Professori Minna Stolt rohkaisee istuma- ja seisomatyötä tekeviä ylläpitämään jalkaterveyttä säännöllisillä harjoitteilla. Kuvassa hän venyttää pakaraa istuen. Venytyksen voi tehdä sekä työpaikalla että kotona.
Työhyvinvointi | 8.6.2026Työvälineitä hoitajien alaraajaterveyden omahoitoon
Teksti: Helen Partti
Kuva: Vesa-Matti Väärä
Monet hoitajat joutuvat pitkille sairauslomille alaraajavaivojen vuoksi. Foot@Work-tutkimushanke kehitti tehokkaan intervention omahoidon tueksi.
Tuttuakin tutumpi juttu osoittautui yllättäen vähän tutkituksi asiaksi. Hoitajien tiedetään tekevän pitkiä työpäiviä joko seisoen tai istuen, mikä rasittaa jalkoja ikävin seurauksin. Kävi ilmi, että alaraajaterveyteen liittyviä neuvoja on runsaasti tarjolla muun muassa diabetespotilaiden hoitoon, mutta hoitohenkilöiden alaraajaterveys on jäänyt tutkimuksessa paitsioon.
Turun yliopisto tarttui tutkimushaasteeseen. Se toteutti Työsuojelurahaston tukemana tutkimushankkeen Hoitajien alaraajaterveyden edistäminen työhyvinvoinnin tueksi (Foot@Work) ja kehitti omahoitoa edistävän koulutuksellisen intervention. Tavoitteena oli parantaa hoitajien alaraajojen lihasvoimaa, liikkuvuutta ja kestävyyttä sekä vahvistaa osaamista alaraajavaivojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.
”Alaraajaterveyteen liittyviä toimintatapoja täytyisi muuttaa hoitotyössä radikaalisti.”
Kaksivuotisen hankkeen tulokset valmistuivat helmikuussa 2026.
– Monesti ajatellaan, että jalat ovat perusasiaa, mutta niin ei ole. Niin kauan, kun kaikki on hyvin, jalkoihin ei kiinnitetä huomiota, mutta jos vaivoja tulee, sitten ihmetellään. Huomiot tulevat usein liian myöhään, sanoo hankkeen vastuuhenkilö, Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen ja Satakunnan hyvinvointialueen professori Minna Stolt.
Stoltin mukaan alaraajaterveyttä edistäviä toimintatapoja täytyisi muuttaa hoitotyössä radikaalisti. Hyviin tuloksiin päästään toimimalla ennakoivasti työhyvinvointia laajasti tukien.
Yhteiskehittäminen poiki runsaasti ideoita
Tutkijat kutsuivat hoitajia tutkimuksen tekoon public and patient involvement (PPI) -mallin mukaisesti. Potilaiden ja kansalaisten – tässä yhteydessä hoitajien – osallistaminen on laajalle levinnyt tapa edistää terveydenhuollon tutkimusta yhteisvoimin.
Foot@Work-hankkeen työpajaan osallistui kymmenen hoitajaa yhdeltä hyvinvointialueelta.
– Koimme tärkeäksi ottaa huomioon hoitotyöntekijät, joille hanke kohdennettiin. Kysyimme, millaisiin osa-alueisiin intervention tulisi keskittyä ja millaisin keinoin sisällöstä rakennetaan motivoiva, Stolt kertoo.
”Koimme tärkeäksi ottaa huomioon hoitotyöntekijät.”
Hoitajat kirjasivat ideoitaan liimalappusille, jotka ryhmiteltiin tärkeysjärjestykseen. Osa hoitajien ehdottamista ideoista vahvisti tutkijoiden suunnitelmia, osa avasi uusia näkökulmia hoitajien konkreettiseen työhön.
– Hoitajat toivoivat interventiota, jonka voisi yhdistää työviikon kulkuun ja jokapäiväiseen toimintaan.
Foot@Work-interventio rakennettiin viiden viikon pituiseksi kokonaisuudeksi viiden teeman ympärille hoitajille tuttuun verkkoympäristöön, Moodleen. Intervention toimivuus varmistettiin kvasikokeellisena tutkimuksena. Interventio on tällä hetkellä tutkimukseen osallistuneen hyvinvointialueen hoitotyöntekijöiden saatavilla Moodlessa.
Tiedon taso nousi pysyvästi
Hankkeessa testattiin osallistujien omahoidon tiedon taso. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla neljästi: ennen interventiota, intervention aikana, kuukausi sekä vuosi intervention jälkeen. Tulos oli kiistaton: tiedon taso parani intervention myötä merkittävästi.
– Hienointa oli, että kohonnut tiedon taso säilyi myös seurannassa. Yleensä taso lähtee laskuun, mutta nyt ei niin käynyt. Ihmiset olivat siis sisäistäneet asiat, Stolt iloitsee.
Olennainen selitys löytyy motivaatiosta. Hoitajilla oli todellinen tiedon tarve, ja he halusivat vahvistaa ymmärrystään jalkaterveydestä. Aiemmin he olivat kärsineet jalkavaivoista itsekseen, mutta tiedon karttuessa he oppivat hoitamaan itse itseään.
”Hienointa oli, että kohonnut tiedon taso säilyi myös seurannassa.”
Ahaa-elämyksiä syntyi arkisista asioista: Miten valita sopivat työkengät ja sukat? Miten kävellään oikein? Miten askel rullaa kävellessä?
Intervention harjoitteet oli laadittu niin, että ne pystyi tekemään työpaikalla ilman laitteita oman kehon painoa hyödyntäen. Hektisessä työympäristössä harjoitteisiin oli kuitenkin usein vaikea keskittyä ajanpuutteen vuoksi. Moni jumppasikin jalkoja työpäivän jälkeen.
Hoitajat kokivat esihenkilön tuen tärkeäksi. Harjoitteita tulisi tehtyä, jos työpaikalla olisi vaikkapa yhteisesti sovittu jalkatuokio kello 14 joka päivä.
Interventio virkisti selvästi hoitajien työpäivää ja työkykyä. Sen sijaan työhyvinvointiin se ei vaikuttanut.
Kolme vinkkiä istumatyöntekijöille:
1. Älä istu koko päivää vaan tauota työtä. Jos mahdollista, työskentele välillä seisten.
2. Tee kyykkyjä. Ne venyttävät reiden etu- ja takaosia.
3. Nouse varpaille. Varpaillenousu aktivoi jalkaterän pieniä lihaksia sekä pohkeita.
Kolme vinkkiä seisomatyöntekijöille:
1. Pidä istumataukoja. Nosta jalat seinää vasten sydämen yläpuolelle. Verenkierto palaa sydämeen.
2. Tarkista, pysyvätkö kengät jalassa ja ovatko ne sopivankokoiset. Onko niissä iskunvaimennus?
3. Tee kyykkyjä. Kyykyt edistävät nivelten ja lihaksiston elastisuutta.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 2 kpl
