Turvahuonemenetelmä on psykiatrisen pakkohoidon inhimillisempi vaihtoehto 

Teksti: Tarja Sinervo

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Uhkaavasti käyttäytyvien potilaiden määrä on kasvanut hoitoalalla viime vuosina. Psykiatrisen vuodeosaston arkeen he ovat kuuluneet aina, mutta keinot tilanteiden hoitamiseen ovat kehittyneet hitaasti. Nyt Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopistollinen keskussairaala ja Turun yliopisto ovat tutkineet ja pilotoineet TurvaSiipi-hankkeessa ensimmäistä kertaa Suomessa turvahuone-hoitomenetelmää, jotta hoito olisi potilaalle entistä inhimillisempää ja hoitajille turvallista. 

– Turvahuone-malli pohjautuu Euroopassa syntyneisiin uusiin käytäntöihin, jollaisia on käytetty esimerkiksi Hollannissa. Halusimme tuoda sen Suomeen ja pilotoimme mallia kahdella TYKS:in psykiatrian osastolla, kertoo yliopettaja Mari Lahti Turun ammattikorkeakoulusta. 

Potilaan aggressiivinen käytös voi aiheuttaa hoitajille välittömän vaaran ja pitkällä aikavälillä fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten työhyvinvoinnin heikkenemistä ja työuupumusta. Samalla koko osaston toiminta häiriintyy. 

Potilaan ja muiden ihmisten suojelemiseksi äärimmäisiä turvakeinoja ovat kiinnipito, eristäminen tai sitominen. Ne kuitenkin heikentävät potilaan vointia. Hoidon tulisi painottua ennaltaehkäiseviin ja vuorovaikutuksellisiin menetelmiin. THL suosittelee eristämisen vaihtoehtona vierihoitoaluetta, jossa potilaalla on tilaa liikkua, ja johon mahtuu 1–2 hoitajaa. 

Turvatilamenetelmä 

– Tähän suositukseen vastaa turvatilahoito. Siinä potilaalle osoitetaan erillinen huone, jossa hoitaja on koko ajan läsnä, kertoo Lahti.  

Turvatilan lattiaan merkityin viivoin rajataan potilaalle oman tila, johon henkilökunta saa mennä vain työ- ja potilasturvallisuuteen liittyvistä syistä. Huoneessa on potilaalle sänky ja omaa tilaa sen ympärillä. Lisäksi huoneessa on tila hoitajalle. 

– Turvatilahoidossa potilaan vointia seurataan ja arvioidaan keskustellen ja sovituilla mittareilla. Jos mahdollista, potilas saa mielekästä tekemistä ja voi esimerkiksi katsoa tv:tä, lukea, kuunnella musiikkia tai pelata hoitajan kanssa, Lahti kertoo.  

Toiminnallisuuteen ohjaamisella on myönteinen vaikutus potilaan käyttäytymiseen.  

– Turvatilaa voi hyödyntää myös uusien potilaiden vastaanottoon, kun potilaan väkivaltaisen käyttäytymisen riski on vielä arvioimatta ja tarvitaan rauhallista tilaa tutustumiseen, kertoo Lahti. 

Pilottiin osallistui osastonhoitaja Mikko Korte Turun yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian osastolta.  

– Kun psykiatriassa tarvitaan tietoa potilaasta, vuorovaikutus on kaiken keskiössä, ja tähän menetelmässä haetaan välineitä. Painotus on ennakoinnissa ja läsnäolon lisäämisessä. Mutta sekään ei riitä, vaan pyrimme vuorovaikutukseen potilaan kanssa vaikeimmissakin tilanteissa, hän kertoo. 

Hoito turvatilassa voi kestää muutamasta minuutista päiviin ja lopetetaan, kun potilaan vointi sen sallii. TurvaSiipi-pilotissa hoidon pituus vaihteli 45 minuutista yli 3 päivän jaksoihin. 

Pilottijakson lähtökohdat 

– Käynnistimme kokeilun henkilökunnan koulutuksella ja kävimme läpi uuden väkivallan riskien arviointimittarin periaatteet. Brøset Violence Checklist- eli BVC-mittarissa potilaan käytöstä arvioidaan kuuden ominaisuuden mukaan, eli onko hän sekava, ärtyisä, äänekkäästi levoton, sanallisesti uhkaava, fyysisesti uhkaava tai kohdistaako aggressiota esineisiin. Jos käytöstä ilmenee, annetaan kyseisestä kohdasta piste. Tuloksen ollessa nolla pistettä väkivaltariski on pieni tai olematon. Yksi tai kaksi pistettä kertoo kohtalaisesta riskistä, jolloin on ryhdyttävä ennaltaehkäiseviin toimiin. Yli kahdella pisteellä väkivallan riski on erittäin suuri. 

– Harmillisesti juuri kun olimme käynnistäneet pilotin, koronapandemia saapui Suomeen. Jouduimme odottamaan pahimman yli ja sen jälkeenkin tarvittiin monenlaisia järjestelyjä, kertoo Lahti. 

Inhimillinen, joustava ja nopeasti käyttöön otettava menetelmä 

Potilaat arvioivat kokemuksensa asteikolla 4–10 ja antoivat yleisimmin arvosanan 6. Mutta pari käyttäjää arvioi tilan kympin tai yhdeksikön arvoiseksi. Potilaiden BVC-pisteet olivat ennen turvatilahoitoa yleensä 1, kun turvatilahoidon aikana pisteet olivat 0.  

