Tekoälyn löydös: kolme tekijää ennakoi mielenterveyden ongelmia

Teksti: Camilla Ukkonen

Kuva: Liisa Takala

Surumieliset ajatukset, voimakkaat stressin kokemukset ja toistuvat väsymyksen tunteet pitkin päivää.

Juuri nämä kolme kokemusta yli sadan erilaisen muuttujan joukossa ennustavat vahvimmin mielenterveysdiagnoosia työssä käyvillä ihmisillä.

Lisäksi mielenterveyden ongelmien riskiin vaikuttavat ikä ja sukupuoli. Esimerkiksi 18–24-vuotiailla ja naisilla suru, stressi ja päiväväsymys ennakoivat selkeämmin tulevaa mielenterveysdiagnoosia kuin vanhemmilla ikäryhmillä tai miehillä – vaikka heilläkin samat kokemukset toimivat hälytysmerkkeinä.

Myös kokemusten painoarvo vaihtelee eri ryhmillä.

– Esimerkiksi surumielisyyden kokemus on toiseksi suurin mielenterveysdiagnoosin ennustekijä alle 40-vuotiailla. Yli nelikymppisillä sen tilalle nousee päiväsaikainen väsymys, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Varje.

Hoidon pitkittymisen ennustajat

Tulokset saatiin selville Työterveyslaitoksen laajassa tutkimuksessa. Siinä selvitettiin myös, mikä ennustaa mielenterveyteen liittyvän hoitojakson pitkittymistä.

Kävi ilmi, että hoidon pitkittymistä yli neljään lääkärikäyntiin ennakoivat tietyt hoitokertomuksista löytyvät sanat ja aiheet. Avainsanoiksi paljastuivat työ, perhe, uni, ahdistus, masennus ja uupumus, lääkitys, terapia ja tutkimus.

Myös oman tilanteen pohdinta ennusti hoidon venymistä. Samoin alkuvaiheessa diagnosoitu masennus ja ahdistuneisuushäiriö ennustivat pidempää mielenterveyden hoidon tarvetta.

Viimein tekoälyä

Kiinnostavia ovat paitsi tutkimuksen tulokset myös se seikka, että ne löytyivät tekoälyn avulla. Vastaavaa ei nimittäin ole aiemmin tehty työssä käyvän väestön mielenterveyden tutkimuksessa –meillä eikä muualla.

Tässä pioneerityössä Pekka Varje kollegoineen rakensivat yhdessä data-asiantuntijoiden kanssa koneoppimismallin, jonka tehtäväksi annettiin seuloa potilasasiakirjoja ja työpaikkakyselyitä usean vuoden ajalta. Terveystalon työterveyshuollon piiristä kerätty aineisto oli massiivinen, esimerkiksi hoidon pitkittymistä ennustavia tekijöitä tekoäly sai etsiä yli 75 000 hoitokertomuksesta.

Pekka Varjen mukaan aineistolähtöisessä tutkimuksessa on aina tutkijoille itselleenkin yllätys, mitä tutkimuksessa löytyy. Siksi hän ja hankkeen tutkijat ovat kovin tyytyväisiä tuloksiin: kehitetty malli todella pystyy ennakoimaan mielenterveyden ongelmia.

– Malli saatiin toimimaan ja nyt sitä jatkojalostetaan. Tämä on uusi lupaava avaus työssä käyvien ihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi, Varje iloitsee.

Osviittaa riskikartasta

Jo nyt Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy hankkeen tuloksena työntekijöiden mielenterveysongelmien kehitystä kuvaavaa riskikartta. Kaikille avoin kartta näyttää muun muassa, miten mielenterveyden erilaiset riskit jakautuvat eri väestöryhmissä.

Varje kuitenkin huomauttaa, että karttaa eikä tutkimuksessa kehitettyä ennakointimallia voi käyttää yksittäisen ihmisen mielenterveyden arviointiin. Ainakaan vielä.

– Mallimme pohjalta on mahdollista kehittää sovelluksia, jotka auttavat ennakoimaan hoidon tarpeita työterveyshuolloissa. Niistä voi tulevaisuudessa olla paljon hyötyä esimerkiksi työterveyden asiantuntijoiden aikaresurssien jakamisessa.

Mittari ei yksin riitä

Vuonna 2019 mielenterveysongelmat nousivat suurimmaksi uusien työkyvyttömyyseläkkeiden syyksi Suomessa. Sen lisäksi mielenterveyden ongelmat aiheuttavat suhteellisesti eniten sairauspoissaolopäiviä ja niiden osuus on yhä ollut kasvussa.

Ei siis ihme, että mielenterveyden ongelmien ennakoinnille on kysyntää. Eikä ihme, että aihe kiinnostaa erityisesi työterveyshuollon ammattilaisia.

– Pitkäaikaisena tavoitteena on luoda koko työterveysyhteistyön tarpeisiin välineitä. Toisin sanoen parantaa työntekijöiden psyykkisen hyvinvoinnin ennakoivaa johtamista, Pekka Varje sanoo.

Tavoite on tärkeä, sillä Varje uskoo monen muun tavoin varhaiseen puuttumiseen: mitä aiemmin ongelmia tunnistaa, sen paremmin niihin pystynee vaikuttamaan.

Haastavaksi mielenterveyden ongelmien aikaisen puuttumisen tekee kuitenkin se, että ne kehittyvät usein pitkän ajan kuluessa. Esimerkiksi työntekijä pystyy ongelmistaan huolimatta käymään pitkäänkin töissä ilman, että kukaan huomaa avun tarvetta.

Mielenterveyttä myös kulttuurihistoriallisena ilmiönä tutkinut Varje muistuttaakin, että mallit ja mittarit ovat tärkeitä apuvälineitä, mutta ne eivät yksin riitä.

– Määrällinen mittari ei kerro vaikkapa sitä, miksi mielenterveyteen liittyvät työkykyhaasteet ovat lisääntyneet. Kun haluamme lisätä ymmärrystä mielenterveydestä, on katsottava mittareiden rinnalla taustoja ja laajempia kokonaisuuksia, Varje sanoo.