Tiedon silta 20201204 Kuva Liisa Takala. Peppiina Saastamoinen, Helsinki.

Vaikka ALS-tauti on hyvin harvinainen, se on äärimmäisen vakava. Tutkija Peppiina Saastamoinen toivoisi näkevänsä jatkossa uusia ALS-taudista kiinnostuneita tutkijoita.

Työterveys | 22.12.2020

Ammatti saattaa altistaa ALS-taudille

Teksti: Joanna Sinclair

Kuva: Liisa Takala

Suomalaistutkijat ovat tunnistaneet ammattiryhmiä, joissa ALS-taudin riski on koholla. Ensimmäinen kotimainen ammattien ja ALS-taudin yhteyttä tarkastellut tutkimus osoitti ALS-taudin riskin olevan tavallista suurempi muun muassa pesu- ja silitystyössä, sekä matkustajien palvelutyössä.

Vuonna 2014 sosiaalinen media täyttyi videoista, joissa tavalliset kansalaiset ja julkisuuden henkilöt kaatoivat niskaansa ämpärillisen jääkylmää vettä. Jäävesihaaste – englanniksi Ice Bucket Challenge – lisäsi tietoisuutta lihaksia rappeuttavasta ALS-motoneuronitaudista, ja keräsi miljoonia taudin tutkimukseen.

Vaikka ALS-tutkimus on edistynyt erityisesti genetiikan saralla, ALS-taudin syy on toistaiseksi epäselvä, eikä parantavaa tai sairauden kulkuun merkittävästi vaikuttavaa hoitoa ole vielä olemassa.

– ALS on liikehermoja surkastuttava sairaus, jonka riskitekijöitä ei juurikaan tunneta. Vaikka tauti on hyvin harvinainen, se on äärimmäisen vakava. Useimmissa tapauksissa ALS johtaa kuolemaan 2–5 vuoden kuluessa diagnoosista, kertoo FT, tutkija Peppiina Saastamoinen.

Saastamoinen päätti tutkia ALS-tautia hänen lähipiirissään diagnosoidun ALS-tapauksen myötä. Hän kokosi tutkijaryhmän, johon kuului hänen lisäkseen neurologian erikoislääkäri LL Hannu Laaksovirta, emeritusprofessori Ossi Rahkonen, sekä vanhempi tutkija, LT, dosentti Päivi Leino-Arjas.

Ammatin ja ALSin välisistä yhteyttä suomalaisessa väestössä ei ollut aiemmin tutkittu.

– Työsuojelurahasto rahoitti tutkimuksemme aiheesta, josta ei ollut aiempaa tutkimustietoa: ammatin ja ALSin välisistä yhteyksistä suomalaisessa väestössä. Tavoitteenamme oli selvittää, onko ALSin esiintyvyydessä ammattikohtaisia eroja, Saastamoinen taustoittaa.

43 vuoden rekisteritiedot tutkimusaineistona

Aiemmat tutkimukset olivat antaneet viitteitä siitä, että riski sairastua ALS-tautiin on koholla tietyissä ammattiryhmissä. Tutkimusryhmä lähti kartoittamaan asiaa laajalla rekisteripohjaisella tapaus-verrokkitutkimuksella. Tutkimusaineisto kattoi kaikki Suomessa kuolintodistuksiin kirjatut ALS-tapaukset 43 vuoden ajalta, aikaväliltä 1973–2015.

Tutkimus tuotti tärkeää pohjatietoa ammattiryhmistä, joissa ALSin riski on kohonnut Suomessa.

– Tunnistimme kohonneen ALS-riskin muun muassa matkustajien palvelutyössä eli esimerkiksi lentoemännillä, kaivos- ja louhintatyössä, pesu- ja silitystyössä, pakkaus- ja paketointityössä, sekä ahtaus- kuormaus- ja varastointityössä”, Saastamoinen toteaa

– Havaitsimme myös, että naisten ja miesten riskiammatit eroavat jonkin verran. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että jotkin ammatit ovat ainakin jossain tutkimusaineistomme kattamassa ajanjaksossa olleet selkeästi mies- tai naisvaltaisia. Riskiammattiryhmissä oli eroja myös syntymäkohorttien välillä, mikä johtunee siitä, että ammatit ja altisteet ovat muuttuneet ajan saatossa”, Saastamoinen lisää.

