Maitokolmio puolitti työtapaturmat porukalla – samalla ryhdistettiin johtamistavat

Asioita ei pysty parantamaan, ellei niihin kiinnitä huomiota.

Näin tiivistää Maitokolmion toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto vasta päättyneen kehittämishankkeen ytimen.

Kahdeksan kuukauden mittaisessa hankkeessa huomion polttopisteessä olivat pohjalaisen meijerin työturvallisuus ja tuottavuus.  Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.

Pohditaan porukalla

Maitokolmion tuotantolaitokset sijaitsevat Toholammilla ja Sievissä. Siellä 90 ammattilaista käsittelee vuosittain noin 60 miljoonaa litraa maitoa, josta valmistetaan maidon lisäksi kermaa, piimää, viiliä ja rasvoja, rahkoja ja vanukkaita.

Maito- ja maitotuotemarkkinat ovat viime vuosina olleet isojen muutosten edessä: tuottajatilojen määrä vähenee nopeaan tahtiin, suomalaisten ravintotottumukset muuttuvat ja EU:n vientikiellot kaventavat markkinoita.

Näihin haasteisiin haettiin vastauksia yhdessä Tuottavuusplus Oy:n asiantuntijoiden kanssa.

– Tarkempien kehittämistarpeiden paikantamiseen käytettiin kahdenkeskisiä, luottamuksellisia haastatteluita. Kaikkiaan kuultiin 35 henkilön näkemyksiä, Tuottavuusplus Oy:n Risto Tanskanen kertoo.

Haastatteluista saatiin tärkeää tietoa eri työntekijäryhmistä, ja jatkossa Maitokolmion tarkoituksena on entisestään lisätä mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja osallistua.

– Vaikka kaikkia ehdotuksia ei voisikaan toteuttaa, yhdessä pohtiminen tärkeää, Murto-Koivisto painottaa.

Yhteiset pelisäännöt

Yksi esimerkki yhdessä pohtimisen tuloksista saatiin työn pelisääntöjen muodossa. Säännöt laadittiin yksissä tuumin ja yhdeksän kohdan tiivis lista on nyt kaikkien näkyvillä.

– Käytämme pelisääntöjä myös osana uuden työntekijän perehdyttämistä, tuotantopäällikkö Petteri Pinola kertoo.

Vastaapa säännöstö osin myös havaittuihin tiedonkulun pulmiin: säännöissä (kohdissa 6 ja 7) muun muassa kehotetaan varmistamaan työn jatkuvuus ja kapulan siirtyminen seuraavaksi vuoroon tuleville työntekijöille.

Ryhtiä palavereihin

Hankkeen aikana uudistetut kokouskäytännön tukevat nekin tiedonkulua.

Petteri Pinola kertoo esimerkkinä tuotannon perjantaipalaverit, jotka kestävät nykyisellään vain noin 10 minuuttia. Sinä aikana tuotantopäällikkö käy läpi tärkeimmät tuotannon tiedot, kuten käytettävyysluvut ja vikatilanteet. Puolet ajasta käytetään muuhun tiedonvaihtoon.

Vuorotyön vuoksi kaikki tarvittavat ihmiset eivät aina pääse palaveriin. Siksi Pinola tekee yhteenvedon sähköpostiin koko osastolle.

– Kyllä tämä uusi tapa on tuonut jämäkkyyttä, hän kiittelee.

Uusi ajattelutapa

Kolmas tiedonkulun ja yhteisöllisyyden uudistus on yksinkertaisen toimiva sekin: jokainen työntekijä saa palkkakuitin mukana infolapun, johon on koottu kaikille tärkeät tiedot.

Lapussa kerrotaan usein myös työturvallisuuden asioista.

– Monelle esimerkiksi on ollut silmiä avaavaa lukea, miten paljon työtapaturmat maksavat euroissa, Pinola sanoo.

Huomiota työturvallisuuteen ohjattiin hankkeen aikana erityisesti Läheltä piti -kampanjan kautta. Tavoitteena oli, että jokainen työntekijä toisi esille ainakin yhden työturvallisuuteen liittyvän huomion. Kannustimeksi hankittiin vielä palkinto: aktiivisin kehittäjä pääsi hotelliviikonlopun viettoon.

– Ajattelutapa on muuttunut selvästi ennalta ehkäisevämmäksi, Pinola kertoo huomanneensa kampanjan tuloksia.

Muutos näkyy myös tapaturmien määrässä: ne onnistuttiin puolittamaan hankkeen aikana.

Kokonaisuus haltuun

Huomion kohteeksi nostettiin myös meijerin johtaminen. Selvisi, että kokonaisuuden hallinta voisi olla parempikin.

Kokonaiskuva näyttää nyt hahmottuvan selkeämmin, kun johtoryhmän toimintaa rukattiin.

Johtoryhmästä eriytettiin työryhmä, johon kuuluu toimitusjohtaja, tuotantopäällikkö ja myyntipäällikkö. Näin ryhmä pystyy pitämään kokonaiskuvan paremmin hallussa  luotsina toiminut Tanskanen kertoo.

– Uusi toimintamalli tekee mahdolliseksi nopeamman reagoinnin, mikä parantaa tuottavuutta, Pinola arvioi.