Tuotantolaitosten työtilojen kunto vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin

Teksti: Maarit Seeling

Kuva: Sirpa Rautiala (valvomo) ja Petri Jauhiainen (henkilökuva)

Metsä- ja metalliteollisuus ovat Suomen suurimpia teollisuuden aloja, ja niiden tuotantoprosesseja johdetaan ja ohjataan valvomoista ja toimistoista.

–Suomessa on perinteisesti tutkittu paljon sisätiloihin ja -ilmaan liittyviä asioita. Tutkimukset ovat kuitenkin keskittyneet toimistokäyttöön suunniteltuihin rakennuksiin, kouluihin, päiväkoteihin ja vastaaviin puhtaisiin ympäristöihin. Valvomot ja tuotantolaitosten toimistot ovat jääneet välitilaan, ja jääneet jostain kumman syystä tutkimatta, hankkeen vastuuhenkilö, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirpa Rautiala sanoo.

Työterveyslaitoksen alkuvuodesta valmistunut tutkimushanke oli ensimmäinen, jossa näiden tilojen sisäympäristön laatuun, työntekijöiden kokemuksiin ja tuotantolaitosten toimintatapoihin sisäympäristöasioissa pureuduttiin perusteellisesti.

Rautiala muistuttaa, että työhyvinvoinnin ja tuottavuuden sanotaan kulkevan käsi kädessä. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisissa olosuhteissa työtä tehdään.

Kaksi vuotta kestäneeseen hankkeeseen osallistui seitsemän teollisuuslaitosta, muun muassa Outokumpu ja Stora Enso Oyj:n Uimaharjun tehdas. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa puuttuvaa tietoa, ohjeistusta ja malleja. Mukana oli 14 toimistoa ja 21 valvomoa sahoilta, sellutehtailta ja metallin tuotannosta. Hankkeeseen sisältyi sisäilma- ja työhygieenisiä selvityksiä, käyttäjäkysely ja työntekijöiden haastatteluja.

Valvomoissa puutteita toimistoja enemmän

Valvomotyöntekijät ovat suuren osan työajastaan tiiviisti näyttöjen ääressä. Työnjohdollisia tehtäviä puolestaan tehdään tuotantotiloihin yhteydessä olevissa toimistoissa, suunnitteluun, hallintoon ja talouteen liittyviä töitä tehdasalueella olevissa.

Hankkeessa tuotettiin uutta tietoa metsä- ja metalliteollisuuslaitosten toimistojen ja valvomoiden sisäympäristöstä Työterveyslaitoksen ABC-mallin mukaan. Tietoa tuotettiin rakennuksista ja niiden olosuhteista (A), tilan käyttäjien kokemuksista ja hyvinvoinnista (B) sekä toimintatavoista, joilla työpaikalla ennaltaehkäistään, hallitaan ja ratkaistaan sisäilmaongelmia (C). Tutkijat yllättyivät, että sisäympäristöön liitettyjä oireita koettiin teollisuusympäristöissä jopa vähemmän kuin toimisto-olosuhteissa ylipäänsä.

Koetut haitat voivat vaikuttaa työhyvinvointiin ja viihtyisyyteen, mutta eivät silti aiheuttaneet tutkituissa kohteissa sairastumisen vaaraa.

Työntekijöiden kokemukset ja havainnot ovat Rautialan mukaan linjassa tehdyn kenttätutkimuksen kanssa. Valvomoissa koettiin useammin ilmanvaihdon ja valaistuksen puutteita sekä melu-, tärinä- ja pölyhaittoja kuin toimistoissa ja siten valvomoissa myös oireiltiin toimistoja enemmän. Koetut haitat voivat vaikuttaa työhyvinvointiin ja viihtyisyyteen, mutta eivät silti aiheuttaneet tutkituissa kohteissa sairastumisen vaaraa.

Riittämätön ilmanvaihto ja korkea sisälämpötila saavat ilman kuitenkin helposti tuntumaan tunkkaiselta. Erilaisiin ilmanvaihdon ongelmiin voi liittyä viihtyvyyshaittoja sekä päänsärkyä, uupuneisuutta ja silmien ja hengitysteiden oireita.

–Toimistoissa ja valvomoissa tehtiin lisäksi sisäilmastoselvitys, jota täydennettiin liittämällä siihen osia työhygieenisestä selvityksestä. Työntekijöiden kokemuksia kartoitettiin käyttäjäkyselyllä, johon vastasi lähes 550 työntekijää, Rautiala kertoo.

Kiinteistöjen ylläpidossa petrattavaa

Teollisuuden toimistojen ja valvomoiden tulee olla ylipaineisia tuotantotiloihin nähden niin, että ilma virtaa niistä tuotantotilojen suuntaan eikä päinvastoin. Tutkituista tiloista pääsääntöisetsi löytyi ohjeistuksia siitä, miten tiloissa tulee olla ja toimia turvallisesti.

”Tutkimuksemme keskeinen tulos silti oli, että metsä- ja metalliteollisuuden toimistoissa ja valvomoissa sisätilan laatu oli pääosin hyvällä tasolla.”

Toki puutteitakin ilmeni, esimerkiksi kiinteistöjen ylläpidossa oli petrattavaa. Ohjeita ei myöskään aina noudatettu. Haastattelujen perusteella toimintatavat sisäympäristöasioiden hoitamisessa vaihtelivat eri tuotantolaitoksissa.

–Suurimmassa osassa tutkimistamme valvomoista ja toimistoista ilmanvaihto oli riittävä, mutta noin 10 prosentissa ilmanvaihto ei toiminut lainkaan. Ilmanvaihtokone saattoi olla joko rikki tai ei lainkaan päällä. Lisäksi löytyi toimistoja ja valvomoja, joissa painesuhteet olivat päinvastoin, kuin pitäisi olla, Rautiala toteaa.

Teollisuuden toimistoympäristöissä tulisi Rautialan mielestä kiinnittää jatkossa enemmän huomiota siivouksen määrään ja laatuun, samoin kiinteistön ennakoivaan ylläpitoon.

– Tutkimuksemme keskeinen tulos silti oli, että metsä- ja metalliteollisuuden toimistoissa ja valvomoissa sisätilan laatu oli pääosin hyvällä tasolla. Säännöllisillä tilakatselmoinneilla kuitenkin varmistettaisiin, että ilmanvaihto toimii kuten on tarkoitus, siivous on riittävää, järjestelmät toimivat ja kiinteistön vauriot tulisivat korjatuksi ajallaan ja jo ennen, kuin niistä tulee ongelma, Rautiala vinkkaa.