Työn ja muun elämän rajat joustavat globaalissa työssä

– Globaalissa työssä hyvinvointiin vaikuttaa työntekijän autonomian kokemus, sanoo viestinnän professori Anu Sivunen Jyväskylän yliopistosta.

Työhyvinvointi | 24.11.2021

Työn ja muun elämän rajat joustavat globaalissa työssä

Teksti: Camilla Ukkonen

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Globaalissa työssä joutuu tekemään rajankäyntiä työn ja muun elämän välillä, kun ihmisten on oltava tavoitettavissa myös työajan ulkopuolella. Sen on uskottu kuormittavan työntekijöitä. Jyväskylän yliopiston tutkimus kertoo, että tavoitettavuus voikin itse asiassa luoda hyvinvointia.

Kellokortilla ei ole käyttöä, jos muut tiimin jäsenet istuvat toisella mantereella. Hommia on tehtävä myös epätyypillisiin aikoihin. Voisi kuvitella, että tarve olla toistuvasti tavoitettavissa työajan ulkopuolella nakertaisi hyvinvointia.

Mutta ei. Uuden tutkimuksen mukaan tavoitettavuus voi päinvastoin vähentää uupumusta.

– Jos työntekijällä on kokemus autonomiasta, tavoitettavuus onkin myönteinen ominaisuus globaalissa työssä, kertoo viestinnän professori Anu Sivunen Jyväskylän yliopistosta.

Hyvinvoinnin kannalta oleellinen asia on siis työntekijän kokema autonomia eli mahdollisuus itse päättää aikatauluistaan ja työn tekemisen tavoistaan.

Aikarajoja vai kellon ympäri?

Yllättävä tutkimustulos saatiin laajasta GloBound-tutkimuksesta, jossa selvitettiin globaalien yritysten työntekijöiden kokemuksia työn ja muun elämän rajoista.

”Jos työntekijällä on kokemus autonomiasta, tavoitettavuus onkin myönteinen ominaisuus globaalissa työssä.”

Hankkeessa tutkittiin globaaleja työntekijöitä sekä haastatteluilla että pitkittäiskyselyillä. Kyselytutkimuksiin osallistui kaikkiaan lähes tuhat tieto-ja toimistotyöntekijää kahdesta globaalisti operoivasta organisaatiosta. Haastatteluja tehtiin lähes 60 työntekijän kanssa.

Selvisi, että jaksamiseen vaikuttava autonomian kokemus voi syntyä eri tavoin. Esimerkiksi toisessa tutkimuksen organisaatiossa eräs tiimi oli sopinut hyvin selvät rajat työn tekemiselle.

– Oli muun muassa sovittu yhdessä, etteivät ryhmän jäsenet ole toisiinsa yhteydessä enää kello kuuden jälkeen illalla, Sivunen kertoo.

Toisissa tiimeissä jäsenet taas pitivät tavoitettavuutta globaaliin työhön erottamattomasti kuuluvana osana. He pitivät tavoitettavissa olemista myös työn suolana, ja globaalit yhteydet antoivat heille energiaa. Työajan ulkopuolista työtä ei pidetty ylityönä.

– Vastaavasti nämä ihmiset saattoivat ottaa vapaata vaikkapa aamuisin tai kävivät kesken päivän urheilemassa, Sivunen huomauttaa.

Älypuhelin toi työt taskuun

Viestintäteknologia näyttelee tärkeää roolia kansainvälisen työn tekijöiden rajanvedossa. Toisaalta viestintäteknologia tuo globaalia työtä tekeville joustavuutta, tuota tärkeää autonomiaa.

Toisaalta se hämärtää elämän osa-alueiden rajoja.

Suurin rajojen hämärtäjä on älypuhelin.

– Se on tuonut tietotyön lähelle arkea: työ kulkee tekijänsä mukana koko ajan.

Vaikka puhelimen hälytykset työhön liittyvistä viesteistä vaikeuttavat työstä irtautumista, niin vastaavasti monet tehtävät hoituvat jouhevammin, kun työntekijän ei enää tarvitse mennä työpaikalle tai edes kirjautua johonkin järjestelmään tietokoneeltaan. Mieltä vaivaavan asian voi tarkistaa nopeasti.

– Moni työntekijä kertoo saavansa energiaa kansainvälisistä yhteyksistä ja nopeatempoisesta työstä, Sivunen kertoo.

Tiedon tallentuminen auttaa

Toisaalta viestintäteknologian kehittyminen auttaa rajanvedossa. Etenkin viestinnän tallentuminen on tuonut globaaliin työhön pysyvyyttä ja suojaa työajan ulkopuoliselta työskentelyltä.

– Pilvipalveluiden kautta jaettuihin tiedostoihin voi palata mihin aikaan tahansa, mistä päin maailmaa tahansa. Tai voi palata itselleen sopivaan aikaan keskusteluun, joka on käyty globaalin tiimin ryhmä-chatissä oman työajan ulkopuolella, vaikkapa yöllä, Sivunen kertoo esimerkkiä.

”Tutkimukset ovat osoittaneet, että sosiaalisen median käytön kautta myös vapaa-aika tulee enemmän työhön ja työ vapaa-ajalle.”

Viestintävälineiden kirjon laajeneminen on sekin auttanut rajauksessa. Se näkyi tutkimuksessa muun muassa siten, että työntekijät huomioivat toistensa työajat valitessaan sopivaa välinettä.

– Puhelinsoittoja vältettiin, jos kyseessä ei ollut todella kiireellinen asia. Sähköpostin lähettäminen taas nähtiin jokseenkin sopivana myös työajan jälkeen, sillä silloin vastaanottaja voi palata asiaan, kun hänelle sopii.

Sivusen mukaan myös sosiaalisen median kanavat ovat monessa työyhteisössä aktiivisesti käytössä, mikä voi hämärtää rajoja entisestään.

– Tutkimukset ovat osoittaneet, että sosiaalisen median käytön kautta myös vapaa-aika tulee enemmän työhön ja työ vapaa-ajalle, Sivunen kertoo.

Sosiaalinen velvollisuus painaa eniten

Tutkimukseen haastatellut työntekijät kokivat työnantajan arvostavan heidän yksityiselämäänsä sekä vapaa-aikaansa. Esihenkilöt tai HR-osasto myös kannustivat työntekijöitä irrottautumaan työstä.

– Lähimmät työtoverit vaikuttivat eniten työntekijöiden kokemukseen siitä, kuinka hyvin hänen on oltava tavoitettavissa. Moni koki sosiaalista velvollisuutta olla joustavasti lähitiimin tukena myös työajan ulkopuolella, Sivunen sanoo.

Reiluuden kysymyksen kanssa työnantaja joutuu tasapainoilemaan, kun eri maiden lainsäädäntö ja kulttuurierot vaikuttavat väistämättä tavoitettavuuteen. – Esimerkiksi meillä Suomessa on pidemmät lomat ja vanhempainvapaat kuin monessa muussa massa, Sivunen sanoo.

Haastateltujen työntekijöiden vastauksissa tavoitettavuuden odotuksiin heijastuivat myös erilaiset kulttuuritaustat. Aasian maissa ja Yhdysvalloissa työ saa suuremman roolin kuin Suomessa tai Euroopan maissa, missä jatkuvalla tavoitettavuudella ei tarvitse osoittaa sitoutuneisuutta vaan työn tulos ratkaisee.

Älä rajaa kysymättä ensin

GloBound-tutkimus toi näkyville, että työn ja muun elämän rajat rakentuvat vuorovaikutuksessa työntekijän eri verkostoissa. Siksi tavoitettavuuden odotuksista, rajojen hallinnasta ja reiluudesta on tärkeää keskustella yhdessä työpaikoilla.

Sivusen mukaan hyvät aikeet voivat toimia itseään vastaan, ellei mieltymyksistä puhuta yhdessä. Esimerkiksi joidenkin yritysten tapa sulkea sähköpostipalvelinten käyttö tiettyyn aikaan ei välttämättä tuota toivottua hyvinvointia autonomian kautta, jos se ei palvele työnteon ajallista joustavuutta.

– Työajan rajoituksia kannattaa miettiä tarkkaan ennen käyttöönottoa, hän neuvoo.

Ennemminkin työnantajan kannattaa muistuttaa työntekijöitään pitämään taukoja, tekemään muutakin kuin töitä sekä tekemään päivän aikana yhteensä vain sovitun tuntimäärän.

”Työajan rajoituksia kannattaa miettiä tarkkaan ennen käyttöönottoa.”

Sivunen muistuttaa vielä, ettei tavoitettavissa oleminen tarkoita jatkuvaa intensiivistä työskentelyä.

– Seuraavan päivän aikataulun ja viestien selvittäminen voi olla vain parin minuutin kevyt tarkistus, joka saattaa helpottaa työntekijän elämää.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl