Luottamus rakentuu hyvistä käytöstavoista

Ilman normaaleja hyviä käytöstapoja ei voi syntyä myöskään luottamusta, sanoo Sari Kuusela.

Juttusarjassa esitellään Työsuojelurahaston stipendirahoituksella kirjoitettuja tietokirjoja ja niiden tekijöitä.

Työsuojelurahaston toiminta | 20.1.2022

Luottamus rakentuu hyvistä käytöstavoista

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Sami Turunen

Luottamuksen rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii herkkyyttä ja ihmisten säällistä kohtelua. Kirja luottamuskulttuurin kehittymisestä syntyi osittain Työsuojelurahaston tietokirjastipendin tuella.

Luottamusta on toisaalta vaikea konkretisoida, toisaalta se on mukana kaikessa ihmisten välisessä kohtaamisessa. Ei ole elämänalaa, jossa luottamusta ei tarvittaisi.

”Se on kaikkien ihmissuhteiden perusjuttu. Ilman luottamusta asiat eivät suju ja vuorovaikutuksestakin tulee kankeaa ja muodollista. Luottamus helpottaa sosiaalista kanssakäymistä”, sanoo Sari Kuusela.

Kuusela on kirjoittanut Minna-Kaarina Forssenin kanssa kirjan Luottamuskulttuuri – työyhteisön voimavara. Jo kirjan nimestä käy ilmi, että jos jossain, erityisesti työpaikoilla tarvitaan luottamusta.

”Siitä hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja. Molemminpuolisen luottamuksen kautta syntyy parempia tuloksia. Jos ihminen kokee tulleensa huonosti kohdelluksi, hän ei välttämättä halua panostaa tekemiinsä asioihin täysillä. Hän päätyy tekemään työtä siten, että se kelpaa, mutta ei välttämättä ole ihan huippuluokkaa.”

Luottamus syntyy johdonmukaisella työllä

Yleisenkin ymmärryksen mukaan luottamus syntyy pitkäjänteisellä työllä – mutta luottamus on helppo hukata todella nopeasti. Luottamuksen rakentamiseen on toisaalta vaikea määritellä täsmällisiä ohjeita, toisaalta suuntaviivat ovat hyvinkin maalaisjärkisiä.

”Ensimmäinen ydinasia on oikeastaan arjen ystävällisyys ja se, että ottaa ihmiset huomioon. Ilman sitä ihmiselle ei synny kokemusta, että hän on tärkeä toiselle tai tärkeä ryhmässä”, sanoo Kuusela.

”Toinen tärkeä asia on klassikko, että puheiden ja tekojen pitää täsmätä. Luottamusta ei voi syntyä, vaikka puhut kuinka kauniisti, mutta toimit toisin joko avoimesti tai toisten selän takana.”

Luottamuksessa on lopulta kyse oikeastaan vain hyvistä käytöstavoista ja ihmisten säällisestä kohtelusta?

”Siitä se lähtee. Mutta tarvitaan myös vastavuoroisuutta ja halua toimia yhdessä.”

Korona-ajan eristys on sekä erottanut että yhdistänyt ihmisiä – Kuuselan mukaan monessa työyhteisössä on vietetty aikaa yhdessä jopa enemmän kuin ennen. Tosin vietetty aika on vierähtänyt etäyhteyksien ja loputtomien Teams-palaverien äärellä. Onko tällä ollut vaikutuksia työelämän luottamukselle?

”Osa luottamuksesta syntyy nimenomaan siitä, että näkee myös muiden sanattoman viestinnän. Jos on ollut käytäntönä, että kameroita ei pidetä palavereissa päällä, on vaikea nähdä, miten ihmiset reagoivat asioihin.”

Luottamus tarkoittaa samaa jotakuinkin kaikille työyhteisön jäsenille, mutta siitä puhutaan joskus eri sanoilla. Kuuselan kirja sopii kaikille työyhteisössä, asemasta riippumatta.

Luottamus tarkoittaa samaa jotakuinkin kaikille työyhteisön jäsenille, mutta siitä puhutaan joskus eri sanoilla. Kuuselan kirja sopii kaikille työyhteisössä, asemasta riippumatta.

Työsuojelurahaston stipendi kirjoittamisen tukena

Luottamuskulttuuri-kirjan kirjoittajat ovat tohtoreita ja kokeneita tietokirjailijoita. Forssen on tekniikan, Kuusela yhteiskuntatieteiden tohtori. Kuusela sai kirjoitustyötä varten Työsuojelurahaston tietokirjastipendin, joka mahdollisti sen, että hän pystyi viimeistelyvaiheessa keskittymään täysin kirjan loppuun saattamiseen.

”Jo stipendin hakulomakkeessa piti tarkastella aihetta hieman eri lailla kuin mitä olin siihen asti tehnyt. Se auttoi ajattelemaan käsikirjoitusta enemmän ulkopuolisen silmin ja muokkaamaan sitä vielä uusiin suuntiin. Se oli todella hyödyllistä”, hän sanoo.

Hakuvaiheessa kirjan kustannussopimus oli jo olemassa, joka nopeutti asioita.

”Olen toiminut paljon koulutusorganisaatioissa ja erilaisissa henkilöstötehtävissä, joten Työsuojelurahasto oli sitä kautta jo hyvinkin tuttu kumppani.”

Luottamuksesta puhutaan eri sanoin

Kuuselan ja Forssenin kirjaan on haastateltu kymmeniä ihmisiä, työntekijöistä esimiehiin ja johtajiin. Kaikilla oli jotakuinkin samanlainen ymmärrys siitä, miten luottamus syntyy.

”Näkemys on sama, mutta se, miten ihmiset luottamuksesta kertovat ja mistä ne kokemukset syntyvät, tulevat tietenkin omasta työroolista ja työyhteisöstä. Eri tehtävissä olevat ihmiset ovat myös oppineet puhumaan asioista eri sanoin.”

Luottamusta tarvitaan siis kaikilla elämänalueilla. Kehen Sari Kuusela luottaa eniten maailmassa?

”Perheeseen ja pitkäaikaisiin ystäviin. Myös työelämässä minulla on ollut todella hyviä esihenkilöitä ja kollegoita, joihin olen voinut luottaa.”

Hyvien kokemusten kautta luottamusta voi pitää itsestäänselvyytenä, eikä silloin oikeastaan edes tajua, mistä luottamus muodostuu. Luottamuksesta voi oppia myös hieman huonompien esimerkkien kautta.

”Sitten kun kokee jotain toisenlaista, huomaa eron ja sen, missä luottamuksen ydin on”, Kuusela hymähtää.

Minna-Kaarina Forssen & Sari Kuusela:

Luottamuskulttuuri – työyhteisön voimavara (Value Books)

www.adlibris.com/fi/kirja/luottamuskulttuuri—tyoyhteison-voimavara-9789523780057

Rahoitusta tietokirjan kirjoittajalle

Työsuojelurahastosta voit hakea stipendirahoitusta tutkittuun tietoon perustuvan työelämäaiheisen tietokirjan kirjoitustyöhön. Stipendikauden aikana valmistelet käsikirjoituksesi julkaistavaksi. Tietokirjan sisällön on liityttävä Työsuojelurahaston rahoitusalueisiin: työturvallisuuteen, työterveyteen, tuottavuuteen tai työelämän suhteisiin. Stipendi myönnetään 2–6 kuukaudeksi ansiotulon menetykseen. Stipendihakuja on kolme kertaa vuodessa.

Lue lisää: www.tsr.fi/rahoitus-yksityishenkiloille/tietokirjastipendi

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl