Työpaikoilla kannattaa keskustella työn merkityksellisyydestä

Teksti: Joanna Sinclair

Kuva: Sami Turunen

LUT-yliopiston Työn m & m -hankkeessa tutkittiin työn merkityksellisyyden ja merkityksettömyyden kokemuksia yhteistyössä opetus- ja hoiva-alojen ammattilaisten kanssa.

Hankkeen puitteissa luotiin keskustelukortisto, joka kannustaa työyhteisöjä käymään työn merkityksellisyyttä vaalivia ja merkityksettömyydeltä suojaavia keskusteluja.

Työsuojelurahaston rahoittaman Työn m & m -hankkeen projektipäällikkö, dosentti Tuija Oikarinen ja erikoistutkija Suvi-Jonna Martikainen kertovat työn merkityksellisyyden voivan rakentua monesta eri asiasta.

Merkityksellisyys on Oikarisen ja Martikaisen mukaan inhimillisesti tärkeä kokemus: kaikilla ihmisillä on perustarve kokea merkityksellisyyttä elämässään.

Kun ihmiset puhuvat merkityksellisistä hetkistä, korostuvat puheissa usein joko yhteenkuuluvuuden kokemukset työyhteisöissä, tunne siitä, että on voinut osaltaan myötävaikuttaa tapahtumiin, tai omakohtainen kehittyminen: kokemus siitä, että on saanut mahdollisuuksia muuntua työn myötä.

“Englanniksi puhutaan neljästä C:stä. Kolme ensimmäistä – connection (yhteenkuuluvuus), contribution (myötävaikutus), ja conversion (muuntuvuus) – luovat merkityksellisyyttä”, Suvi-Jonna Martikainen sanoo.

“Merkityksettömyys kumpuaa puolestaan usein kahlitsevuuden kokemuksesta. Hetkistä, jolloin työntekijä tuntee, ettei hänellä ollut toimijuutta: hän ei saanut hallita omaa ajankäyttöään, tai koki tehneensä turhaa työtä. Tämä neljäs C on englanniksi confinement”, Tuija Oikarinen lisää.

Merkityksellisyys on Oikarisen ja Martikaisen mukaan inhimillisesti tärkeä kokemus: kaikilla ihmisillä on perustarve kokea merkityksellisyyttä elämässään. Se, kokeeko yksilö merkityksellisyyttä töissä, voi heijastua koko työyhteisöön.

“Työn merkityksellisyydellä ja merkityksettömyydellä voi olla isojakin kerrannaisvaikutuksia työyhteisön näkökulmasta: työntekijä voi esimerkiksi olla varsin haluton kehittämään omaa työtään tai organisaatiotaan, jos ei koe työtään merkitykselliseksi”, Tuija Oikarinen toteaa.

Merkityksellisyys rakentuu vuorovaikutuksessa

Työn m & m -hankkeessa käytettiin useita eri tutkimusmenetelmiä, esimerkiksi määrällisiä ja laadullisia kyselyitä, sekä yhteistutkijuutta.

Yhteistutkijuudessa tutkimusta tehdään yhdessä sellaisten tahojen kanssa, joilla on omakohtaista kokemusta tutkittavasta ilmiöstä. LUT:n tutkimuskumppaneina hankkeessa toimivat Lahden kaupungin perusopetuspalvelut ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Ikääntyneiden palvelut -toimialueen Asumispalvelut-yksikkö.

“Hankkeemme tuotti monipuolisesti uutta tietoa työn merkityksellisyydestä. Yksi keskeisistä havainnoista oli se, että työn merkityksellisyys on yksilöllinen kokemus, joka rakentuu pitkälti vuorovaikutuksessa”, Suvi-Jonna Martikainen mainitsee.

“Vuorovaikutuksessa syntyviä kokemuksia on mahdotonta kontrolloida ja vaikea johtaa – mutta niiden syntymistä voidaan edesauttaa”, Tuija Oikarinen huomauttaa.