Peppiina Saastamoisen kokoama tutkimusryhmä löysi yhteyden ammattien ja ALS-riskin välillä. Esimerkiksi pesu- ja silitystyössä on kohonnut ALS-taudin riski.
Peppiina Saastamoisen kokoama tutkimusryhmä löysi yhteyden ammattien ja ALS-riskin välillä. Esimerkiksi pesu- ja silitystyössä on kohonnut ALS-taudin riski.

Jatkotutkimuksen paikka: ammattiin liittyvien altisteiden tutkiminen

ALS ei ole tarttuva tauti. Lihastautiliiton mukaan Suomessa ALSia sairastaa noin 450–500 ihmistä. Uusia tapauksia löytyy vuosittain noin 140 eli 2–3 henkilöä viikossa. Tavallisesti ALS-tautiin sairastutaan 55–75-vuotiaana.

Taudinsyy ALSin taustalla on edelleen tuntematon. Tautia aiheuttavia geenimutaatioita on kuitenkin löydetty yhä enemmän, ja niiden avulla pyritään selvittämään taudin syntymekanismeja.

Saastamoinen painottaa ALS-taudin olevan monitekijäinen sairaus. Geenitutkimusten ohella tarvitaan myös epidemiologisia tutkimuksia selvittämään taudin puhkeamisen syitä.

Ammatti voi altistaa ALS-taudille, mutta on myös hyvin mahdollista, että ammatti on vain yksi tekijä.

Ammatti voi altistaa ALS-taudille, mutta on myös hyvin mahdollista, että ammatti on vain yksi tekijä erilaisten altisteiden kumulatiivisessa ketjussa.

– Epidemiologinen tieto on tärkeää. Kun löydämme epidemiologisella tasolla jotain, asiaa voidaan lähteä selvittämään tarkemmin kliinisillä tutkimuksilla, Saastamoinen korostaa.

Saastamoisen kokoaman tutkimusryhmän löytämä yhteys ammattien ja ALS-riskin välillä on hyvä esimerkki tällaisesta epidemiologisesta tutkimuksesta.

– Se on ensimmäinen askel. Seuraavaksi toivoisin näkeväni jatkotutkimusta pitkälti ammattiin liittyvistä erilaisista kemiallisista ja fysikaalisista altisteista, joilla voi olla yhteys ALS-riskiin. Esimerkiksi yhteys dieselpakokaasuihin voisi olla ahtaus-, kuormaus- ja varastointityön kohonneen ALS-riskin takana – myös kaivos- ja louhintatyössä altistutaan dieselpakokaasuille, Saastamoinen pohtii.

– Havaintomme matkustajien palvelutyön kohonneesta ALS-riskistä oli myös tärkeä. Vaikka ammattiryhmässä oli lukumääräisesti vähän ALS-havaintoja, on matkustamohenkilökunnan ALS-riski moninkertainen verrattuna toimistotyötä tekeviin, jotka olivat vertailuryhmänä. Tähän ammattiryhmään liittyvien potentiaalisten altisteiden tutkiminen olisi jatkossa tärkeää”, Saastamoinen huomauttaa.

ALS-tutkijoita on Suomessa vielä hyvin vähän. Saastamoinen toivoo tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa.

– Erityisesti epidemiologinen ALS-tutkimus on Suomessa vielä hyvin harvinaista. Tutkimattomasta kentästä riittäisi paljon ammennettavaa – ja Suomessa voitaisiin tehdä rekisteriaineistojen avulla tärkeää selvitystyötä, hän tähdentää.

– Toivoisin näkeväni jatkossa uusia ALS-taudista kiinnostuneita tutkijoita. Tutkimusta tarvitaan tuottamaan työelämässä suoraan hyödynnettävää tietoa, Saastamoinen sanoo.

Lähteet: Lihastautiliitto, www.lihastautiliitto.fi ja ALS Association www.als.org

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl