Huivi päässä töissä

Teksti: Camilla Ukkonen

Kuva: Liisa Takala, Shutterstock

Menisitkö itse ilman housuja töihin?

Näin kysyi sosionomina työskentelevä nainen Katri Karhuselta, kun hän tutki hijab-huivin merkitystä työpaikoilla. Retorinen kysymys havainnollisti väitöstutkijalle osuvasti, kuinka tärkeä vaatekappale huivi on monelle musliminaiselle töissä.

– Se ei ole hattu, jonka voi noin vain napata päästään, Karhunen sanoo.

Ensin työ, sitten huivi

Karhusen uraauurtava väitöstutkimus selvittää huivin käyttöä sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Se tuo esille kiinnostavia seikkoja. Kuten sen, että työpaikalla huivilla ei ensisijaisesti haluta korostaa omaa uskontoa. Ei, vaikka huivi sinällään on islaminuskoon kuuluva symboli.

– Työpaikan ympäristössä huivi toimii nimenomaan musliminaisten oman alastomuuden tunteen suojana, Karhunen sanoo.

”Pukeutumisessa ammattimaisuus on naisille tärkein kriteeri.”

Muutoinkin Karhusen haastattelemat naiset suhtautuivat erittäin joustavasti pukeutumiseen: työpaikan säännöt asettuivat etusijalle.

– Pukeutumisessa ammattimaisuus on naisille tärkein kriteeri. Esimerkiksi sairaanhoitajan asun lyhyet hihat eivät olleet ongelma haastatelluille muslimeille, koska työn hygieniavaatimukset niitä edellyttävät, Karhunen kertoo kiinnostavasta havainnosta.

Huivi ei vaikuta itse työhön

Suomalaisilla työpaikoilla nähdään yhä useammin erilaisia uskonnollisia symboleja. Perinteisten rippiristien rinnalle ovat tulleet huivit, turbaanit ja kipat. Maailmalla näiden symbolisten asusteiden käyttöä työpaikoilla on pohdittu ja tutkittu paljon, Suomessa ei niinkään – Karhusen Helsingin yliopistolle tekemä väitöstutkimus on meillä ensimmäinen laatuaan.

Tutkimus osoitti, että päähine ei vaikuta työhön itsessään.

Tutkimustaan varten Karhunen haastatteli 15 sote-alalla työskentelevää naista, jotka käyttävät huivia työpaikallaan. Mukana oli suomalaistaustaisia ja maahanmuuttajia. Lisäksi hän perkasi uskonnollisiin asusteisiin liittyvää media-aineistoa ja virallisia asiakirjoja 2010-luvulta.

Tutkimus osoitti, että päähine ei vaikuta työhön itsessään. Huivi ei siis esimerkiksi ole tiellä työtä tehdessä, vaan sen tuomat vaikutukset työhön ja yksilöön liittyivät päähineen herättämiin ajatuksiin työpaikalla ja yhteiskunnassa.

Tukka piilossa, osaaminen esillä

Karhusen haastattelemat naiset näkevät huivin tukevan omaa ammattirooliaan, esimerkiksi häivyttävän hoitajan ulkonäköä taka-alalle asiakaskohtaamisissa. Toisaalta päähine voi olla asiakkaalle päinvastoin persoonallisuuden osoitus, mukava poikkeama univormussa.

”Huivi voi myös kertoa, että tuo ihminen tietää uskonnostani ja voin luottaa häneen.”

Ja kun sote-alan asiakaskunta muuttuu monimuotoisemmaksi, niin monimuotoinen henkilökunta viestii eri vähemmistöille – ei vain muslimeille – että kaikki ovat tervetulleita, täällä hyväksytään erilaisuutta.

– Huivi voi myös kertoa, että tuo ihminen tietää uskonnostani ja voin luottaa häneen. Esimerkiksi muslimi voi helpommin puhua ramadaniin liittyvistä terveysaiheista huivipäiselle hoitajalle.

Merkityksistä painava päähine

Puhutpa hyvää suomea! Suomalaistaustainen, sinisilmäinen muslimihoitaja saa potilailtaan toisinaan hyväntahtoisia kehuja äidinkielen taidostaan. Tämä on Karhusen mukaan hyvä esimerkki siitä, miten pelkkä huivi luo vierauden tunnun. Ajatellaan, että suomalainen ei ole muslimi.

– Sairaanhoidossa olevalla suomenkielisellä ihmisellä on ymmärrettävästi pelko, että hoitaja ei osaa suomea eikä ymmärrä minua. Tutkimuksessani selvisi, että kun suomalaisuus tulee kohtaamisessa esille, uskonnon merkitys häviää, Karhunen sanoo.

Kiinnostava ilmiö onkin hänen mielestään se, kuinka paljon suomalaisuus liittyy mielikuvaan ammattilaisen pätevyydestä. Eli onko vierasmaalainen automaattisesti epäpätevä?

Huivi – tai työntekijän ihonväri – herättää haastateltujen naisten asiakkaissa myös suoraan ennakkoluuloisen aggressiivisia reaktioita, kuten nimittelyä terroristiksi tai ählämiksi.

– Huivi on näkyvä merkki, johon liitetään paljon sitä, jota ajatellaan kuuluvan islamiin. Kuten, että islam alistaa naisia tai että muslimit ovat terroristeja. Kaikki heijastuu sitten huiviin.

Liehuvat kukkahuivit

Työpaikoillakin ennakkoluulot näyttävät monesti värittävän päähinepäätöksiä, ratkaisuja tehdään olettamusten perusteella.

Työpaikoillakin ennakkoluulot näyttävät monesti värittävän päähinepäätöksiä.

Kiinnostavaa oli Karhusen mukaan huomata media- ja asiakirja-aineistosta, kuinka työnantaja, työntekijä ja viralliset tahot argumentoivat samoin väittein uskonnollisen päähineen käytön puolesta tai sitä vastaan. Usein vedottiin turvallisuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.

– Työnantaja saattoi huivikiellolla vedota turvallisuuteen ja sanoa, että liehuva huivi voi olla turvallisuusriski. Työntekijä ja viralliset tahot taas sanovat, että päänmyötäinen huivi ei ole turvallisuusriski.

Puhutaan ensin

Työpaikoilla kannattaisi Karhusen mielestä keskustella ennen kieltojen asettamista. Kannattaa ottaa selvää ja kysyä huivia käyttävältä, miten hän toimii työssään. Työn perustellut vaatimukset pukeutumiselle pitää tietenkin ottaa huomioon.

Esimerkiksi HUS:n työntekijöille huivi on suunniteltu osaksi työasua. Samoin HOK-Elannolla on työasuun kuuluva huivi. Työpäähineinä ne ovat turvallisia ja kuuluvat univormumaisesti työasuun.

Karhunen toivoo lisää vuoropuhelua ja ymmärrystä, kun työelämä monimuotoistuu. Se ei ole hänestä ongelma, ennemminkin etu.

– Ihmisten erilaisuuden hyödyntäminen työelämässä olisi ensiarvoisen tärkeää kaikkien kannalta, Karhunen perustelee.