Työterveyslaitoksella on Oulussa useita olosuhdekammioita, joissa tutkimusta voidaan tehdä hyvin stabiloiduissa olosuhteissa kuumassa ja kylmässä. HeatFit-hankkeessa kammioita käytettiin lämpökuormituksen tutkimiseen keskiraskaassa ja raskaassa työssä, sanoo hankkeen projektipäällikkö, tutkija Jutta Karkulehto.
Työturvallisuus | 1.6.2026Kuumatyöhön annettu uudet, aiempaa tiukemmat suositukset työn ja taukojen rytmittämisestä
Teksti: Pirjo Kupila
Kuva: Timo Heikkala
Uusimpien tutkimustulosten mukaan lämpökuormitus kumuloituu raskaassa työssä ja kuumissa olosuhteissa. Näihin tuloksiin perustuvat suositukset huomioivat ensimmäistä kertaa sekä ympäristön lämpötilan että työn kuormittavuuden. Kuumatyötä tekeville se tarkoittaa aiempaa lyhyempiä työjaksoja ja pidempiä taukoja.
Kuumassa työskentely on terveysriski etenkin fyysisesti raskaassa työssä ja riskin odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä.
Työterveyslaitoksen HeatFit-hanke oli ensimmäinen tutkimus, jossa fyysistä kuormitusta ja lämpökuormitusta tarkasteltiin yhdessä ja osoitettiin lämpökuormituksen kumuloituminen. Työsuojelurahaston tukema tutkimus todisti, että työn intensiteetti vaikuttaa elimistön lämpötilaan enemmän kuin ympäristön lämpötila.
”Fyysisesti raskaassa työssä syvälämpötila nousee nopeammin kuin keskiraskaassa työssä. Keskimäärin syvälämpö nousi raskaassa työssä puolessa tunnissa yli turvarajan eli 38 ºC”, sanoo HeatFit-hankkeen projektipäällikkö, tutkija Jutta Karkulehto Työterveyslaitokselta Oulusta.
”Fyysisesti raskaassa työssä syvälämpötila nousee nopeammin kuin keskiraskaassa työssä.”
Syvälämpötila tarkoittaa kehon sisäistä lämpötilaa, joka terveellä ihmisellä on 36,5‒37,5 ºC.
Lämpökuormituksen kumuloituminen näkyy siinä, että kun työtä tehdään samalla intensiteetillä yhtäjaksoisesti, syvälämpö nousee taukojen jälkeen entistä nopeammin ja laskee entistä hitaammin.
Tulosten perusteella keskiraskaaseen ja raskaaseen kuumatyöhön laadittiin uudet suositukset työ- ja taukoaikojen vuorottelusta. Niissä huomioidaan työskentely-ympäristön lämpötilan lisäksi myös työn intensiteetti. Suurin muutos aiempiin suosituksiin on raskaassa kuumatyössä. Sitä ei suositella tehtävän yhtäjaksoisesti yli 30 minuuttia pidempään.
”Suositus eroaa paljon aiemmasta, jossa kuumatyötä tekeville suositeltiin 10‒15 minuutin taukoa tunnissa”, Karkulehto sanoo.
Palautuminen elimistön lämpenemisestä on hidasta
Kuumatyöstä puhutaan, kun työpisteen lämpötila ylittää 28 ºC. Suomessa kuumatyötä tekee arviolta 60 000 henkeä, mutta tilapäisesti kuumassa työskenteleviä on kymmenkertainen määrä.
Kuumatyötä tehdään sekä ulkona että sisällä. Fyysisesti raskaita töitä ovat esimerkiksi metsurin työ ja maanrakennuksen kaivuutyö. Keskiraskaita kuumatöitä tehdään muun muassa pesuloissa ja elintarviketeollisuudessa.
Kuumissa olosuhteissa työskentely on fyysisesti raskaampaa ja syvälämpö laskee hitaammin sen jälkeen. Karkulehdon yllätti se, kuinka nopeasti syvälämpötila nousee raskaassa työssä eikä se välttämättä laske normaalitasolle lyhyen tauon aikana.
Kuumatyötä tehdään sekä ulkona että sisällä.
”Elimistön lämpötila palautuu levossa lähtötasolleen noin 45–60 minuutissa, minkä vuoksi työpäivän keskelle suositellaan yhtä pidempää taukoa.”
Yllättävää oli myös se, että keskiraskas työ enintään 30 asteen lämpötilassa ei välttämättä lisää fyysistä kuormitusta verrattuna neutraaliin lämpötilaan.
”Se voi olla jollekin ideaalilämpötila, jossa keho ei kuormitu juuri enempää kuin viileämmissä oloissa.”
Työterveyslaitoksen tutkimukseen osallistui 14 erikuntoista alle 45-vuotiasta henkilöä, puolet naisia ja puolet miehiä. Koehenkilöt eivät tee työkseen kuumatyötä. Mittauksia tehtiin 84, joista kaksi kolmasosaa kuumassa. Kyselytutkimukseen vastasi vajaat 1 900 henkeä.
Kuumuus on terveysriski
Suomessa kuumatyöskentelyyn sopeutuminen on vaativampaa kuin etelän maissa. Kuumaan tottuminen vaatii suomalaisilta 7‒14 päivään yhtäjaksoista altistumista ja totuttelu alkaa uudestaan, jos helteiden väliin tulee viileämpi jakso.
Kuuma kuormittaa sydäntä ja nostaa sykettä. Lisäksi monet sairaudet pahentavat kuuman vaikutusta ja jotkin lääkkeet heikentävät elimistön lämmönsietokykyä, kun hyvä kunto puolestaan parantaa sitä. Kuumassa työskentely vaikuttaa myös kognitioon ja lisää tapaturmariskiä, kun tulee virhearvioita.
”Kaikki tahot eivät ota silti suosituksiamme vastaan hyvällä nykyisessä taloustilanteessa, koska pelkäävät tuottavuuden laskua”, Karkulehto sanoo.
”Kuuma kuormittaa sydäntä ja nostaa sykettä.”
Työterveyslaitoksen suositukset työn ja taukojen vuorottelusta perustuvat laboratoriotutkimuksiin. Niissä ei tutkittu koko työpäivän lämpökuormittumista, vaan haluttiin selvittää, missä vaiheessa elimistön lämpökuormitus alkaa kumuloitua. Sen vuoksi suosituksiakaan ei ole laadittu kokonaiselle työpäivälle.
”Tässä olisi selvä jatkotutkimuksen paikka mitata työntekijöitä autenttisissa olosuhteissa työpaikalla koko työpäivän ajan. Se ei ole kuitenkaan helppo rasti, koska se edellyttää, että työpaikat ovat halukkaita osallistumaan mittauksiin.”
Uusia suosituksia kuumatyöhön
- Raskasta työtä voi tehdä yli 30 ºC lämpötilassa enintään 30 minuuttia ilman keskeytystä.
- Raskaassa kuumatyössä palautumiseen tarvitaan vähintään 20 minuutin tauko ja yksi pidempi 45–60 min tauko keskipäivällä.
- Kun raskas kuumatyö jatkuu yhtä kuormittavana, työjaksojen kesto lyhenee ja taukojen kesto pitenee.
- Suositukset koskevat yhtäjaksoisesti keskeytymätöntä työtä.
Hellitä helteellä
- Vältä lomalla raskaimpia töitä hellepäivinä tai ainakin keskipäivän kuumimpina aikoina. Jos siitäkin huolimatta pitää teh- dä fyysistä työtä kuumassa, pidä taukoja tiheästi, lepää viileässä sekä juo ja syö riittävästi.
- Oma vointi on tärkein mittari. Elimistön todellista lämpötilaa on vaikea mitata, mutta tutkimuksessa todettiin, että koettu oma kuormittuneisuus on yhteydessä sekä sykkeeseen että syvälämpötilaan. Jos vointi menee huonoksi, kehon lämpötila on noussut. Älä siis pinnistele kuumassa viimeiseen saakka.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 9 kpl
