Fyysinen aktiivisuus hybridityöntekijöillä
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
220281
Hakija
Turun yliopisto
Toteuttaja
Turun yliopisto
Lisätietoja
Tuija Leskinen
tuija.leskinen@utu.fi
Toteutusaika
1.1.2023 - 31.12.2024
Työsuojelurahaston päätös
8.11.2022
70 000 euroa
Kokonaiskustannukset
101 610 euroa
Tulokset valmistuneet
17.1.2025
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on verrata liikemittarilla mitattua työpäivän työajan ja vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta hybridityötä tekevillä tieto- ja toimistotyöntekijöillä. Tutkimushanke tuottaa uutta tietoa etätyöpäivän rakenteesta ja työajan aktiivisuus- ja passiivisuusjaksojen pituudesta verrattuna perinteiseen toimistotyöpäivään. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää etätyöpäivään suunnattujen interventioiden ja etätyöntekijöiden työhyvinvointia edistävien ohjeiden ja toimien suunnitellussa.
Hankkeen vastuuhenkilö
Tuija Leskinen
Tiedote
Fyysinen aktiivisuus hybridityöntekijöillä
17.1.2025Tiivistelmä
Hankkeen tavoitteena oli tutkia etätyöpäivän fyysisen aktiivisuuden määrää ja kertymistä toimistotyöpäivään verrattuna nykypäivän hybridityöntekijöillä. Lisäksi hanke kartoitti etätyön istumisen tauottamiseen liittyviä tekijöitä haastatteluilla. Tutkimukseen osallistui 99 hybridityöntekijää, jotka pitivät reiteen kiinnitettyä liikemittaria vähintään 2 etätyö- ja 2 toimistotyöpäivää. Tulokset osoittivat, että etätyöpäivä kerryttää enemmän paikallaanoloa ja reipasta ja rasittavaa aktiivisuutta, etenkin työajalla. Etätyössä istumista tauotetaan useammin kuin toimistolla, mutta nämä usein spontaanit tauot eivät ole riittävän pitkiä vähentämään paikallaanoloaikaa. Etätyön istumisen tauottamiseen tarvitaan soveltuvampia keinoja ja käytänteitä.
Lähtökohdat
Etätyön määrä on lisääntynyt pandemia-ajan myötä. Pandemia-ajan tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että etätyöskentely saattaisi lisätä paikallaanolon määrää. Tämä suunta on erittäin huolestuttava, sillä toimistotyön tiedetään jo itsessään olevan hyvin passiivista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten päivänaikaisen fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon määrä ja tauottaminen eroavat etä- ja toimistotyöpäivien välillä nykypäivän hybridityöntekijöillä.
Aineisto
Tutkimukseen osallistui 99 henkilöä (keski-ikä 42 vuotta, 84 % naisia), jotka pystyivät tekemään toimistotyötä sekä toimistolla että etänä. Hybridityöntekijöitä rekrytoitiin sekä Turun yliopiston viikkoposti- ja intramainoksilla että ilmoitustauluille kiinnitetyillä ja jaetuilla mainoksilla ympäri yliopiston kampusaluetta. Rekrytointia laajennettiin myöhemmin Åbo Academin, Turun Ammattikorkeakoulun ja Varhan henkilökuntaan. Tutkimushaastatteluihin osallistui 18 hybridityöntekijää.
Menetelmät
Päivänaikaista fyysistä aktiivisuutta (ml. liikkuminen, seisominen, istuminen) mitattiin reiteen kiinnitettävällä Fibion SENS liikemittarilla. Mittausviikko sisälsi sekä etä- että toimistotyöpäiviä, joiden aktiivisuuskäyttäytymistä vertailtiin toisiinsa. Lisäksi osallistujat täyttävit päivittäin päiväkirjaa (sis. uni- ja työajat, työntekopaikka, vireystila) sekä tutkimuskyselyn. Istumisen tauottamista edesauttavia ja estäviä tekijöitä etätyössä kartoitettiin yksilöhaastatteluilla.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimus osoitti, että etätyö lisää paikallaanoloaikaa ja vähentää fyysistä aktiivisuutta, etenkin työajalla. Etätyöaikana istumista kertyy 31 minuuttia enemmän kuin toimistotyöaikana. Etätyössä seisomaannousuja kertyi 25 % enemmän kuin toimistotyössä, mutta (yleensä spontaanit) aktiiviset tauot jäivät lyhyiksi eivätkä siksi vähentäneet etätyöajan paikallaanoloaikaa. Etätyön istumisen vähentämiseksi tarvitaan paremmin etätyöhön soveltuvia keinoja ja toimia sekä uudenlaisia käytänteitä.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Tutkimushanke tuotti ainutlaatuista, pandemian jälkeen kerättyä tutkimustietoa paikallaanolon vähentämiseen tähtäävien keinojen ja toimien päivittämisen tarpeellisuudesta etätyöhön sopiviksi. Tutkimustulosten mukaan etätyössä istumisen tauottamiseen tarvitaan enemmän suunnitelmallisuutta, tukea ja käytänteitä, jotta liikkeen määrä etätyössä lisääntyisi. Tutkimus luo pohjan etätyöhön suunnattaville interventiolle, toimille ja käytänteille.