Vesisumutus huuhtoo rakennuspölyä

Rakennusalalla on havaittu, että perinteisistä pölyntorjuntakeinoista huolimatta pölypitoisuudet usein jäävät haitallisen korkeiksi. Siksi Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitoksella tutkittiin, kuinka hyvin vesisumutus vähentää rakennuspölyä.

Vesisumutuksen aika on heti pölyävän työvaiheen jälkeen. Pienikin pölypitoisuuden alentaminen työtilassa nopeuttaa tilan puhdistumista ja vähentää pölyn leviämistä. Työvaiheen aikana ei pidä sumuttaa.

– Vesisumutus puhdistaa pölyt sumutuksen ja sen jälkeisen laskeuman ajaksi eli vesisumutuksen vaikutus on lyhyt. Vesisumutus täydentää muita pölyntorjuntakeinoja, edelleen tarvitaan varsinkin kohdepoistoja, tutkija Anna Kokkonen jäsentää.

Hankkeessa laadittiin vesisumutusmenetelmän käyttöohje rakennustyömaiden ilmanpuhdistukseen. Ohjetta noudattamalla hallitaan hienon pölyn leviämistä ja vähennetään työntekijöiden altistumista.

Hieno pöly hankalinta

Tutkimuksessa tehtiin kuiva- ja märkäkokeita laboratoriossa sekä neljän rakennuksen piikkaus- ja hiontatöissä. Hienojakoinen vesiaerosoli tuotettiin sähkösumuttimella. Vesi suurensi pölyhiukkasia, jotka leijuivat lattialle, ja sieltä pöly on imuroitavissa.

– Vesisumutus tehostaa ilman puhdistamista, ja rakennuksilla ongelmallisinta yleensä on hieno pöly. Juuri pienimpiä pölyhiukkasia vesisumutus poistaa, Kokkonen sanoo.

Tutkijat mittasivat hengittyvää pölyä, hiukkasten pitoisuutta ja kokojakaumaa sekä laskeutuvan pölyn kertymänopeutta.

Vesisumutuksen päämäärä on tuottaa puhdasta ilmaa. Tutkijat mittasivat vesisumutuksen vaikutusta siitä, kuinka paljon tarvittaisiin puhdasta ilmaa, jotta saataisiin vastaava teho. Laboratoriokokeissa vesisumutus tuotti puhdasta ilmaa keskimäärin 21 kuutiota vesilitraa kohti. Kenttäkokeissa puhtaan ilman tuotto oli vastaavasti 16–188 kuutiota litralle.

Vesisumutuksen puhtaan ilman tuotto vähensi laboratoriokokeissa pölyä 70–81 prosenttia ja kenttäkokeissa 77–99 prosenttia. Laboratoriossa saatiin hengittyvä pöly pois keskimäärin 35-prosenttisesti.

Vesisumutuksen mitoituksessa on otettava huomioon tilan koko ja ilmanvaihtuvuus. Sumutus soveltuu parhaimmin osastoituihin ja alle 60 kuution tiloihin. Sumutus alentaa silloin tehokkaasti pölypitoisuutta, jos menetelmä tuottaa puhdasta ilmaa enemmän kuin ilma vaihtuu.

Ei pidä läträtä

Vesisumutus on tarkoitettu lyhytkestoiseen viimeistelyyn siten, että pinnat eivät kastu.

Tutkimusjohtaja Pertti Pasanen suosittaa nopeaa vesihuuhtelua pölyävän työvaiheen jälkeen. Hän huomauttaa, että jo kuudessa minuutissa vesi pisaroitui lattialle, mikä sotkee materiaaleja.

Kokkonen säestää, että kostea pinta helposti tulee lietteiseksi, mikä lisää liukastumisriskiä. Jos ihan läträtään vedellä, sähköiskujen riski kasvaa, hän jatkaa.

Toki myös mittakaava on otettava huomioon. Kokkonen huomauttaa, että jos puretaan koko rakennus, sen saakin kastella. Kuopion tutkijat paneutuivat vain lyhytkestoisiin töihin.

Pasanen kertoo, että perinteisesti vesisumutusta käytetään esimerkiksi kaivosteollisuudessa. Teollisuuspölyn poistamisen lisäksi vesisumutusta voisi käyttää myös savunpoistossa ja savun leviämisen ehkäisyssä.