Tekoäly ja työn uudet ulottuvuudet

Teksti: Tarja Sinervo

Kuva: Liisa Takala

Haaga-Helian lehtori Eija Kärnä ja vanhempi tutkija Anna Ruohonen työryhmineen toteuttivat tutkimuksen nimeltä TT – TOY eli Tekoäly tulee – Tuki, osaaminen ja yhteistyö kuntoon! Sillä haluttiin sekä selvittää että kehittää uusien teknologioiden ja tekoälyn käyttöä tietotyön asiantuntijoiden keskuudessa. Samalla etsittiin keinoja siihen, miten rohkaista tietotyöntekijöitä kehittämään työtään ja tekemään aktiivista yhteistyötä teknologioiden soveltamisessa yli toimialarajojen.

Monivaiheiseen tutkimukseen kuului tietotyöntekijöille toteutettu valtakunnallinen kysely, johon saatiin 491 vastausta, isossa kuntaorganisaatiossa tehdyt 21 tietotyöntekijän ja 18 sidosryhmien edustajan haastattelut, yhteensä viisi toimijuushaastattelua teknologia- ja vakuutusalan yrityksissä, sekä kymmenen haastattelua erikokoisissa yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa sekä vuoden pilotti suuren kunnan hallintopalvelujen tietotyön kehittämiseksi. Tutkimuksen tietotyöntekijät työskentelivät mm. hallinnon, asiakaspalvelun, ICT:n, konsultoinnin, talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä.

Ruohosen mielestä monimenetelmällinen tutkimus osoitti, että soveltavaa tutkimusta voi toteuttaa niin, että se luo sekä tutkimuksellista että kehittämispainotteista arvoa sekä tuo arvokasta moniäänisyyttä sellaisiin aiheisiin, kuten tekoäly ja uudet teknologiat.

Työn teknologiseen murrokseen ollaan valmiita

Molemmat tutkijat pitävät tutkimuksen tärkeimpänä antina selkeää tulosta siitä, että uusien teknologioiden hyödyntämisessä muutoksia saavat aikaan ihmiset, eivät koneet tai ohjelmat.

”Oman työn arvo muodostuu omasta kokemuksesta, kollegoiden suhtautumisesta sekä sisäisten asiakkaiden ja muiden sidosryhmien osoittamasta arvostuksesta.”

– Oman työn arvo muodostuu omasta kokemuksesta, kollegoiden suhtautumisesta sekä sisäisten asiakkaiden ja muiden sidosryhmien osoittamasta arvostuksesta. Jos työntekijä kokee saavansa arvostusta työssään, niin uudet teknologiat otetaan rohkeasti vastaan. Jos työntekijä ei koe työtään arvostettavan, hän saattaa toivoa, että uudet teknologiat voisivat muuttaa työtä, sen sisältöä ja sen myötä myös arvostusta parempaan suuntaan, Ruohonen kertoo tuloksista.

– Asiantuntijoilta odotetaan nykyään enemmän itseohjautuvuutta, mutta he ovat usein vielä sidoksissa perinteisiin rooleihin ja odottavat johdolta tukea toiminnalleen. Myös kollegoiden tuki on tärkeä. Väheksyvä palaute työyhteisöltä laskee motivaatiota ja lamaannuttaa. Tärkeää on myös toinen toisensa työn tunteminen, tiedonjakaminen, vuorovaikutus ja auttaminen. Johtaminen ja esihenkilötyö ovat erityisen tärkeitä etenkin silloin, kun työrooleihin vielä liitetään vanhanaikaisia mielikuvia ja vanhentuneita odotuksia. Silloin johdolta tarvitaan tavallaan ”mandaatti” lähteä kehittämään asioita.

Tekemällä oppimisesta kehittämällä oppimiseen

Tunnemme kaikki ajatuksen siitä, että uusia asioita oppii tekemällä, ja tämä pätee myös uusien teknologioiden kohdalla. Ruohosen mukaan tutkimuksesta nousi esiin myös tuoreempi ulottuvuus: oppiminen kehittämällä.