– Pilottiryhmien potilaat kertoivat haastatteluissa olleensa pääosin tyytyväisiä turvatilaan. Parasta oli mahdollisuus olla tilassa yksin, mutta samalla hoitaja oli lähettyvillä. Se antoi turvallisuuden ja hallinnan tunteen sekä tilaisuuden rauhalliseen keskusteluun hoitajan kanssa, Lahti kertoo. 

Lahden mielestä TurvaSiipi-menetelmän tärkein vahvuus on hoitajan ja potilaan välisen vuorovaikutuksen lisääntyminen. 

– Potilaan autonomian kunnioittaminen viedään menetelmässä uudelle tasolle. Tilassa voi käydä terapeuttista hoidollista keskustelua. Turvatila toimii hyvin myös hoidon nivelvaiheissa, osastolle tullessa tai eristyksen päättyessä. Systemaattinen turvatilahoidon käyttö voi lyhentää hoitojaksoja ja tuoda näin kustannussäästöjä, hän arvioi. 

– Turvatila tarjoaa nopean tavan siirtää levoton potilas pois yleisistä tiloista. Se tukee työnhallintaa ja turvallisuutta. Kontakti potilaaseen ei katkea, ja samalla voi arvioida potilaan psyykkistä tilaa. Turvatilan avulla voidaan kunnioittaa potilaan perusoikeuksia ja antaa hänelle virikkeitä, kertoo Lahti. 

Hankkeen työhyvinvointimittauksen perusteella pilottikohteissa hoitajien työtyytyväisyys koheni. Tärkeää oli mahdollisuus tehdä turvatilassa itsenäisiä päätöksiä ja hyödyntää omaa osaamista.  

– Tähän saakka vaikeiden tilanteiden hoitamisen tapaan ovat vaikuttaneet paljon hoitajan henkilökohtaiset ominaisuudet. Sanonta ”työtä tehdään persoonalla” on vanha viisaus, mutta täyttä puppua. Eiväthän ensihoitajatkaan infarktipotilasta arvioidessaan tee työtä persoonalla. Tämä kuvastaa hyvin meidän alamme ongelmaa. Työtä tehdään koulutuksella ja kokemuksella, mutta kun se loppuu, persoona astuu areenalle. Luomalla työntekijälle malleja, miten toimia haastavissa tilanteissa, pystytään tasaamaan hoidon laatua. Toimintamallit, kriteerit ja mittarit tuovat arjen hoitamisen lähemmäksi näyttöön perustuvaa erikoissairaanhoitoa, Korte pohtii. 

Turvatila-menetelmän ja PVC-mittarin kehittämiskohteet  

– Resurssointi, turvallisuuskysymykset ja kouluttautuminen turvatilan käyttöön ovat tärkeimpiä tekijöitä menetelmää kehitettäessä. On tärkeää sopia turvatilan käytön kriteereistä sekä siitä, miten tilaan mennään ja mitä siellä tapahtuu. Samoin kriteerit hoidon lopettamiselle on oltava selvät, Lahti sanoo. 

PVC-mittariston käytöstä on kansainvälisesti saatu hyviä tuloksia. Systemaattinen seuranta joka päivä joka vuoron osalta auttaa ennakoimaan tilanteita.  

– Pilotissa huomasimme kuitenkin, että ennakointiin on syytä jo silloin, kun mittarin arvo on yksi eikä kaksi, niin kuin suositellaan, Lahti pohtii. 

– Eikä mittaus yksin voi määrittää, lähdetäänkö potilaan tilanteeseen reagoimaan vai ei. Mikään mittari ei suoraan anna ohjeita siitä, miten toimitaan. Ratkaisut pitää yhdessä määritellä työryhmän kesken, lisää Korte. 

Turvatila-malli on tulevaisuuden toimintatapa 

Tutkimuksessa luotiin toimintamalli ja ohjeet turvatilassa työskentelylle.  

– Psykiatrian tulevaisuuden tärkein kysymys on se, miten sitoutamme uusia hoitajia alalle. Meidän on jo peruskoulutuksessa pyrittävä sitouttamaan tulevia ammattilaisia alalle. On tärkeää kyetä tarjoamaan moderneja, uusia hoitoympäristöjä ja -menetelmiä, jotka parantavat työhyvinvointia. Se on yksi keino alan veto- ja pitovoiman parantamiseen. 

Korte suosittelee lämpimästi turvahuone-käytäntöä muillekin psykiatrisille hoitolaitoksille. 

– Tämähän on se suunta, johon hoidossa alalla pyritään. Meillä käynnistyi 2019 pakonkäytön vähentämisen verkosto, jossa on kymmenkunta hanketta käynnissä. Päätavoitteemme on luoda laatukriteereitä THL:lle.  

– Turun tulevaa psykiatrian rakennusta suunniteltaessa hyödynsimme kaikkien kokemuksia Hollantia myöten. Käymme avointa keskustelua, vaihdamme tietoa ja kerromme myös epäonnistumisista. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, eikä muiden tehdä samoja virheitä, Korte sanoo.