Tauot ovat tärkeä osa työpäivää

Teksti: Joanna Sinclair

Kuva: Timo Heikkala

Tutkija Mari Holmström haluaisi jokaisen esihenkilön, HR-ammattilaisen ja tietotyöntekijän tietävän yhden asian tauoista: niitä kannattaa pitää.

“En käytä sanoja pakko tai täytyy, sillä ne ovat liian ehdottomia. Ihmisillä on erilaisia tapoja tehdä tietotyötä ja rytmittää työpäivänsä. Tutkijana kuitenkin suosittelen lämpimästi taukojen pitämistä tietotyöntekijöille – ja kannustan työnantajia luomaan hyvät puitteet ja käytännöt taukojen pitämiseen”, Holmström sanoo.

”Tauoista on hyötyä niin yksilöille kuin koko työyhteisölle. Tietotyössä on hankalaa ylläpitää tehokkuutta, jos sitä tekee tuntikausia putkeen. Aivojen kannattaa antaa välillä virkistyä”, hän jatkaa.

Tauoilla luodaan yhteisöllisyyttä

Mari Holmström viimeisteli väitöstutkimuksensa Työsuojelurahaston väitöskirjastipendillä. Holmströmin väitöstutkimus on osa Oulun yliopiston Tauko-hanketta, jossa tarkasteltiin taukojen pitämistä monesta näkökulmasta.

Holmström on tutkinut tauonpitoa sekä kasvokkain työpaikkojen taukotiloissa että virtuaalisilla alustoilla etätöitä tehdessä. Tutkimusaineistona hän hyödynsi videoituja lähi- ja etätaukoja, haastatteluja ja havainnointia. Väitöskirjassaan Holmström keskittyy sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen toimintaan tauoilla, ja tarkastelee esimerkiksi sitä, miten tauoilla näytetään sosiaalista solidaarisuutta ja rakennetaan vuorovaikutuksen keinoin työpaikalle yhteisöllisyyttä.

”Tauoista on hyötyä niin yksilöille kuin koko työyhteisölle.”

”Minusta oli erityisen mielenkiintoista huomata, miten pienetkin asiat voivat kertoa ihmisten orientoitumisesta vuorovaikutukseen tauoilla: saatetaan esimerkiksi keskeyttää jo aloitettu juominen, jos puhuminen nousee relevantiksi. Kahvikupin siirtäminen kauemmas kasvoista voi myös kertoa muille, että puhetta on tulossa”, hän mainitsee.

”Osa aineistostani oli kerätty koronapandemian aikana, jolloin pidettiin yhteisiä taukoja etäyhteyksillä. Oli kiinnostavaa havaita, miten ihmiset sopeutuivat uuteen vuorovaikutusympäristöön. Moni esimerkiksi vilkutti muille liittyessään seuraan ja lähtiessään. Etäyhteyksillä yhteisöllisyyden rakentamisessa korostui myös sosiaalinen uteliaisuus: työkavereilta kyseltiin vaikkapa taustalla vilahtavasta lemmikistä”, Holmström kertoo.

Älä aliarvioi kahvittelun ja taukotilan merkitystä

Holmström toteaa, että vaikka monissa medioissa nostetaan esille aktiivisten jumppataukojen tai happihyppelyiden hyötyjä, ei perinteisiä kahvitaukoja työporukalla tulisi väheksyä.

”Tauonpito työteon lomassa on monimuotoinen sosiaalinen ilmiö. Taukotila edustaa paikkaa, jossa työelämä ja henkilökohtainen elämä kohtaavat. Siellä solmitaan sosiaalisia suhteita ja jopa elinikäisiä ystävyyksiä – ja yhteiset tauot edistävät työn sujuvuutta”, hän alleviivaa.

”Tietysti jumppataukokin tekee todella hyvää istumatyötä tekevälle. Mutta jos työpäiväsi on aina pelkkää suoritusta taukoja myöten, hengähtäminen eri tehtävien välillä voi jäädä vähäiseksi”, hän huomauttaa.

”Tauonpito työteon lomassa on monimuotoinen sosiaalinen ilmiö. Taukotila edustaa paikkaa, jossa työelämä ja henkilökohtainen elämä kohtaavat.”

Holmströmin haastatteluaineistossa taukotilan merkitys nousi esiin selvästi.

”Hyvä taukotila on monen tekijän summa. Sen tulisi olla viihtyisä ja sijoitettu niin, etteivät keskustelut häiritsisi muiden työntekoa. Tilassa pitäisi olla riittävästi istumapaikkoja ja mahdollisuus syödä eväitä kunnollisen ruokapöydän ääressä. Jääkaappi, mikroaaltouuni, kahvinkeitin ja vedenkeitin löytyvät jokaisesta kunnon taukotilasta”, hän listaa.

Työpaikoilla saisi selkeästi näkyä, että siellä on tarkoitus pitää taukoja

Moni organisaatio miettii keinoja houkutella etätyöhön tottuneita takaisin toimistolle. Holmströmin mukaan työpaikan taukokulttuurin kehittäminen voisi olla tähän toimiva keino.

”Katkeamaton etäpalaveriputki on asiantuntijatyössä nyt monelle arkipäivää. Etäkokouksissa ei saa edes hetken taukoa, jonka paikasta toiseen siirtyminen antaisi. Taukokulttuuriin panostaminen olisi minusta oivallinen keino rohkaista ihmisiä takaisin työpaikoille”, hän toteaa.

”Sosiaaliset kohtaamiset työpaikalla voivat olla tärkeä tai jopa tärkein syy tulla etätöistä ihmisten ilmoille. Työpaikoilla saisi selkeästi näkyä, että siellä on tarkoitus pitää taukoja”, Holmström painottaa.

”Sosiaaliset kohtaamiset työpaikalla voivat olla tärkeä tai jopa tärkein syy tulla etätöistä ihmisten ilmoille.”

Holmström muistuttaa, ettei osa työntekijöistä tohdi pitää taukoja, jollei niihin selkeästi kannusteta.

”Jotkut voivat edelleen ajatella, että tauot ovat työn välttelyä. Taukojen hyödyllisyydestä on kuitenkin vankkaa tutkimusnäyttöä. Tauot ja työpaikan sosiaaliset suhteet vaikuttavat muun muassa työssä viihtymiseen, työmotivaatioon ja työhyvinvointiin. Organisaatio hyötyy siitä, jos työntekijät viihtyvät työssään”, hän sanoo.

”Tauot ovat tärkeitä myös tiedonkulun kannalta. Vaikka merkittävistä asioista pitäisi tietysti päättää niin, että kaikki ovat paikalla, keskustellaan tauoilla usein työhön liittyvistä asioista rennosti ja spontaanisti. Niissä jaetaan hiljaista tietoa, kysytään neuvoja, keksitään luovia ratkaisuja ja saadaan vertaistukea. Se lujittaa työsuhteita ja lisää luottamusta”, Holmström kiteyttää.