Opettajien jaksaminen on huolestuttavasti heikentynyt viime vuosina. – Työstressi ja unihäiriöt ovat lisääntyneet, kertoo erikoistutkija Maarit Kauppi Työterveyslaitokselta.
Työhyvinvointi | 31.3.2022Muuttuva koulu haastaa opettajien työhyvinvoinnin
Teksti: Camilla Ukkonen
Kuva: Vesa-Matti Väärä
Opettajien työhyvinvointia ovat koetelleet paitsi pandemia myös uusi opetussuunnitelma. Voimia opettajat tankkaavat yhteisöllisyydestä.
Haaste ja mahdollisuus. Toisaalta ja toisaalta.
Työterveyslaitoksen tutkimus osoittaa opettajien työhyvinvoinnin heikentyneen. Siitä huolimatta opettajien yhteistyökyvyn taso on korkeampi kuin muissa kunta-alan työyhteisöissä keskimäärin.
Kuusi vuotta sitten voimaan tullut peruskoulun opetussuunnitelma asetti uusia vaatimuksia opettajille. Samalla se innosti kehittämään omaa työtä. Koronapandemia oli opettamisen kiirastuli mutta sen aikana digitaidot karttuivat.
Kaksijakoisuus näyttää leimaavan opettajan työtä monin tavoin.
Stressi ja unihäiriöt lisääntyivät
Perusopetuksen opetussuunnitelma on valtakunnallinen kehys, joka määrittää oppiaineiden keskeisimmät sisällöt ja tavoitteet sekä arvioinnin suomalaisissa kouluissa. Uusin opetussuunnitelma otettiin käyttöön vuonna 2016.
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Kaupin vetämässä tutkimuksessa selvitettiin tämän tuoreimman suunnitelman yhteyksiä opettajien työhyvinvointiin. Opettajat muuttuvassa koulumaailmassa -tutkimuksessa kysyttiin myös, millaisia kokemuksia opettajilla oli suunnitelman tuomista muutoksista.
Pääosa haastatelluista opettajista piti uudistuksen tuomia muutoksia myönteisinä: uudistus on ollut mahdollisuus haastaa omia ajatuksia opetustyöstä.
– Vaikka muutos on mahdollisuus miettiä työtään uudella tavalla, se voi myös kuormittaa. Muutos vaatii aikaa, Maarit Kauppi huomauttaa.
”Vaikka muutos on mahdollisuus miettiä työtään uudella tavalla, se voi myös kuormittaa. Muutos vaatii aikaa.”
Tutkimuksessa nähtiinkin selvää työhyvinvoinnin laskua. Työstressi ja unihäiriöt ovat lisääntyneet. Koettu terveys on heikentynyt.
Tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat, erityisopettajat ja lehtorit kertoivat olevansa huolissaan jaksamisestaan. Muita enemmän työhyvinvoinnin riskitekijöitä esiintyi sosioekonomisesti heikompien alueiden kouluissa.
– On vaikea sanoa tarkkaan, missä määrin opettajien työhyvinvoinnin aleneminen johtuu opetussuunnitelman tuomista muutoksista. Mutta on ilmiöön tärkeä paneutua jo yhteiskunnallisesta näkökulmasta, Kauppi sanoo.
Resurssien puute rasittaa
Opettajien käytännön työn kannalta yksi suurin muutos on oppilaiden itseohjautuvuuden korostaminen ja siihen ohjaaminen. Suunnitelma toi mukanaan myös monialaiset oppimiskokonaisuudet sekä muutti eri aineiden tuntimääriä ja arviointiperusteita.
Opettajien käytännön työn kannalta yksi suurin muutos on oppilaiden itseohjautuvuuden korostaminen ja siihen ohjaaminen.
Tutkimuksen mukaan tavoitteet, jotka itsessään ovat kannatettavia, saattavat lisätä opettajien kokemaa stressiä ja riittämättömyyden tunnetta. Näin etenkin, jos käytössä olevat resurssit eivät ole riittävät.
Esimerkiksi tutkimuksen haastatteluissa opettajat kertoivat, että resursseja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettamiseen tavallisissa luokissa on liian vähän. Silloin opettajat uupuvat, tuen tarpeiset jäävät ilman tukea ja muu luokka jää ilman laadukasta opetusta.
– Kaiken kaikkiaan opettajat peilaavat muutoksia oppilaisiin eli miten ne vaikuttavat oppilaisiin, Kauppi huomauttaa.
Korona muutti työtä yhdessä yössä
– Korona toi osalle opettajista suurempia muutoksia kuin mikään muu viimeaikainen muutos, Kauppi sanoo tutkimuksen ajanjaksolle osuneesta pandemiasta.
Opettajat joutuivat lähes yhdessä yössä muuttamaan työn tekemisen tapaa. Jakso oli siksi monelle kuormittava, vaikka osa opettajista näki korona-ajassa myös myönteisiä puolia, kuten digitaitojen vahvistumisen.
Opettajia kuormittivat samanaikaisen lähi- ja etäopetuksen järjestäminen sekä koronan ehkäisytoimet. Työpäivät venyivät, työ ja vapaa-aika sekoittuivat. Rinnalla kulki huoli oppilaiden voinnista ja oppimisesta.
Opettajia kuormittivat samanaikaisen lähi- ja etäopetuksen järjestäminen sekä koronan ehkäisytoimet.
Kuormitusta lisäsi etätyössä opettajien yhteisöllisyyden väheneminen. Paljon epämuodollista tukea jäi saamatta, kun esimerkiksi kollegoiden kohtaaminen opettajahuoneessa puuttuivat.
Yhteistyö tuo varmuutta
Juuri yhteisöllisyys osoittautui tutkimuksessa tärkeäksi voimavaraksi opettajien työssä. Oleellista on vertaisten tuki sekä rehtorin tuki. Myös organisoitu yhteistyö ja yhteisopettajuus sekä joissain kouluissa käytössä ollut tutor-opettajamalli paransivat työhyvinvointia.
Työn yhteinen kehittäminen koettiin sekin hyväksi keinoksi tukea muutosta.
Yhteiskehittäminen tarkoitti opetussuunnitelman muutoksien käymistä läpi eri kokoisissa ryhmissä, koulu- ja kuntatasolla. Yhdessä pohdittiin, mitkä ovat tavoitteet ja keinot meidän koulussamme. Kuka tekee mitäkin?
– Kun kaikki ovat kartalla, on vähemmän epävarmuutta ja yksinään pähkäilyä siitä, tekeekö oikein.
Opettajan työn mielekkyys rakentuukin juuri siitä, että hän kokee onnistuneensa opettamisessa.
Opettajan työn mielekkyys rakentuukin juuri siitä, että hän kokee onnistuneensa opettamisessa. Että oppilaat pärjäävät ja pääsevät eteenpäin eli oppivat ja voivat hyvin.
– Kun työ sujuu, myös opettajien työhyvinvointi vahvistuu.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 6 kpl
