Kiertotalouden kemikaaliriskit syynissä – haitat toistaiseksi pieniä

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Sami Turunen

Kiertotalous on yksi avaintekijä järkevämpään kuluttamiseen ja maailman luonnonvarojen säästämiseen. Samalla se on kasvava toimiala, joka työllistää yhä enemmän ihmisiä niin Suomessa kuin ympäri maailman.

Kiertotaloudessa kerätään, lajitellaan, käsitellään ja jalostetaan materiaaleja uudelleen käytettäväksi, ja tämä tuo uusia haasteita työelämään. Kierrätettävistä materiaaleista saattaa vapautua erilaisia yhdisteitä muun muassa siksi, että prosessien eri vaiheissa materiaaleja murskataan ja pilkotaan pienemmäksi eri tavoilla.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa haluttiin selvittää, liittyykö materiaalien käsittelyyn haitallisia aineita, joille altistuminen voi uhata työntekijöiden terveyttä.

”Monissa vanhoissa, kierrätykseen tulevissa materiaaleissa voi olla kemikaaleja, joita on aiemmin käytetty yleisesti, mutta sittemmin opittu, että ne voivat olla terveydelle haitallisia. Sitä kautta vanhoja altisteita, joiden on ajateltu olevan sääntelyn avulla hallinnassa, saattaa tulla uudestaan ajankohtaisiksi”, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija ja tutkimushankkeen projektipäällikkö Selma Mahiout.

Vanhat riskit voivat realisoitua

Työsuojelurahaston tukemaan tutkimukseen valikoitui kolme toimialaa: sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys (SER), tekstiilien kierrätys sekä rakennusten purkutyöt ja rakennusjätteen kierrätys.

”Toimialat valittiin sillä oletuksella, että erityisesti niissä saattaa esiintyä erilaisia haitallisia aineita. SER-romun mukana olo liittyy vahvasti myös siihen, että yhtä aikaa oli menossa eurooppalainen tutkimushanke, johon halusimme osallistua myös tätä kautta”, Mahiout sanoo.

Rakennusmateriaaleissa on puolestaan menneinä vuosikymmeninä käytetty monenlaisia yhdisteitä, jotka ovat olleet silloin yleisessä käytössä, mutta nykyään kiellettyjä.

Tekstiilien kierrätys on aloista tuorein ja kasvava.

”Toki tekstiilejä on kierrätetty aina, mutta teollisessa mittakaavassa se on aika uutta. Yritämmekin olla liikkeellä etupainotteisesti. Tekstiilimateriaaleista myös tiedetään, että niillä on varastoinnin yhteydessä usein riski homehtua.”

Tekstiileissä käytetään myös palonsuoja-aineita tai koristeluja, joissa voi olla muovia ja sen sisältämiä yhdisteitä. Myös lialta ja kosteudelta suojaavat aineet, kuten goretex ja vastaavat PFAS-kalvot, ovat tässä suhteessa kiinnostavia.

Kenttätutkimuksia kierrätysfirmoissa

Työterveyslaitoksen hankkeessa oli mukana viisi yritystä, jotka hoitavat erityyppisten jätteiden kierrätystä.

”Teimme näissä yrityksissä työhygieenisiä mittauksia. Keräsimme pölyä ilmasta sekä pölyä, joka on laskeutunut erilaisille pinnoille. SER-kierrätystehtävissä otimme myös pyyhintänäytteitä työntekijöiden käsistä useita kertoja päivän mittaan”, Mahiout kertoo.

Työntekijöiltä otettiin myös virtsa- ja verinäytteitä.

Tutkimuksen tulokset olivat positiivisia: välittömästi terveydelle haitallista altistumista ei löydetty millään toimialalla laajassa mitassa.

Suurimpana riskinä nähtiin SER-romun puolella lyijy, jota käytettiin aiemmin yleisesti elektroniikkalaitteissa. Lyijy on salakavala aine, joka kertyy elimistöön. Jos sille altistuu jatkuvasti pitkän työuran ajan, pitoisuudet voivat kasvaa haitalliselle tasolle.

”Kohonneet lyijypitoisuudet näkyivät tämän työntekijäryhmän veri- ja virtsanäytteissä selvästi. Vaikkei terveydelle haitallisia tasoja laajasti löytynytkään, yksittäisillä henkilöillä oli korkeitakin pitoisuuksia. Tutkimuksessa oli mukana paljon nuoria työntekijöitä, joilla pitoisuudet eivät ole ehtineetkään kasvaa”, Mahiout huomauttaa.

Rakennuspurkujätteen kierrätyksessä epäorgaanisen pölyn ja mikrobien pitoisuudet ilmassa olivat usein korkeita. Henkilöstö käytti kuitenkin varsin hyvin hengityksen suojaimia paikoissa, joissa mittauksia tehtiin, joten merkittäviä terveyshaittoja ei ilmennyt.

Aineisto riskien tunnistamiseen

Vaikka tutkimuksessa ei löydetty hälyttäviä asioita, Selma Mahiout muistuttaa, että otos oli varsin pieni ja kiertotaloudessa riittää tutkittavaa.

”Näihin tutkimuksiin myös hakeutuu ja lähtee mukaan yrityksiä, joita asiat kiinnostavat ja joilla työturvallisuus on kohtuullisen hyvin hoidossa”, hän sanoo.

Tulosten perusteella laadittiin työpaikkojen käyttöön yleistajuinen ohjeistus olennaisten altisteiden tunnistamiseksi, niiltä suojautumiseksi ja terveysriskien vähentämiseksi.

Kiertotalouden altisteiden tutkiminen jatkuu myös Työterveyslaitoksen muissa tutkimuksissa. Yksi kiinnostava aihealue on muovinkeräys, joka on kasvava bisnes ja jonka tehostamista vaatii myös uusi jätelaki.