– Se tarkoittaa sitä, että osallistutaan aktiivisesti työn ja työtapojen kehittämiseen. Parhaimmillaan ihmiset kokevat hyvin palkitsevana sen, että pääsee kehittämään omaa työtään ja osallistumaan organisaation kehittämisprosesseihin. Näin he voivat proaktiivisesti vaikuttaa työhönsä, eivätkä vain passiivisesti ota vastaan työroolin kehitystä ja muutosta, joka väistämättä on tulevaisuudessa edessä, kertoo Ruohonen.

Kärnän mukaan työkulttuurilla on valtavan iso merkitys innostukselle ja mahdollisuudelle ottaa toimijuutta työyhteisössä.

– Tutkimus osoitti, että uuden oppiminen ja kehittäminen lisäsivät työntekijöiden motivaatiota ja toimijuutta, he saavat niistä lisää motivaatiota ja uusia ulottuvuuksia omaan työhönsä, kertoo Kärnä.

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista tarttui mielellään työn kehittämisen mahdollisuuksiin. Mutta joukossa oli myös niitä, jotka eivät niistä innostuneet, vaan keskittyvät työhönsä sellaisena kuin se on.

– On viisasta hyväksyä, että me ihmiset olemme erilaisia. Mutta ei ole hyvä nähdä asiaa mustavalkoisesti ja jakaa ihmiset ääripäihin: aktiivisiin kehittäjiin tai vastustajiin. Voisiko ajatellakin niin, että he ovat eri kohdissa muutoksen jatkumoa? Kaikkien pitäminen mukana keskustelussa auttaa heitä kokemaan olevansa osa työyhteisöä. Sillä on yhteisöllistä arvoa, pohtii Ruohonen.

”Osallisuuden kokemus on ihmiselle hyvin tärkeä ja kehittämiseen pitää lähteä keskustellen.”

– Osallisuuden kokemus on ihmiselle hyvin tärkeä ja kehittämiseen pitää lähteä keskustellen. Useat muutkin tutkimukset osoittavat, että aktiivinen tekeminen, uuden oppiminen ja kehittäminen lisäävät työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista, muistuttaa Kärnä.

Miten kannustaa omaehtoiseen ja yhteistyössä tehtävään työn kehittämiseen

Kyselyyn vastanneista tietotyöntekijöistä 74 % arveli, että tekoälyn ja robotiikan avulla heidän työtään voidaan tehostaa ja täydentää. Kuitenkin yli 70 % koki, että heillä oli vain vähän kokemusta tekoälystä ja automaatiosta omassa työssään.

– Potentiaalia ja mahdollisuuksia tietotyön kehittämisessä on valtavasti, samoin innostusta ja osaamista. Se mikä puuttuu, on asiaan tarttuminen. Tämä koskee myös johtoa. Oman työn kehittäminen edellyttää kuitenkin myös työntekijältä itseltään johtajuutta ja kokonaisvaltaista otetta työhön, Kärnä pohtii.

”Potentiaalia ja mahdollisuuksia tietotyön kehittämisessä on valtavasti, samoin innostusta ja osaamista. Se mikä puuttuu, on asiaan tarttuminen.”

Tutkimuksessa kehitettiin yhteiskehittämisen malli avuksi hahmottamaan niitä tekijöitä, jotka tukevat työn kehittämistä ja auttavat tuottamaan uudenlaista arvoa yhteistyössä teknologioita hyödyntäen.

– Kaiken pohjana tulisi olla työkulttuuri, johon kuuluvat toinen toisensa arvostaminen, tiedonjakaminen ja vuorovaikutus sekä yhteinen ymmärrys tavoitteista ja toimintatavoista. Tärkeää on organisaation jatkuvan kehittämisen kulttuuri, joka koskee niin itsensä kehittämistä, yhteisöllistä oppimista kuin ammatillisen identiteetin uudistamistakin. Tietotyön kehittämisessä keskeistä on myös tiedon virtaus, sen hallinta, tietoturva, avoimuus, läpinäkyvyys ja – teknologioiden hyödyntäminen, kertoo Kärnä.