Lyhyitä sairauspoissaoloja voi ehkäistä ennalta

Centrian monipuolisen tutkimusaineiston käsittelyyn tarvittiin oma tekoälyratkaisu ja sitoutunut joukko asiantuntijoita. Sen ytimen muodostivat TKI-asiantuntijat Ville Peltola (kuvassa vasemmalla), Ville Pitkäkangas (ei kuvassa), projektipäällikkö Marja-Liisa Hiironen (keskellä) ja TKI-koordinaattori Leena Toivanen (oikealla).

Työterveys | 27.4.2022

Lyhyitä sairauspoissaoloja voi ehkäistä ennalta

Teksti: Tarja Sinervo

Kuva: Anne Yrjänä

Lyhyet sairauspoissaolot kuormittavat henkilöstöä ja tulevat kalliiksi työpaikoille ja yhteiskunnalle. Centrian tutkimushankkeessa selvitettiin, mistä ne johtuvat ja mitä niiden ennaltaehkäisemiseksi olisi tehtävissä. Tutkittavana oli seitsemän eri toimialaa ja yli 50 000 poissaoloa.

Lyhyitä sairauspoissaoloja on tutkittu vähän, vaikka ne kuormittavat työyhteisöä, maksavat työnantajalle ja usein toistuessaan ennustavat pidempiä sairauspoissaoloja. Centria-ammattikorkeakoulu käynnisti Lyhyiden työpoissaolojen ennaltaehkäisy (LYHTY) -hankkeen vuonna 2018 Työsuojelurahaston ja Euroopan sosiaalirahaston tuella. Kvantitatiivinen pitkittäisaineisto kerättiin Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilta vuosina 2017–2020.

– Tutkittavat toimialat olivat varhaiskasvatus, opetus- ja hoitoala, elintarviketeollisuus, ruokapalvelut, valmistava teollisuus ja raskas tehdastyö. Tietoa kertyi yhteensä 50 848 sairauspoissaolojaksosta organisaatioissa, jotka työllistävät noin 6400 henkilöä, kertoo hanketta vetänyt projektipäällikkö Marja-Liisa Hiironen.

Anonymisoidut tiedot saatiin työterveysorganisaatioiden tietokannoista ja työnantajien järjestelmistä. Aineiston analysointiin kehitettiin tekoälyjärjestelmä, johon tiedot vietiin osaksi Big dataa. Mukaan liitettiin muun muassa Ilmatieteen laitoksen ja THL:n tartuntatautirekisterin tietoja.

Yleisimmät lyhyiden sairauspoissaolojen syyt

– Lyhyiden sairauspoissaolojen syyt eroavat pitkien sairauspoissaolojen syistä. Yleisimmät, noin kaksi kolmesta poissaolosta, johtuvat alasta riippumatta akuuteista ylähengitystieinfektioista ja hengityselinten sairauksista. Seuraavaksi yleisimpiä poissaolojen syitä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Melko yleisiä syitä olivat myös vatsatautiepidemiat ja päänsärky, Hiironen kertoo.

”Lyhyiden sairauspoissaolojen syyt eroavat pitkien sairauspoissaolojen syistä.”

Alakohtaisia eroja ei ollut merkittävästi. Raskaassa tehdastyössä korostuivat tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät sekä mielen hyvinvointiin liittyvät syyt. Hiironen arvelee, että mikäli työ on todennäköisesti itseään toistavaa, hyvinvointia voisi auttaa vaihtelun lisääminen esimerkiksi työkierron kautta.

– Mielen hyvinvointiin liittyvät syyt nousivat esiin myös opetus- ja asiantuntijatyössä. Henkisen työn parissa kaivataan usein työn selkeyttämistä ja mahdollisuutta keskittyä edes ajoittain vain tiettyihin asioihin.

Centrian projektipäällikkö Marja-Liisa Hiironen työryhmineen tutki lyhyiden sairauspoissaolojen syitä, kestoa ja ajoittumista. Hän suosittelee tutustumaan omaa alaa koskeviin tutkimustuloksiin ja selvittämään tilanteen omalla työpaikalla. Se auttaa kehittämään keinoja sairauspoissaolojen ehkäisemiseksi.

Alkuvuosi ja syksy sairastamisen aikaa

Lyhyiden sairauspoissaolojen ajankohdissa ei havaittu merkittäviä toimialakohtaisia eroja. Lyhyet poissaolot kestivät yleisimmin 2 päivää ja painottuivat tammikuusta maaliskuuhun ja syyskuusta marraskuuhun. Vain opetus- ja asiantuntijatyössä esiintyi myös toukokuulle ajoittuva poissaolopiikki.

Lyhyiden sairauspoissaolojen ajankohdissa ei havaittu merkittäviä toimialakohtaisia eroja.

– Emme tutkineet tarkemmin organisaatiokohtaisia poissaolosyiden taustoja, mutta huippujaksot liittynevät usein paitsi flunssakausiin, myös työn kuormitushuippuihin. Kun ihminen on hyvässä kunnossa ja arki sujuu hyvin, elimistö pystyy vastustamaan monia taudinaiheuttajia. Kun töitä on paljon, kuormittumisesta seuraa vastustuskyvyn heikentyminen. Tietoa poissaolopiikkien ajoittumisesta kannattaa hyödyntää miettimällä, miten massiivisia huippuja voitaisiin loiventaa, Hiironen pohtii.

Yllättäviä havaintoja

– Viimeisenä tutkimusvuonna puhkesi koronapandemia. Kun vertailimme vuosia toimialakohtaisesti, lyhyet poissaolot vähenivät koronavuonna huomattavasti hoitoalalla. Varhaiskasvatuksessa sen sijaan näin ei käynyt. Työyhteisö- ja alakohtaisesti kannattaisikin selvittää, mitä vuositason vaihtelut kertovat alasta ja mitä toimintaympäristössä tai työpaikalla on tapahtunut. On hyvä pohtia, mitä muutokset kertovat ja mitä ne voivat ennustaa tulevaisuudesta, Hiironen kertoo.

Ilmatieteen hiukkaspitoisuuksien tiedoista selvisi, että kun tutkimusalueella Kokkolassa ja Pietarsaaressa ilman pienhiukkapitoisuus oli suuri, tämä näkyi hengitystieoireiluna erityisesti sote-aloilla. Hiirosen mukaan työpaikan ilmanlaatu ei tähän vaikuttanut, vaan ulkoilma. Muilla aloilla tätä ilmiötä ei havaittu. Muutoin tutkimustiedon pohjalta ei saatu näyttöä ilmaston aiheuttamista vaikutuksista lyhyisiin sairauspoissaoloihin.

Tutkimustuloksista on löydettävissä vastaus myös myyttiin siitä, ovatko työntekijät maanantaisin enemmän pois töistä kuin muina päivinä. Tulosten perusteella minkäänlaista yhteyttä pyhiin ja viikonloppuihin ei löytynyt. Yleisimmät poissaolopäivät olivat tiistai ja keskiviikko.

LYHTY-hanke toimi yhteistyössä sekä valtakunnallisten asiantuntijoiden että paikallisten toimijoiden kanssa. Hyvinvointialan yrittäjien kanssa kehitettiin työntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi erilaisia palveluja ja hyvinvointiin liittyvää palautetta varten luotiin MåBra-mobiilisovellus.

Työvälineitä henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseen

Tutkimuksella haluttiin tarjota työpaikoille välineitä siihen, miten tukea henkilöstön hyvinvointia ja hankkeessa kehitettiin hyvinvointisovellus. Kotihoidon kolmen yksikön työpuhelimiin asennettiin MåBra- mobiilisovellus, jolla työntekijä päivän päätteeksi vastasi neljään työvuoroon liittyvään kysymykseen klikkaamalla hymynaamaa tai surullista naamaa. Kysymyksiä olivat esimerkiksi ”Sainko tarvittavan avun tänään?” tai ”Oliko minulla tänään aikaa pitää lounastauko?”

Tutkimuksella haluttiin tarjota työpaikoille välineitä siihen, miten tukea henkilöstön hyvinvointia ja hankkeessa kehitettiin hyvinvointisovellus.

Pilotin alussa kaikki kokivat työnsä merkitykselliseksi, mutta esiin nousi myös ongelmia liittyen tiedonkulkuun, työhön vaikuttamiseen ja kahvitaukokin jäi monella pitämättä. Kolmen kuukauden pilotin kuluessa lähes kaikki alkupuolella havaitut ongelmat saatiin ratkaistua.

– Sovellus jäi työyhteisön käyttöön, mutta havaitsimme, että välillä on hyvä pitää myös taukoja palautteen antamisessa. Tiedon keruu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen poissaolojen huippukautta, jotta nähdään tilanne ja voidaan tehdä toimenpiteitä poissaolosuman hillitsemiseksi, Hiironen kertoo.

Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä yrittäjien kanssa myös useita erilaisia hyvinvointia tukevia valmennuksia, kuten konfliktinhallinnan kurssi esimiehille ja etänä toteutettava rentoutusharjoitus.

Miten ehkäistä lyhyitä sairauspoissaoloja?

Hiironen suosittelee infektioiden leviämisen ehkäisyä tehostetulla siivouksella ja ahkeralla käsienpesulla etenkin ennen epidemiakausia ja niiden aikana. Korona-aikana opitut hyvät käytännöt kuten hengityssuojan käyttö on hyvä muistaa.

”Moni tutkimus kertoo, että luontoyhteys edistää ihmisen hyvinvointia.”

– Moni tutkimus kertoo, että luontoyhteys edistää ihmisen hyvinvointia. Luontokuvan katselu rauhoittaa ja laskee sydämen sykettä, ja lyhytkin kävely puistossa tai metsässä laskee verenpainetta. Pihalla tai puistossa käynti työpäivän tauolla vaikuttaa yllättävän paljon hyvinvointiin. Työmatkapyöräilyä ja -kävelyä kannattaa myös suosia, Hiironen kertoo.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl