Yhteiset turvallisuuskäytännöt puuttuvat kuljetusalan toimitusketjuista

Teksti: Maarit Seeling

Kuva: Vesa-Matti Väärä

–Toimitusketjut sujuvat kitkatta, kun työ on turvallista tehdä ja pelisäännöistä sovittu myös toimitusketjujen niin sanotuilla yhteisillä työpaikoilla, kuten vaikkapa lastaus- ja kuormauspisteissä, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Susanna Visuri sanoo.

Työterveyslaitoksen kaksivuotinen tutkimus selvitti maantiekuljetusten toimitusketjujen työturvallisuus- ja työhyvinvointikäytäntöjä kuudessa kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksessä.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa toimivista käytännöistä tai niiden puutteista toimitusketjujen yhteisillä työpaikoilla. Tulokset tarjoavat alalle keinoja toimitusketjujen työturvallisuuden hallintaan ja poikkeamien ennakointiin.

Työsuojelurahaston tukeman hankkeen tulokset osoittavat yritysten johdon sitoutuvan turvallisuuteen, mutta työntekijät kokevat silti tiedonkulussa puutteita. Etenkin toimitusketjujen eri osapuolten välistä yhteistyötä, tiedonkulkua ja turvallisuusviestintää tulisi tutkimuksen mukaan lisätä ja parantaa. Itsenäistä otetta vaativa työ koettiin välillä kuormittavaksi, ja siksi esihenkilöiden tuki erityisen tärkeäksi.

Käytännöt ja säännöt vaihtelevat yhteisillä työpaikoilla

Suomessa peräti 90 prosenttia kuljetuksista tapahtuu maanteitse. Teitä pitkin tavoitetaan myös maan ne kolkat, joihin muut kuljetusmuodot eivät ulotu. Maanteiden tavaraliikenteen toimitusketjujen työturvallisuudessa ja työhyvinvointikäytännöissä on kuitenkin paikon haasteita.

Kriittisiä kohtia ovat tilanteet, joissa useiden työnantajien työntekijät työskentelevät samassa paikassa. Puutteet tavaraliikenteen toimitusketjuissa saattavat aiheuttaa katkoksia myös huoltovarmuuden kannalta tärkeisiin, kuten energiantuotannon, toimituksiin. Sujuva arki on edellytys sille, että poikkeusolosuhteissakin pystytään toimimaan kitkattomasti.

”Omalla työpaikalla työturvallisuus koetaan yleensä hyväksi, ja alan työturvallisuus onkin kehittynyt.”

–Omalla työpaikalla työturvallisuus koetaan yleensä hyväksi, ja alan työturvallisuus onkin kehittynyt. Matkan varrelle osuvilla tavaraliikenteen yhteisillä työpaikoilla sen sijaan käytännöt ja säännöt vaihtelevat, ja yhteiset ohjeet saattavat puuttua. Kuljettajat eivät aina tiedä, miten missäkin kuormaus- ja purkupaikalla tulisi toimia tai mitä suojaimia pitäisi käyttää. Yhteiset, kaikkia koskettavat, ohjeet puuttuvat.

Yritysten yhteistyössä kehitettävää

Työturvallisuuden taso toimitusketjun yrityksissä vaihtelee Visurin mukaan monestakin syystä. Laki asettaa tietyn riman, mutta vallitseva yrityskulttuuri määrittää, miten turvallisuuden arvottaminen heijastuu toimintaan.

–Yritysten keskinäisessä yhteistyössä on kehitettävää. Yhteisesti sovittuihin käytäntöihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, samoin turvallisuusviestintään, Visuri myöntää.

Työturvallisuuden hiominen yhdellä työpaikalla ei riitä.

Työturvallisuuden hiominen yhdellä työpaikalla ei riitä. Kuljetusliikkeet ja niiden alihankkijat, toimeksiantajat ja asiakkaat muodostavat ketjun, jonka osien toiminta vaikuttaa kuljettajaan ajon pysähtymispisteissä. Työturvallisuusriskit yhdessä yksittäisessä kuormaus- tai purkupaikassa voivat heijastua ketjun muihin vaiheisiin ja aiheuttaa merkittäviä häiriöitä tai viivästyksiä.

–Maanteiden tavaraliikenteen turvallisuuden kehittämiseen tarvitaan yhteinen tahtotila. Isommissa yrityksissä edellytetyt turvallisuuskäytännöt ujuttautuvat pikkuhiljaa pienempiinkin yrityksiin. On myös tärkeää, että varsinaiset työn tekijät eli kuljettajat, saavat äänensä kuuluviin. He havainnoivat ensimmäisenä puutteet yhteisillä työpaikoilla ja joutuvat työskentelemään niissä olosuhteissa.

Esihenkilön ja kollegoiden tuki on keskeistä

Maantiekuljetuksissa olosuhteet eivät ole vakiot. Joskus liikenne voi takuta muuten vaan, joskus sääolosuhteet kääntyä haastaviksi. Siksi hyväkään perehdytys ei aina riitä. Ihan kaikkeen ei voi varautua.

–Kuljettajan työ voi olla yksinäistä. Keskeistä on, että esihenkilö on tavoitettavissa ja kuljettajilla on mahdollisuus keskustella ja saada tukea myös kuljettajakoillegoiltaan. Sähköisten viestintävälineiden ja sovellusten ansiosta tieto tavoittaa kuljettajat kellonajasta riippumatta. Toki osa kuljettajista kaipaa edelleen tiedonkulun kehittämistä, Visuri pohtii.