidosti. HSL Groupissa toimitusjohtaja ja tuotantopäällikkö istuivat samassa pöydässä konsulttien kanssa joka viikko.

– Tämä oli asiantuntijan näkökulmasta yksi parhaista projekteista, koska Mika oli koko ajan aktiivisesti mukana. Jos johto ei sitoudu tekojen tasolla, ihmisten aikaa käytetään turhaan kehittämiseen, ja siitä syntyy vain pahaa verta, Hämäri painottaa.

Kun työntekijät huomasivat, että heidän ideoihinsa tartuttiin, työpajoissa fläppitauluille alkoi vyöryä ideoita.

Tyytyväisempi henkilöstö ja sujuvampi arki näkyy myös yrityksen tuloksessa.

Tyytyväisempi henkilöstö ja sujuvampi arki näkyy myös yrityksen tuloksessa. HSL:n Groupin esimerkki kertoo hyvän kierteestä, mikä voidaan saada aikaan yhteistyössä johdon ja työntekijöiden kesken.

– Meille on tärkeää asiakkaiden työtyytyväisyys, ja teemme sitä varten heille toimivia työtiloja. Mutta jotta se onnistuu, myös oma työtyytyväisyytemme on tärkeää. Teemme hienoja juttuja, ja työntekijöidenkin täytyy tuntea, että tämä on kivaa, Pentikäinen sanoo.

Palautteen onnistumisesta huomaa myös tavallisessa arjessa.

– Parasta on ihmisten ilme ja peukun nosto, kun he kävelevät vastaan. Jotain on tehty oikein, kun ajan tänne pihaan ja kaverit morjestavat eivätkä käännä konsultille selkää, Hämäri nauraa.