Hätätilanteista selviytyminen vaatii laivaväeltä hyvää kestävyys- ja lihaskuntoa sekä kehonhallintaa.
Työterveys | 20.5.2015Laivaväki tarvitsee kuntoa
Teksti: Leena Huovila
Kuva: Työterveyslaitos / Päivi Miilunpalo
Laivalla jokaisen työntekijän pitäisi olla sen verran kunnossa, että pystyisi hätätilanteessa pelastamaan edes itsensä. Tutkijat suosittelevat fyysisen toimintakyvyn perusmittauksia osaksi merenkulkijoiden terveystarkastuksia. Ne motivoisivat itsestä huolehtimiseen.
Työterveyslaitoksen tuoreen SeaFit-tutkimuksen mukaan merenkulkijoiden kunto joutuu koville hätätilanteissa, kuten karilleajossa, tulipalossa tai törmäyksessä.
– Savusukellus on vaativimpia tehtäviä, joihin merellä voi joutua. Samoin loukkaantuneiden kantaminen paareilla ahtaissa portaissa on raskasta. Tehtävät vaativat hyvää kestävyys- ja lihaskuntoa sekä kehonhallintaa, ylilääkäri Päivi Miilunpalo sanoo.
Myös aallokossa uiminen, narutikkaille kiipeäminen ja pelastuslautan kääntäminen käyvät kunnon päälle. Ylipäätään pelastautumis- ja pelastustehtävien fyysinen kuormittavuus vaihtelee kevyestä erittäin raskaaseen työhön.
Hankkeen taustalla oli laaja merenkulun asiantuntijoiden ja sidosryhmien joukko. Tutkimuksessa simuloitiin todellisia olosuhteita allasharjoituksissa, savusukelluskoulutuksessa ja suuronnettomuusharjoituksessa merellä.
Kättä pidempää
Merenkulkijoiden terveydellistä soveltuvuutta määrittävät useat kansainväliset ja kansalliset säädökset ja sopimukset. Esimerkiksi STCW (Standard of Training, Certification and Watchkeeping) -sopimuksen niin sanotut Manilan muutokset vuonna 2010 toivat merimieslääkäreille aiempaa tarkemmin ohjeita ja velvoitteita merenkulkijoiden fyysisen toimintakyvyn arviointiin.
Miilunpalon mukaan jo aiemmin merimieslääkäreiltä oli alettu edellyttää selvityksiä, miten osatyökykyiset pystyvät selviytymään hätätilanteissa.
” Jo pelkkä ylipaino voi estää edes itsensä pelastamisen.”
– Ongelmana on ollut, että merimieslääkäreillä ei ole ollut tarkkaa tietoa, mitä hätätilannetehtävät edellyttävät fyysiseltä toimintakyvyltä ja millaisin testauksin riittävää toimintakykyä voitaisiin selvittää.
Tähän tutkimustiedon puutteeseen SeaFit-hanke vastasi. Miilunpalon mukaan nyt on helpompi ryhtyä keskustelemaan hätätehtävissä selviytymisen minimivaatimuksista ja alkaa kehittää yhdenmukaisia arviointimenetelmiä – sekä ennaltaehkäisevää työtä toimintakyvyn turvaamiseksi.
Tutkimuksen koehenkilöistä suuri osa saavutti kuntotesteissä hyvät tulokset ja selvisi hyvin tehtävistä. Heitä auttoivat hyvä kehonhallinta, nivelten liikkuvuus ja tasapaino. Naiset kuormittuivat miehiä enemmän.
– Vapaaehtoiset koehenkilöt eivät kuitenkaan edustaneet keskimääräistä merenkulkijan kuntotasoa vaan he todennäköisesti olivat keskitasoa paremmassa kunnossa. Hyväkuntoisillakin jotkin tehtävät menivät yli maksimaalisen kuntotason. Toisaalta samankuntoisillakin kuormittavuus saattoi vaihdella suuresti, mikä voisi viitata aiemmissa pelastusharjoituksissa opitun oikean tekniikan ja toimintatavan tärkeyteen, Miilunpalo sanoo.
Kuntotestejä ja ohjausta
Tutkijat suosittelevat fyysisen toimintakyvyn perusmittausten ottamista osaksi laivaväen terveystarkastuksia.
– Systemaattisissa ja säännöllisissä tarkastuksissa pitäisi kiinnittää huomiota riittävään fyysiseen toimintakykyyn. Kuntotesteihin pitäisi myös liittää yksilöllinen palaute ja ohjaus, mihin fyysisen kunnon osa-alueeseen pitäisi erityisesti panostaa. Nykyään nämä asiat nousevat usein esiin vasta, kun henkilön koko merikelpoisuus on uhattuna, Miilunpalo sanoo.
Huomio jo opiskelijoihin
Suomessa merimiesammateissa työskenteli liki 10 000 henkilöä vuonna 2013. Eniten suomalaisia merenkulkijoita työllistävät matkustajavarustamot. Etenkin niissä ammattien kirjo on laaja: hyttisiivoojista tarjoilijoihin, myyjiin, konepäälliköihin, sähkömiehiin, matruuseihin, korjausmiehiin ja kansipäällystöön. Tärkeitä työllistäjiä ovat myös kuivarahti- ja säiliövarustamot.
Ylilääkäri Päivi Miilunpalon mukaan SeaFit-tutkimuksen tulosten perusteella hätätilanteista selviytyminen ei edellytä laivaväen ryhtymistä huippu-urheilijoiksi vaan tavoitteena on riittävä terveyskunto.
Esimerkiksi ylipaino voi jo estää edes itsensä pelastamisen. Laivoilla turvallisuustehtävät on tarkkaan määritelty, ja tehtävien jaossa onkin tarpeen ottaa huomioon fyysisesti vaativimpien tehtävien edellyttämä riittävä fyysinen toimintakyky.
Merenkulkijoiden eläkeikä nousee asteittain yleiseen eläkeikään. Sen pitäisi Miilunpalon mukaan olla erityisenä kimmokkeena kunnosta huolehtimiseen työterveyshuollon tuella.
– Jo merenkulun opiskelijoita pitäisi kannustaa terveysliikuntaan, koska koulutuksessa on havaittu, että nuoret ovat usein liikunnallisesti varsin passiivisia. Osana opintoja suosittelemme kuntotestejä ja ohjausta motivaation lisääjänä. Tämä on tärkeätä, koska nuorten edessä on todella pitkä työura.
Työterveyslaitos: Merenkulkija ja poikkeustilanteet laivalla – tehtävien kuormittavuus ja toimintakyvyn arviointi (SeaFit). Tutkimus- ja kehityshanke.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 0 kpl
