Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen kehittämällä ammattiylpeyttä, itseohjautuvuutta sekä ergonomisia toimintoja

Tiivistelmä

HSL Groupin kehittämishankkeen tavoitteena on vahvistaa henkilöstön ammattiylpeyttä ja työn merkityksellisyyden kokemusta sekä lisätä itseohjautuvuutta ja vastuunottoa arjen työssä. Kehittämistarpeet ovat nousseet esiin terveyskyselyissä sekä toteutetuissa tutkimuksissa ja koulutuksissa. Hankkeessa parannetaan tiedonkulkua ja vähennetään väärinymmärryksiä, selkeytetään ja sujuvoitetaan työvaiheiden järjestystä sekä kehitetään ergonomisia ratkaisuja kuormitustekijöiden vähentämiseksi.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mika Pentikäinen

Tiedote

Green Lean -kehittäminen paransi työn sujuvuutta ja työhyvinvointia HSL Groupissa

Tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin Green Lean (DMAIC) -malliin perustuva toimintatapa työn sujuvuuden, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantamiseksi HSL Group organisaatiossa. Lähtökohtana olivat tiedonkulun haasteet, työn kuormittavuus ja kommunikaatio-ongelmat. Kehittämisessä yhdistettiin prosessikehittäminen, riskianalyysi sekä työhyvinvoinnin mittaaminen (mm. älysormusseuranta ja työterveyden analyysit). Tuloksena parannettiin tiedonkulkua, työn suunnittelua ja vuorovaikutusta organisaatiossa.

Lähtökohdat

Hanke käynnistyi Työsuojelurahaston tukemana hankkeena aiemman projektin (2025) havaintojen pohjalta, joissa tunnistettiin tiedonkulun puutteita, työn kuormittavuutta ja epäselviä toimintatapoja. Tavoitteina olivat työylpeyden vahvistaminen, henkisen ja fyysisen kuormituksen vähentäminen sekä jatkuvan parantamisen mallin rakentaminen. Kehittäminen perustui Lean-, DMAIC- ja riskiperusteiseen johtamiseen sekä työterveyden ja mittausdatan hyödyntämiseen.

Kohderyhmät

Kohderyhmänä olivat myynti, projektipäälliköt, tuotanto (Heinola, Mäntyharju), asennusryhmät sekä johto ja esihenkilöt. Lisäksi mukana olivat työterveyshuolto, teknologiatoimija Nuanic ja hyvinvoinnin asiantuntija.

Menetelmät

Hankkeessa hyödynnettiin osallistavaa Green Lean -kehittämistä:
• havainnointi ja haastattelut (yli 200 h)
• työryhmätyöskentely eri toimintojen välillä
• juurisyy- ja riskianalyysit
• työterveyden analyysit ja älysormusmittaukset
• fyysisten apuvälineiden pilotointi.  Menetelmien uutuus oli työhyvinvoinnin, datan ja prosessikehittämisen yhdistäminen.

Vaikuttavuus

Hankkeessa saavutettiin:
• parempi tiedonkulku ja työn suunnittelu
• henkisten ja fyysisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja vähentäminen
• parantunut työilmapiiri ja dialogi
• lisääntynyt työn mielekkyys ja ylpeys
• vahvistunut jatkuvan parantamisen kulttuuri
Tulokset tukevat myös tuottavuuden ja turvallisuuden kehittämistä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hanke yhdisti Lean-kehittämisen, työhyvinvoinnin, datan ja riskianalyysin yhdeksi malliksi. Erityisesti kommunikaation vaikutus työhyvinvointiin ja tuottavuuteen konkretisoitiin. Malli on helposti sovellettavissa eri toimialoille, joissa halutaan kehittää samanaikaisesti tehokkuutta, työhyvinvointia ja vastuullisuutta.

Aineisto

Loppuraportti Avaa