Lisää liikettä etätyöpäiviin

Teksti: Helen Partti

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Kyllähän minä liikun ja pidän taukoja riittävästi myös etätyöpäivän aikana, koska olen tietoinen liiallisen istumisen seurauksista. Näin moni ruudun ääressä tietotyötä tekevä varmaankin ajattelee. Todellisuus voi olla monelle aikamoinen yllätys.  

Tämä kävi ilmi Työsuojelurahaston tukemasta Turun yliopiston toteuttamasta hankkeesta, joka tutki hybridityötä tekevien fyysistä aktiivisuutta työpäivän aikana. Hybridityöntekijät ahertavat osan viikosta toimistossa ja osan etätyöpisteessä, joka sijaitsee useimmiten kotona.  

Hybridityö on uusi normaali. 

Koronapandemian seurauksena hybridityö on merkittävästi lisääntynyt ja vakiinnuttanut asemansa niin sanottuna uutena normaalina. Toimistotyön tiedetään olevan passiivista, ja oletuksena oli, että etätyö lisää passiivisuutta entisestään. Kehityssuunta on huolestuttava, sillä runsas paikallaanolo, vähäinen liikunta ja pitkät yhtäjaksoiset istumisjaksot altistavat sydän- ja verisuonisairauksille, tyypin 2 diabetekselle ja ennenaikaisille kuolemille.  

Viime joulukuussa päättynyt kaksivuotinen Fyysinen aktiivisuus hybridityöntekijöillä -hanke selvitti, millaisia eroja fyysisessä aktiivisuudessa ja paikallaanolossa on toimistotyön ja etätyön välillä. Tulokset valmistuivat tammikuussa. 

Reisimittarin tarkat tulokset 

Tutkimukseen osallistui 99 henkilöä Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun Ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhan henkilökunnan keskuudesta. Osallistujien keski-ikä oli 42 vuotta, heistä 84 prosenttia naisia.  

”Tutkimuksen asetelma oli hieno, sillä pystyimme vertaamaan saman henkilön fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa toimistossa ja etätyössä. Ei tarvinnut verrata kahta eri populaatiota, kun sama henkilö oli itse verrokki”, kertoo hankkeen vastuuhenkilö, kansanterveystieteen erikoistutkija Tuija Leskinen.  

Turun yliopiston Kansanterveystieteen yksikön hanke on uraauurtava, sillä hybridityön vaikutuksia ei ole tutkittu aiemmin yhtä tarkoin mittarein. Tutkimuskäyttöön kehitettiin reiteen kiinnitettävä Fibion SENS -liikemittari, joka mittasi kehon kiihtyvyyden ja asennot toisin kuin esimerkiksi ranteessa oleva älykello tai sormeen pujotettu älysormus. Kolikon kokoinen mittari seurasi liikettä ympäri vuorokauden seitsemän päivän ajan. 

”Reisimittari mittasi todella tarkkaan, kun reisi oli istuessa vaaka-asennossa ja ylös noustessa pystyasennossa”, Leskinen selventää. 

”Hybridityön vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu yhtä tarkoin mittarein.” 

Lopputulos herätti monessa aitoa hämmästystä: etätyöpäivinä istumista kertyi reilut puoli tuntia enemmän kuin toimistopäivinä, vaikka osallistujat raportoivat nousseensa useammin seisomaan etätyöpäivän aikana. Lukuisat tauot olivat kuitenkin kestoltaan selvästi lyhyempiä kuin toimistossa. Sehän toki tiedetään, että työpaikalla lounaalle on pidempi matka kuin kotona omalle jääkaapille.  

”Spontaanit tauot ovat hyvä asia, mutta ne jäävät usein liian lyhyiksi. Keitetään kahvit ja palataan nopeasti koneelle. Se on huono asia paikallaanolon kokonaismäärän vähentämisen kannalta.”  

Mittaustuloksien lisäksi osallistujat pitivät tutkimuksen aikana päiväkirjaa. Osaa myös haastateltiin havaintojen syventämiseksi. Haastatteluista paljastui monille ominainen tunnollisuus ja velvollisuudentunto. Etätöissä halutaan olla koko ajan saatavilla, mikä saattaa aiheuttaa taukoihin liittyvää syyllisyydentunnetta ja haitata taukojen pitämistä.  

Kunnon taukoja ja lisää suunnitelmallisuutta 

Työn tauottamista ei voi sysätä työntekijöiden hartioille, Leskinen toteaa. Varsinkin etätöissä on saatava lisää liikettä niveliin. 

”Työntekijät tarvitsevat työnantajalta ohjeita ja käytänteitä ja viestin, että tauot ovat ookoo.” 

Teams-palaverien keskelle ja väliin voi ujuttaa paussin ja taukojumpan julistaa uudelleen tervetulleeksi. Työasentoja voi vaihdella sähkötyöpöydän avulla niin toimistolla kuin etänä. 

”Työnantajan on viestittävä, että tauot ovat ookoo.” 

Suunnitelmallisuus auttaa luomaan uusia rutiineja. Kun kalenteriin on lisännyt pidemmän tauon keskelle työpäivää, on helppo singahtaa ylös, ulos ja lenkille vailla omantunnontuskia.  

VIISI VINKKIÄ LIIKUNNALLISEEN ETÄTYÖPÄIVÄÄN 

1. Tee työympäristöstäsi houkutteleva liikkumiseen. 

Sijoita kodin jumppavälineet näköetäisyydelle. Keppiä, kuminauhaa ja kahvakuulaa ei tule käytettyä, jos ne ovat kaapin perällä piilossa. 

2. Kiinnitä huomiota työpisteeseesi.  

Istutko huonossa asennossa keittiönpöydän ääressä vai ergonomisessa työtuolissa? Selvitä, voiko työnantaja tukea työpisteen ergonomiaa. 

3. Vaikuta työkulttuuriin. 

Osallistu työpaikallasi yhteisten pelisääntöjen luomiseen. Ehdota 5 minuutin taukoa etäpalavereihin 45 minuutin jälkeen ja huolehdi siitä, että sääntöjä noudatetaan.  

4. Suunnittele tauot etukäteen. 

Mieti etukäteen, milloin pidät taukoja ja mitä silloin teet. Hyödynnä etäympäristön mahdollisuuksia: piipahda ulkona ja kävele korttelin ympäri ennen kuin palaat koneen ääreen. 

5. Tee harjoitteita. 

Vetreytä hartiaseutua. Vie keppi pään yli selän taakse ja toista liike muutaman kerran.  

Vahvista reisiä, vatsaa, selkää ja pakaroita. Tee kyykkyjä. Seiso tuolin edessä, kosketa takapuolella tuolia ja nouse saman tien ylös. Toista liike.   

Treenaa selkää. Tee kuminauhan keskelle solmu, heitä solmu oven yli ja sulje ovi. Vedä kuminauhan päitä kuten ylätaljaa.  

Ohjeet antoi etätyöläisten liikuntatottumuksiin perehtynyt fysioterapeutti Miia Wiklund.