Pukeutuminen ja ammatillinen toimijuus: Hijab suomalaisilla sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla

Tiivistelmä

Viimeistelen väitöskirjani, jossa tutkin uskonnon kytkeytymistä työelämään ja erityisesti ammatillisuuteen. Aihetta ei ole Suomessa tutkittu juurikaan. Keskityn sosiaali- ja terveysalaan, jossa on jo kauan ollut monikulttuurisia työntekijöitä. Työhöni haastattelin alalla työskenteleviä musliminaisia. Kysymykset uskonnon näkymisestä työpaikoilla ja työasuissa ovat erittäin ajankohtaisia. Tutkimukseni tuo paljon kaivattua tietoa tätä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Hankkeen vastuuhenkilö

Katri Karhunen

Tiedote

Uskonnollinen pukeutuminen ja ammatillinen toimijuus suomalaisilla työpaikoilla

Tiivistelmä

Väitöskirjassa tutkitaan uskonnollista pukeutumista suomalaisilla työpaikoilla. On olemassa eriäviä näkemyksiä siitä sopivatko asusteet työpaikoille ja tätä aihepiiriä tarkasteltiin kahden erillisen aineiston kautta. Aineisto koostuu virallisista asiakirjoista ja media-aineistosta liittyen 2010-luvulla Suomessa käytyihin keskusteluihin, sekä 15 sosiaali- tai terveysalalla työskentelevän musliminaisen haastattelusta. Tutkimuksen kehikkona toimi Anneli Eteläpellon, Katja Vähäsantasen, Päivi Hökän ja Susanna Paloniemen kehittämä subjektikeskeisen sosiokulttuurisen ammatillisen toimijuuden käsite.

Lähtökohdat

Väitöskirja lähti liikkeelle tarpeesta tutkia uskonnollisiin asusteisiin liittyvää keskustelua Suomessa. Keskusteluja on käyty kauemmin ja niitä on myös tutkittu muualla Euroopassa, mutta Suomessa aiheesta ei ole tutkimusta. Suomalainen työelämä monimuotoistuu koko ajan ja on aika kiinnittää huomiota näihin kysymyksiin myös täällä.

Aineisto

Aineistona käytettiin 2010-luvulla Suomessa uskonnollisista asusteista käytyihin keskusteluihin liittyviä virallisia asiakirjoja sekä media-aineistoa. Tämän aineiston kautta oli mahdollista tarkastella sitä, miten Suomessa on yleisesti suhtauduttu uskonnollisiin asusteisiin osana työasua ja minkälaisia erilaisia argumentteja keskusteluissa on käytetty. Tätä aineistoa täydensi tapaustutkimus sosiaali- ja terveysalojen työpaikoilta, joissa asusteisiin on suhtauduttu myönteisesti jo kauan.

Menetelmät

Työn menetelminä toimivat argumentaatioanalyysi ja teemoittelu, joilla aineistosta etsittiin niistä esille nousevat väitteet ja teemat. Tapaustutkimus sosiaali- ja terveysalojen työpaikoilla tehtiin teemahaastatteluin. Mukana oli 10 yksilöhaastattelua ja kaksi ryhmähaastattelua. Haastateltavia oli yhteensä 15 ja he olivat pääkaupunkiseudulla sosiaali- ja terveysaloilla työskenteleviä musliminaisia.

Tulokset ja johtopäätökset

Keskusteluissa uskonnollisesta vaatetuksesta osana työasua käytetään puolesta ja vastaan samanlaisia argumentteja, mutta ne ymmärretään eri tavoin. Uskonnolliseen pukeutumiseen liittyy ennakkoluuloja, vaikka tutkimuksen mukaan se ei vaikuta itse työn tekemiseen. Huomioitavaa on, että vaikka vaatetus ei vaikuta työhön, siitä toisaalta saattaa olla hyötyä. Ammatilliseen identiteettiin vaikuttavat henkilökohtaiset ominaisuudet ja toisinaan niiden esille tuominen vaikuttaa ammatillisuutta tukevasti.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimuksen perusteella tarvitaan enemmän keskustelua ja kompromisseja liittyen uskonnollisiin asusteisiin osana työasua. Aiheeseen liittyy paljon kielteisiä ennakkoluuloja, mutta ennakkoluulot eivät voi olla syy kieltää asioita. Työelämä monimuotoistuu ja vaaditaan lisää kulttuurista vuoropuhelua ja ymmärtämystä. On myös huomioitava, että monimuotoistuminen ei ole ongelma, vaan ennen kaikkea etu. Ihmisten erilaisuuden hyödyntäminen työelämässä olisi ensiarvoisen tärkeää kaikkien kannalta.