Työuupumus nostettiin tapetille Etelä-Savon ammattiopistossa

Teksti: Joanna Sinclair

Kuva: Paula Myöhänen

Esedu käynnisti työuupumusta ennaltaehkäisevän hankkeen varsin ripeästi koronapandemian alkamisen jälkeen, elokuussa 2020.

”Huoli henkilöstön jaksamisesta korostui korona-aikana. Kaikki joutuivat sopeutumaan hyvin nopeasti uusiin työskentelytapoihin. Kuormitusta ja stressiä aiheutti myös koronan myötä lisääntynyt työn määrä”, Esedun henkilöstöpäällikkö Sanna Lahti taustoittaa.

”Työolobarometrimme vastaukset olivat myös antaneet viitteitä työssäuupumisesta: työn kuormittavuuden ja työssäjaksamisen lukemat olivat hiukan huonontuneet. Lisäksi työterveyshuollolta ja yksittäisiltä esihenkilöiltä tulleet havainnot saivat meidät tarttumaan nopeasti toimeen”, Sanna Lahti jatkaa.

Hankkeen avulla haluttiin nostaa työuupumus avoimeen keskusteluun. Ensiarvoisen tärkeää oli varmistaa, että työuupumus osataan tunnustaa koko työyhteisössä oikeaksi sairaudeksi.

”Halusimme luoda kaikille yhteisen toimintamallin, joka olisi heti käden ulottuvilla. Lisäksi tavoitteenamme oli sujuvoittaa työtä – ja mahdollistaa nopea asiantuntija-apu työuupumuksen oireita kokeville. Siksi otimme Etelä-Savon Työterveyden tiiviisti mukaan hankkeeseen”, Sanna Lahti kertoo.

”Hankkeen avulla haluttiin nostaa työuupumus avoimeen keskusteluun.”

Esedun työuupumusta ennaltaehkäisevän hankkeen valmentajina toimivat työuupumuksesta väitellyt kauppatieteiden tohtori Annemaija Summanen ja henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä, filosofian tohtori Ossi Aura.

”Kaikkien organisaatioiden kannattaisi pyrkiä ennaltaehkäisemään työuupumusta, sillä työn aiheuttama henkinen kuormitus on lisääntynyt tuntuvasti ja työuupumuksen riski kasvanut. Työuupumus voi kohdata ketä vain. Työuupumus myös heikentää suoraan henkilöstötuottavuutta ja näin yhden työntekijän työuupumus heijastuu aina muihin”, Annemaija Summanen tähdentää.

Työuupumus avoimesti puheeksi

Esedun hankkeeseen otettiin koko monialaisen ammattioppilaitoksen henkilökunta mukaan ylintä johtoa myöten.

Ennen hankkeen aloittamista Annemaija Summanen haastatteli Esedun johtoryhmän ja hallituksen jäsenet ja Ossi Aura toteutti koko Esedun henkilöstölle kyselyn työuupumuksesta ja henkilöstötuottavuudesta.

Hankkeen kuluessa työuupumusta käsiteltiin Esedussa useissa työpajoissa ja esimerkiksi lokakuussa 2020 järjestetyssä henkilöstöpäivässä koko Esedun henkilöstö pohti esihenkilöidensä johdolla työmotivaatiota ja työuupumusta.

”Hanke selvästi madalsi kynnystä puhua tästä tärkeästä aiheesta. Saimme henkilökunnalta monipuolisia ideoita työuupumuksen ennaltaehkäisyyn. Kentältäkin tuli jälkikäteen paljon kiitosta, että hankkeen myötä työuupumuksesta pystyttiin keskustelemaan avoimesti”, Sanna Lahti toteaa.

”Rakentamalla työuupumuksen ennaltaehkäisyn mallia yhdessä keskustellen pääsimme kiinni ongelmiin ja tunnistimme keinoja, joilla niitä voi ennaltaehkäistä ajoissa. Nyt koko työyhteisömme ymmärtää työuupumuksen olevan todellinen sairaus”, hän lisää.

Podcast- ja videosarja auttaa virittämään keskustelua

Kehittämishankkeen aikana Esedu loi myös podcast- ja videosarjan, jossa käsitellään työuupumusta, sen ennaltaehkäisyä ja henkilöstötuottavuutta niin johdon, esihenkilöiden kuin henkilöstön näkökulmista.

Podcast- ja videosarjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja herätellä työntekijöitä pohtimaan jaksamistaan omasta ja organisaation näkökulmasta.

”Emme halunneet tuottaa sivukaupalla kuivaa tekstiä, vaan luoda sen sijaan nasevia, nopeasti asiaan meneviä podcasteja ja videoita, joiden pohjalta on helppo virittää keskustelua vaikkapa tiimipalavereissa”, Sanna Lahti sanoo.

”Podcastit ja videot ovat Työsuojelurahaston rahoittamina vapaasti kenen tahansa saatavilla. Niiden kautta muutkin organisaatiot kuin Esedu voivat hyötyä tästä hankkeesta”, Annemaija Summanen huomauttaa.

Podcast- ja videosarja on jo herättänyt kiinnostusta ja kyselyitä muilta organisaatioilta.

”Yhteydenottoja on sadellut niin Esedulle, meille valmentajille kuin hankkeessa mukana olleelle Etelä-Savon Työterveydelle”, Annemaija Summanen kertoo.

Ensimmäisenä oppilaitoksena ehkäisemässä työuupumusta

Esedu on Suomen ensimmäinen oppilaitos, jossa on mallinnettu työuupumuksen ennaltaehkäisyä.

Esedulla ollaan syystäkin tyytyväisiä hankkeen tuloksiin, sillä kaikki tavoitteet saavutettiin kokonaisuudessaan. Työyhteisöön kehitettiin ennakoiva toimintamalli työuupumuksen ennaltaehkäisyyn ja jokainen työuupumusta tunteva työntekijä pääsee kolmen päivän sisällä työterveyshuollon kautta lyhytpsykoterapiaan – mikäli esihenkilö ei saa työnjohdollisin keinoin korjattua tilannetta välittömästi.

”Tällä menettelyllä osoitetaan, että oppilaitoksessa suhtaudutaan työkykyjohtamiseen vakavuudella ja pyritään ennaltaehkäisemään työuupumus. Mikäli tilanne vaatii, voidaan työntekijä ohjata lyhytpsykoterapian jälkeen lääkärin vastaanotolle, missä sairausloman tarve määritellään ja annetaan tarvittaessa lähete psykoterapiakertojen lisäämiseen”, Annemaija Summanen toteaa.

”Esedu on Suomen ensimmäinen oppilaitos, jossa on mallinnettu työuupumuksen ennaltaehkäisyä.”

Sanna Lahti ja Annemaija Summanen suosittelevat samantyypistä kehityshanketta lämpimästi muillekin organisaatioille.

”Jokaisella organisaatiolla on omat erityispiirteensä, joten työuupumuksen ennaltaehkäisyn toimintamalli on hyvä rakentaa organisaation omaa strategiaa tukien. Työn tuottavuuden parantamisen periaate on myös hyvä tavoite, joka kannattaa pitää tällaisessa hankkeessa mielessä”, Sanna Lahti evästää.

”Moni organisaatio hyötyisi vastaavasta hankkeesta, jossa henkistä kuormitusta tarkastellaan useasta näkökulmasta koko henkilöstön voimin. Siitä on jo iso apu, kun lähdetään avoimesti puhumaan asiasta ja mietitään, kuinka työuupumusta voidaan havaita ennakkoon ja ennaltaehkäistä”, Annemaija Summanen muistuttaa.

Sanna Lahti korostaa, että yhteisöllisellä työuupumuksen käsittelyllä on hyvät mahdollisuudet muodostua voimaannuttavaksi kokemukseksi koko työyhteisölle.

”Ottamalla koko organisaatio hankkeeseen mukaan saadaan työuupumus nostettua tapetille yhteisöllisesti hyväksytyksi ongelmaksi, eikä se jää yksilön omaksi huoleksi”, Sanna Lahti sanoo.