Raksa meni mobiiliksi – digijärjestelmät vaikuttavat työhyvinvointiin

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Shutterstock ja Sami Turunen (henkilökuva)

Rakennuksillakin riittää mobiilina käytettäviä järjestelmiä. Niillä dokumentoidaan työn etenemistä, kirjataan työturvallisuushavaintoja ja laatuasioita, pidetään työmaapäiväkirjaa sekä hoidetaan kulunvalvontaa ja työajan seurantaa. Järjestelmiä käytetään niin kännykällä, tabletilla kuin tietokoneella.

”Niin kuin muuallakin, keskeinen ongelma on, että järjestelmiä on hurjan paljon ja ne eivät keskustele kunnolla keskenään. Tietoa voi joutua syöttämään useampaan paikkaan”, tutkimusjohtaja Taina Eriksson Turun yliopiston Kauppakorkeakoulusta sanoo.

Virallisten järjestelmien lisäksi rakennuksilla kommunikoidaan paljon esimerkiksi WhatsAppissa, ja se aiheuttaa tiedon sirpaloitumista.

”Se on sinänsä toimiva väline. Mutta ongelma on, jos esimerkiksi dokumentaatiota jääkin valokuvina vain WhatsAppiin, eikä se mene virallisiin järjestelmiin.”

Alalla riittää muutenkin opettelua: rakennusliikkeissä on vasta kehittymässä kulttuuri, jossa työnantaja tarjoaa laitteen, jota työntekijän odotetaan käyttävän työssään.

Digi sujuvoittaa tiedonkulkua

Turun yliopistossa on aiempien tutkimushankkeiden yhteydessä tehty yhteistyötä rakennusalan pk-yritysten kanssa. Tuoreenkin Mobiilipomo-tutkimuksen tarpeet kumpusivat sieltä. Tutkimushankkeessa haastateltiin 31 työnjohtajaa ja kyselyn kautta tavoitettiin yli 300 vastaajaa.

”Rakennusalalla otetaan digitaalisia teknologioita käyttöön hieman hitaammin kuin muualla, mutta vähän perässä laahaavasta kehityksestä voi myös yhtäkkiä päästä hyvään vauhtiin”, sanoo kyselytutkimuksia analysoinut tutkimuspäällikkö Titiana Ertiö.

Hankkeessa löydettiin paljon positiivisia kokemuksia.

”Usein oletus on, että digilaitteisiin asennoidutaan hieman nihkeästi, mutta me kuulimme hyvistä sujuvuuden kokemuksista. Asiat hoituvat helposti, kun tieto on siellä, missä sen pitääkin olla. Silloin kaikki pääsevät siihen käsiksi ajasta ja paikasta riippumatta”, Eriksson kertoo.

Työnjohtajat kokivat, että mobiiliteknologian myötä paperin pyörittäminen vähenee ja tiedon keskittyminen sovittuun järjestelmään sujuvoittaa työtä.

Digijärjestelmät eivät ole extratyötä

Järjestelmien käyttöön kannustamisessa on olennaista, että työntekijät ymmärtävät niiden merkityksen: järjestelmät eivät ole olemassa vain itsensä takia vaan siksi, että ne palvelevat niin yritystä kuin sen asiakkaita.

”Järjestelmät ovat osa tuotanto- ja laatuprosessia. Jos joku jättää oman osansa tekemättä, se vaikuttaa muiden ihmisten työhön”, muistuttaa Eriksson.

Yksi tutkimuksen löydöksistä oli, että osa työntekijöistä koki mobiiliteknologian käytön ylimääräisenä työnä varsinaisen rakentamistyön lisäksi.

”Sitähän se ei ole, vaan järjestelmien käyttö on osa ihan normaalia työnkuvaa.”

Yritysten sisällä voi olla laaja skaala sen suhteen, miten kiinnostuneita mobiilijärjestelmistä ollaan. Toisia teknologia kiinnostaa ja he uskaltavat kokeilla asioita oma-aloitteisesti. Sitten on niitä, jotka suhtautuvat hieman varovaisemmin. Myös osaamistaso vaihtelee, eikä kyse ole vain sukupolvieroista.

”Usein on mielikuva, että nuoret osaavat ja innostuvat. Mutta sekä innostusta että varauksellisuutta löytyy niin nuorissa kuin kokeneemmissa työntekijöissä”, Titiana Ertiö sanoo.

Digilaitteiden ja -järjestelmien käytössä tärkeää on organisaation tuki, riittävä perehdytys sekä kertaamisen mahdollisuudet.

”Myös vertaistuella on merkitystä – että pystyy helposti pyytämään apua työkavereilta. Tärkeää on saada tukea myös siihen, miten järjestelmää käytetään tehokkaasti nimenomaan oman työpaikan kulttuuriin sopivasti.”

Yksinkertainen on kaunista

Mobiilipomo-hankkeessa nousi esille mielenkiintoisia näkökulmia, jotka liittyvät uuden teknologian herättämiin tunteisiin.

”Alan vahva ammattiylpeys syntyy siitä, kun saa ratkoa osaamisellaan arjen ongelmia. Moni kokeekin tekevänsä työnsä laadukkaasti. Sitten kun kaikki pitääkin dokumentoida yksityiskohtaisesti, jotkut kokevat, että omaan ammattitaitoon ei täysin luoteta. Siitä voi syntyä jännitettä.”

Rakennusliikkeiden järjestelmähankintoja tekevien ihmisten on hyvä poimia tutkimuksesta muutamia pointteja. Tärkein on ihmisnäkökulman ymmärtäminen.

”Järjestelmien käytön ei tarvitse olla valtavan kivaa, mutta sen on oltava vähintäänkin sujuvaa. Työhyvinvointia vähentää heti, jos laitteet ja sovellukset eivät toimi”, Ertiö sanoo.

Teknologia kehittyy käyttäjien tarpeita nopeammin, ja siksi järjestelmissä on usein liikaa toimintoja, liikaa välilehtiä ja turhaa navigointia. Kaikki nämä monimutkaistavat arkea.

”Kaikenlaiset kilkuttimet eivät tuota hirveästi lisäarvoa. Silloin osa asiakkaista kokee, että heitä ylipalvellaan ja he maksavat tarpeettomista ominaisuuksista. Pitäisi muistaa, että yksinkertainen on kaunista”, Eriksson sanoo.

Parhaimmillaan mobiiliteknologia lisää jo mainittua ammattiylpeyttä, niin henkilökohtaisella kuin koko työporukan tasolla.

”Ei ole tavoiteltavaa, että viestintä tapahtuu vain diginä. Yhteisöllisyyden vahvistamiseksi ja työssä viihtymisen parantamiseksi tarvitaan puhetta ihmiseltä ihmiselle – digivälineet voivat tukea, mutta eivät korvata sitä”, Taina Eriksson sanoo.