Oikarinen ja Martikainen kertovat, että yksi Työn m & m -hankkeen tavoite oli luoda työyhteisöille toimintamalli merkityksellisyyden vaalimiseen ja merkityksettömyydeltä suojautumiseen. Tästä lähtökohdasta syntyi Työn M & M -kortisto: Vastavoimaa merkityksettömyydelle!

“Tutkimuksessamme kävi ilmi, ettei työpaikoilla juurikaan keskustella työn merkityksellisyydestä. Luomamme kortisto on pelillinen, helposti käyttöönotettava keino kannustaa työyhteisön jäseniä vuorovaikutukseen”, Suvi-Jonna Martikainen toteaa.

”Tutkimuksessamme kävi ilmi, ettei työpaikoilla juurikaan keskustella työn merkityksellisyydestä.”

Kortiston avulla luodaan puitteet keskusteluille, joissa työntekijät pääsevät jakamaan kokemuksiaan. Tämä tarjoaa työyhteisön jäsenille mahdollisuuden ymmärtää yhdessä, mistä työn merkityksellisyys – tai merkityksettömyys – kumpuaa.

“Kortistoa testattiin hankkeen puitteissa eri työyhteisöissä. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka elämänmakuisia ja eri sävyisiä keskusteluja samat kortit herättivät eri ammattiryhmissä. Kortit luovat areenan, jossa jokaisella on tilaa puhua”, Suvi-Jonna Martikainen sanoo.

“Leikkimielisissä korteissa on vahva teoriatausta. Ne tarjoavat keskustelunavauksia ja tehtäviä, joiden aikana on myös luontevaa ilmaista keskinäistä arvonantoa ja positiivista palautetta kollegoille. Tämä voi rakentaa merkityksellisyyden tunnetta jo itsessään”, hän jatkaa.

Moniulotteinen ja muuntuva kokemus

Oikarinen ja Martikainen korostavat työn merkityksellisyyden olevan moniulotteinen, muuntuva kokemus.

“Merkityksellisyys ei ole staattinen asia, muttei myöskään ylös alas sahaava kiikkulauta. Pikemminkin se on spektri: meistä jokainen voi saman työpäivän aikana kokea niin merkityksellisyyttä, merkityksettömyyttä kuin neutraalia välitilaa”, Tuija Oikarinen kuvailee.

Tämä on Oikarisen ja Martikaisen mukaan hyvä muistaa, jos työyhteisössä halutaan vaikkapa kehityskeskusteluissa tai exit-haastatteluissa saada tietoa työn merkityksellisyydestä.

“Jos pyydät ihmistä arvioimaan työnsä merkityksellisyyttä asteikolla 1-10, saat eittämättä vaillinaisen kuvan. Omakohtaisten arvioiden ohella on hyvä pyytää työntekijää kertomaan hetkistä, jolloin hän koki työnsä merkitykselliseksi tai merkityksettömäksi”, Tuija Oikarinen sanoo.

“Esimerkiksi merkityksettömyyden kokemuksista kuuleminen voi auttaa tunnistamaan epäkohtia, joihin voidaan työyhteisössä yhdessä puuttua”, hän lisää.

”Esimerkiksi merkityksettömyyden kokemuksista kuuleminen voi auttaa tunnistamaan epäkohtia, joihin voidaan työyhteisössä yhdessä puuttua.”

Oikarinen ja Martikainen muistuttavat myös, että vaikka työn merkityksellisyys on pääsääntöisesti hyvin positiivinen asia, on silläkin pimeä puoli.

“Jos kokee todella paljon merkityksellisyyttä työssään, voi olla vaikeaa saavuttaa tasapainoa työn ja muun elämän välillä. Pahimmillaan se voi johtaa loppuun palamiseen. Kohtuus on kaikessa hyväksi, myös merkityksellisyydessä”, Suvi-Jonna Martikainen kiteyttää.