Etuudet tuovat lisää työvuosia osatyökykyiselle

Teksti: Camilla Ukkonen

Kuva: Liisa Takala

– Moni osatyökykyinen haluaa ja voi tehdä töitä, sanoo Työterveyslaitoksen johtava tutkija Taina Leinonen.

– Työikäisten yleiset terveysongelmat, kuten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, estävät harvoin työn tekemisen kokonaan, hän jatkaa.

Työn tekeminen osittain tai kevennetysti kannattaa, sillä se varmistaa työuran jatkuvuuden ja vähentää työttömyyden riskiä. Silloin toimeentulokin on vakaampaa.

Osa-aikaiseen työhön palaaminen voi myös tuoda merkitystä elämään, palauttaa arjen rutiineja ja helpottaa mahdollista kokopäiväiseen työhön paluuta sairastamisen jälkeen.

Pidempiä työuria

Osatyökykyisenä voi Suomessa saada kahta, luonteeltaan hieman erilaista etuutta: osasairaspäivärahaa ja osatyökyvyttömyyseläkettä. Näiden etuuksien käyttöä selvitettiin Leinosen vetämässä Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus -hankkeessa.

Työterveyslaitoksella tehdyssä tutkimuksessa käytiin läpi laajaa, Suomen työikäistä väestöä edustavaa rekisteriaineistoa yksilötasolla. Aineisto sisälsi Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä yhdistettyjä tietoja sosiodemografisista ja työhön liittyvistä tekijöistä sekä työllisyys- ja sosiaaliturvaetuusjaksoista.

”Moni osatyökykyinen haluaa ja voi tehdä töitä”.

Tutkimus osoitti, että vuosien 2007–2017 tarkastelujakson aikana osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö on selvästi lisääntynyt, millä on osatyökykyisten työelämään osallistumista edistävä vaikutus.

– Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö tuo työuraan parhaimmillaan useita vuosia lisää, Leinonen kertoo.

Etuuksia käytetään eri tavoin julkisella ja yksityisellä

Etuuksien käytössä ja vaikutuksessa löytyi tutkimuksessa kiinnostavia eroja. Työkyvyttömyyden eri vaiheissa käytetyt etuudet ovat kuitenkin luonteeltaan erilaisia.

– Osasairauspäivärahaa käytetään usein työkyvyttömyyden varhaisessa vaiheessa. Ajatuksena on, että työntekijä palaa omaan työhönsä osa-aikaseksi. Osatyökyvyttömyyseläke taas myönnetään monesti työkyvyttömyyden myöhäisemmässä vaiheessa, pitkäaikaisempana ratkaisuna.

Etuuksien käytössä löytyy selviä eroja julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

”Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö tuo työuraan parhaimmillaan useita vuosia lisää.”

Yksityisen työnantajan työntekijät käyttävät useammin osasairauspäivärahaa kuin julkisella puolella. Lisäksi sen käyttö pidentää työuria enemmän yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Vastaavasti julkisella sektorilla siirrytään useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Mielenkiintoista on, että tätä tukimuotoa käyttävien työurat ovat pidentyneet jopa enemmän kuin valtaväestössä.

Tilastollisessa tutkimuksessa ei suoraan saada vastausta ilmiön syylle. Mutta Leinosen mukaan voi olla, että osasairauspäiväraha kiinnittää työelämään ja helpottaa työhön paluuta työsuhteiltaan epävakaammalla yksityissektorilla. Vastaavasti osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirrytään helpommin isoilta työnantajien palkkalistoilta. Myös yksityisen ja julkisen sektorin eläkejärjestelmien erot voivat vaikuttaa.

Eroja myös ammattiryhmien välillä

Erityisen yleistä osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö on ylemmillä toimihenkilöillä.

Poikkeuksena tähän sääntöön ovat osasairauspäivärahan käyttö tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, mikä on yleistynyt erityisesti alempien toimihenkilöiden ja työntekijäasemassa olevien parissa.

Leinonen kertoo miettineensä syytä tälle.

– Ylempien toimihenkilöiden työn luonne voi olla sellainen, että osa-aikainen työskentely on helpompi järjestää, hän pohtii.

Leinonen soisi, että mielikuvamme työstä sisältäisivät kokopäiväisuuden rinnalla osa-aikaisuuden.

Myös lainsäädäntö vaikuttaa osasairauspäivärahan käytön yleisyyteen. Vaikka vuonna 2007 lanseeratun osasairauspäivärahan käytön mahdollisuuksia on useaan otteeseen laajennettu, on se yhä varsin jäykkää.

Toisekseen tukimuoto on sekä työntekijälle että työnantajalle vapaaehtoinen järjestely. Toisin on muissa Pohjoismaissa, joissa osasairauspäivärahaa käytetään enemmän ja sitä tarjotaan joustavammin ensisijaisena vaihtoehtona täydelle sairauspäivärahalle.

Kokonaan poissa vai osaksi mukana?

Leinonen soisi, että mielikuvamme työstä sisältäisivät kokopäiväisuuden rinnalla osa-aikaisuuden. Osa-aikaisen työn tarjonta edistäisi osatyökyvyttömyysetuuksien käyttöä ja niiden tuomia hyötyjä.

Leinosen mielestä osa-aikaisten ratkaisujen hyödyntäminen työkyvyttömyyden yhteydessä pitäisi olla aina tavoiteltavampi vaihtoehto kuin täysi poissaolo.

– Menetetään paljon työvuosia, jos ihmiset siirtyvät kokonaan pois eläkkeelle tai kokopäiväiselle sairauspäivärahalle.