Lajupek löysi uuden suunnan kehittämishankkeessaan, avainasemassa avoimuus

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Sami Turunen

Hyvinkääläisen teollisuusalueen laidalla, aivan kolmostien kohinassa, vaatimattomassa hallissa pidetään osaltaan huolta Suomen huoltovarmuudesta. Lajupek Oy on hienomekaniikan sopimusvalmistaja, joka suunnittelee ja valmistaa pienosia erilaisiin koneisiin ja laitteisiin, joita tarvitaan terveydenhuollossa, energiasektorilla ja puolustusteollisuudessa.

– Valmistamme käytännössä kaikkea kissaa pienempää. Meillä on myös aselain elinkeinolupa, eli toimitamme luvanvaraisia aseen osia viranomaisille. Lajupek tekee omalta osaltaan sen, että Suomi on vähän turvallisempi paikka, tiivistää toimitusjohtaja Kim Poulsen.

Noin 40 henkeä työllistävän yrityksen laatu on hiottu huippuunsa: Lajupek tekee 3,3 miljoonan euron liikevaihtoa, mutta reklamaatioista aiheutuvat laatukustannukset olivat viime tilikaudella vain 4 000 euroa.

Korkeakaan laatu ei suojaa suhdanteilta. Vuosi 2024 muodostui poikkeuksellisen vaikeaksi ja yritys teki hurjat tappiot.

Kaikki alkaa avoimuudesta

Lajupekillä oli valmistauduttu myös yritysfuusioon, joka kuitenkin peruuntui toisen osapuolen vetäydyttyä kaupasta. Fuusiota varten käynnistetty kehittämistyö ei mennyt kuitenkaan hukkaan – Lajupek sai juuri sen sysäyksen, mitä se kriisistä toipumiseen tarvitsi.

Uuden suunnan löytämiseen otettiin avuksi myös Työsuojelurahaston tukema kehittämishanke.

– Taustalla oli myös henkilöstön jaksamiseen liittyviä syitä, Poulsen sanoo.

Ongelmia lähdettiin ratkomaan muuttamalla johtamiskulttuuria avoimemmaksi.

Hankkeessa haluttiin parantaa työyhteisön dynamiikkaa, vähentää työntekijöiden urautumista ja saada ihmiset taas syttymään työstään. Myös työturvallisuus oli listalla.

Ongelmia lähdettiin ratkomaan muuttamalla johtamiskulttuuria avoimemmaksi. Yhtiössä ei ollut pidetty säännöllisiä tiedotustilaisuuksia eikä henkilöstö tuntenut talouden tunnuslukuja tai tilauskannan kehitystä. Poulsen halusi tuoda kaiken kaikkien nähtäville.

– Otin lähestymistavan, että olemme samassa veneessä ja kerron kaiken läpinäkyvästi säännöllisissä infoissa. Tietoisuus yrityksen tilanteesta tuo tullessaan joko iloa tai tuskaa, mutta ainakaan kukaan ei pääse sanomaan, että ’olisihan me tehty, jos olisi tiedetty’.

Poulsen esitteli kylmät luvut ja ilmaan heitettiin kysymys, että olisiko järkeä lähteä parantamaan kaikkea yhdessä. Henkilöstö oli sitä mieltä, että on.

– Samanaikaisesti muistutettiin, että meillä on hyvät ammattilaiset ja tekijät, me pääsemme tällä väellä kohti parempaa.

Onnistuminen tehdään joukkueena

Kehittämishanketta vietiin eteenpäin ulkopuolisen asiantuntijan, Katja Kareisen (Peremmälle Oy) fasilitoimana. Prosessi käynnistettiin johdon ja esimiesten kick-offilla, minkä jälkeen koko henkilöstö koottiin säännöllisiin työpajoihin.

– Katja haastoi johtoa ja muutakin porukkaa juuri oikealla persoonallisella tavalla, ei vain näyttänyt kalvoja ja raportteja, Poulsen sanoo.

Silmiä avaava kokemus oli työyhteisön ihmistyyppien kartoitus. Anonyymisti toteutettujen analyysien avulla kukin löysi oman paikkansa nelikentältä ilman, että ketään erityisesti osoiteltiin.

Silmiä avaava kokemus oli työyhteisön ihmistyyppien kartoitus.

– Näimme konkreettisesti, minkä verran meillä on introverttejä, ekstrovertteja, kuka on pedantti ja kuka vähän suurpiirteisempi. Sitä kautta tajuttiin, millainen joukkue meillä on: kuinka monta veskaria, pakkia ja hyökkääjää kokoonpanossa on. Ei kaikkien tarvitse osata kaikkea, kunhan me toimimme hyvin joukkueena.

– Katja haastoi johtoa ja muutakin porukkaa juuri oikealla persoonallisella tavalla, ei vain näyttänyt kalvoja ja raportteja, Poulsen sanoo.

Euro on hyvä mittari

Kehittämishankkeen vaikuttavuus näkyy suoraan tuloksessa. Lajupekin liikevaihto on kasvanut puolella miljoonalla eurolla ja muuttuvat kustannukset pienentyivät edellisvuodesta. Käyttökateprosentti parani 23 prosenttiyksikköä.

– Tuottavuus on selkeästi parantunut. Kun henkilöstön kanssa on puhuttu tavoitteista, laadusta ja työturvallisuudesta, porukka on kuunnellut ja tehnyt tuloksen tuolla tuotannossa, toimitusjohtaja kiittelee.

Kehittämishankkeen vaikuttavuus näkyy suoraan tuloksessa.

Katja Kareisen mukaan hankkeessa esiin nousseiden oivallusten pitäminen mukana arjessa on tärkeää, jotta kehitys pysyy oikeassa suunnassa jatkossakin.

– Kun on halua tarkastella omaa toimintaansa uusista näkökulmista, on yrityksellä mahdollisuus menestyä.

Hankkeen aikana voidaan tehdä näkyväksi asioita, jotka muuten jäävät piiloon: turhaa työtä, kuormitusta, epäselviä toimintatapoja, tekemisen kokonaisuutta.

– Kyse ei ole vain yksittäisestä valmennuksesta, vaan siitä, mitä kannattaa muuttaa ja mitä säilyttää. Todellinen hyöty syntyy kuitenkin vasta silloin, kun johto tarttuu havaintoihin ja vie niitä pitkäjänteisesti käytäntöön, Kareinen sanoo.

Ongelmiin pitää tarttua itse

Poulsenille pk-yrityksen suunnan kääntäminen on ollut myös arvoasia. Hän on työskennellyt kansainvälisissä tehtävissä 16 vuotta, kolmella mantereella ja kahdeksassa maassa.

– En hae tästä henkilökohtaista gloriaa, vaan saan kiksejä siitä, kun näen porukan parantavan tekemistä. Tämä on myös isänmaallinen tehtävä – reservin kapteenina huoltovarmuus ja kotimaisen teollisuuden menestys merkitsevät minulle paljon.

Kokeneen johtajan tärkein oppi muille yritysjohtajille on, että asioihin pitää tarttua itse.