Altistaako työ ALS -motoneuronitaudille?

Tiivistelmä

ALS –motoneuronitauti (amyotrofinen lateraaliskleroosi) on etenevä sairaus, jossa tahdonalaiset liikehermot tuhoutuvat. Lihaksia käskyttävien liikehermojen tuhoutuessa lihaksisto surkastuu ja sairastunut menettää liikunta- ja toimintakykynsä. Sairaus johtaa yleensä kuolemaan 2-5 vuoden kuluessa diagnoosista. ALSin syy on toistaiseksi epäselvä, eikä parantavaa tai sairauden kulkuun merkittävästi vaikuttavaa hoitoa ole vielä olemassa. Aiemman tutkimustiedon valossa on olemassa viitteitä siitä, että riski sairastua ALSiin on koholla joissain ammateissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa ALSin, ammatin ja ammattialtisteiden välisistä yhteyksistä Suomessa. Tavoitteena on tutkia onko ALSin esiintyvyydessä ja ilmaantuvuudessa ammattikohtaisia eroja. Mikäli ammattikohtaisia eroja löytyy, tavoitteena on tunnistaa ammattialtisteita, jotka ovat yhteydessä ammatteihin, joissa ALS on yleisempää kuin muissa. Lisäksi tarkastellaan onko ammattikohtaisissa eroissa ja niihin liittyvissä altisteissa työelämän muutoksen myötä syntyneitä ajallisia eroja. Tutkimus on rekisteripohjainen tapaus-verrokkitutkimus. Aineisto kattaa ALS-tapaukset aikavälillä 1984-2014. Rekisteritiedot kootaan Tilastokeskuksesta (mm. kuolemansyyrekisteri), Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta (HILMO-rekisteri), Väestörekisterikeskuksesta (verrokit) ja Työterveyslaitokselta (FINJEM ammattialtistematriisi). Tutkimustulokset valmistuvat vuoden 2017 loppupuolella ja ovat käytettävissä 2018.

Hankkeen vastuuhenkilö

Peppiina Saastamoinen

Tiedote

Laajassa rekisteritutkimuksessa löytyi ammattiryhmiä, joissa ALS-taudin riski on kohonnut

Tiivistelmä

ALS on vakava, liikehermoja surkastuttava sairaus, jonka riskitekijät ovat heikosti tunnistettuja. Ympäristötekijät ml. ammatti ovat nykytiedon mukaan potentiaalisia riskitekijöitä. Suomessa ammattien ja ALS:n yhteyttä ei ole aiemmin tarkasteltu. Tutkimus tehtiin rekisteritutkimuksena, tapaus-verrokkiasetelmassa. Tutkimuksessa tunnistettiin ammattiryhmiä, kuten pesu- ja silitystyö, pakkaus- ja paketointityö ja matkustajien palvelutyö, joissa ALS:n riski oli kohonnut. Näiden ryhmien sisältämiä yksittäisiä ammatteja ja altisteita tulee tutkia tarkemmin. Havaitsimme myös, että naisten ja miesten riskiammatit eroavat jonkin verran. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että naiset ja miehet sijoittuvat eri ammateihin ammattiryhmien sisällä.

Lähtökohdat

ALS on liikehermoja surkastuttava, vakava sairaus, jonka riskitekijöitä ei vielä juurikaan tunneta. Ympäristötekijät ovat osoittautuneet potentiaalisiksi riskitekijöiksi. Ammatti on tässä suhteessa merkittävä tekijä, sillä työikäisen henkilön kemialliset ja fysikaaliset altisteet liittyvät pitkälti ammattiin. Suomessa ammattien ja ALS:n yhteyttä ei ole aiemmin tarkasteltu. Tavoittena oli tarkastella ALS:n ja ammattien yhteyttä laajassa rekisteripohjaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa.

Aineisto

Aineisto kattaa kaikki kuolintodistuksiin kirjatut ALS-tapaukset aikaväliltä 1973-2015. Kuolintodistukset käytiin läpi lääketieteen asiantuntijan toimesta ja aineistosta poistettiin väärät positiiviset diagnoosit. Jokaiselle ALS-tapaukselle poimittiin kuusi syntymävuosi- ja sukupuolikaltaistettua verrokkia. Aineistoon yhdistettiin Tilastokeskuksen ammattitiedot vuosilta 1975-2015. Tutkimuksessa oli mukana Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osasto, HUSin Neurokeskus ja Työterveyslaitos.

Menetelmät

Tutkimus on laaja rekisteripohjainen, kaltaistettu tapaus-verrokkitutkimus. Aineistoa tarkasteltiin jakaumatasolla sekä tapaus-verrokkitutkimukseen soveltuvan ehdollisen logistisen regressioanalyysin avulla, joka huomioi kaltaistuksen. Tarkastelut tehtiin kokoaineistossa, sekä erikseen naisilla ja miehillä ja kahdessa syntymäkohortissa: 1915-1939 ja 1940-1963 syntyneillä. Ammattiluokituksesta käytettiin kahden merkin tasoa eli mukana oli 70 ammattiryhmää.

Tulokset ja johtopäätökset

ALSin riski on kohonnut kokonaisaineiston tasolla pesu- ja silitystyössä, matkustajien palvelutyössä, pakkaus- ja paketointityössä sekä ahtaus- kuormaus- ja varastotyössä. Ammatit, joissa riski oli kohonnut poikkesivat osittain miesten ja naisten välillä, johtuen todennäköisesti mm. siitä, että jotkin ammatit ovat/ ovat olleet selkästi mies- tai naisvaltaisia. Lisäksi ammattiryhmän sisälläkin miehet ja naiset voivat työskennellä eri ammateissa. Syntymäkohorttien välillä löytyi myös eroja.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti pohjatietoa ammattiryhmistä, joissa ALS:n riski on koholla. Tällaista tietoa ei tähän mennessä ole Suomessa ollut saatavilla ja se mahdollistaa tunnistettujen ammattiryhmien altisteiden merkityksen jatkoarvioinnin. Riskiammateissa on eroja sukupuolten ja syntymäkohorttien välillä, joista jälkimmäinen viittaa siihen, että ammatit ja altisteet ovat muuttuneet ajassa. Tulokset saivat osittain tukea aiemmista tutkimuksista, mutta myös uusia havaintoja löytyi.

Aineisto

Loppuraportti

Peppiina Saastamoinen, FT, tutkija, Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto ja Suomen Lääkäriliitto. Altistaako työ ALS-taudille? Loppuraportti. Avaa