Maahanmuuttajien sopeutuminen työpaikoille on kaksisuuntainen prosessi

Monien Suomeen muuttaneiden käsitykset hyväksytyksi tulemisesta ovat heikentyneet. Monet kokevat yleisen ilmapiirin kiristyneen ja asenteiden ja puheiden muuttuneen rasistisemmiksi maahan muuttaneita kohtaan.

– Suuri osa maahan muuttaneista kokee myös kiristyneen oleskelulupapolitiikan hankaloittavan elämää, sanoo tutkija Rolle Alho.

Alho perustaa näkemyksensä maahanmuuttoon liittyvään tutkimustyöhön, jota hän on tehnyt kaksikymmentä vuotta. Hänen tuore tutkimuksensa Maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaisille työpaikoille – kokemukset, haasteet ja ratkaisut käsitteli maahan muuttaneiden onnistunutta sopeutumista suomalaisiin työoloihin. Työsuojelurahaston rahoittama hanke valmistui syksyllä 2025 Alhon työskennellessä E2 Tutkimuksessa.

Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset ovat iso ja heterogeeninen ryhmä edustaen lukuisia eri kulttuureita ja kieliä. Siksi työpaikoille on Alhon mukaan mahdotonta antaa yleispäteviä ohjeita sopeutumiseen. Tehokkaampaa on panostaa huolelliseen perehdyttämiseen.

– Minua kiinnosti, millaisia ratkaisuja monikulttuurisilla ja monikielisillä työpaikoilla oli luotu perehdyttämiseen. Monilla isoilla firmoilla on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä ja hyvät käytänteet. Monilla pienillä firmoilla ei ole sitä vastoin kokemusta ulkomaalaisten työllistämisestä, Alho kertoo.

Sopeutuminen on sekä maahanmuuttajan että työyhteisön vastuulla.

Ulkomailta rekrytoiminen voi olla yritykseltä iso taloudellinen satsaus, mutta niin se on työntekijältäkin, varsinkin, jos hän muuttaa Suomeen perheineen, tutkija muistuttaa. Yritys toivoo, että työntekijä pysyy Suomessa, ja työntekijä toivoo, että sopeutuminen sujuu hyvin häneltä itseltään mutta myös perheeltä. Tämä kaikki edellyttää toimenpiteitä niin työntekijältä kuin yritykseltäkin: sopeutuminen on kaksisuuntaista ja sekä maahanmuuttajan että työyhteisön vastuulla. Molempien tulee toimia aktiivisesti ja joustavasti arkisissa vuorovaikutustilanteissa.

Ennakointi sujuvoittaa sopeutumista

Hankkeen tutkimusaineisto pohjaa 41 työelämän asiantuntijan haastatteluun, jotka Alho toteutti vuosina 2024 ja 2025. Hän haastatteli esihenkilöitä, luottamusmiehiä ja maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä suomeksi ja englanniksi. Haastateltavat toimivat eri työpaikoilla, ammateissa ja toimialoilla ympäri Suomen.

Tutkimus nosti esiin esihenkilöiden roolin sekä ennakoinnin merkityksen. Mitä huolellisemmin esimerkiksi kielikysymyksiin varaudutaan etukäteen, sen paremmin sopeutuminen onnistuu.

Monet käytänteet voi esittää kirjallisesti mutta miten yrityksen hiljainen tieto siirretään uusille tulijoille? Suomalaiselle työkulttuurille on leimallista itsenäinen ja oma-aloitteinen työskentelytapa sekä matalat hierarkiat. Ruotsalaisille ja virolaisille työntekijöille täkäläiset tavat ovat pitkälti tuttuja, mutta sama ei välttämättä päde esimerkiksi filippiiniläisiin työntekijöihin, joita työskentelee paljon muun muassa hoiva-alalla.

Miten yrityksen hiljainen tieto siirretään uusille tulijoille?

Yksi keino avata työkulttuuria on kuvata yrityksen arvoja ja käytänteitä oppaissa ja ohjeissa ja julkaista ne sekä suomeksi että englanniksi tai muilla tarvittavilla kielillä. Työpaikan hiljaista tietoa niihin on kuitenkin vaikea sisällyttää.

– Olisikin hyvä, jos ohjeiden ja oppaiden laadintaan otettaisiin mukaan maahanmuuttajia, Alho vinkkaa.

Työyhteisö mukaan käytännön toimiin

Vaikka esihenkilöt ovatkin avainasemassa sopeutumisen onnistumisessa, yrityksen koko henkilöstöä voi kouluttaa tunnistamaan työskentelytapoihin, hierarkiaan ja vuorovaikutukseen liittyviä kulttuurieroja. Maahanmuuttajille voi nimetä mentorin tai kummin auttamaan arkisten asioiden hoidossa.

Eri kulttuureita voi juhlistaa ja osoittaa siten kiinnostusta ulkomaisen työtoverin taustaa kohtaan. Uskonnollisia ja kulttuurisia tarpeita voi kunnioittaa ottamalla huomioon rukoushetket ja juhlapyhät.

Ei vaihdeta kieltä heti englanniksi, vaan kannustetaan suomen tai ruotsin oppimiseen.

– Kaikki eivät tosin halua erottua joukosta, joten kannattaa kysyä ensin työntekijältä itseltään, haluaako hän nostaa esiin omaa kulttuuriaan, Alho muistuttaa.

Työyhteisö voi edesauttaa ulkomaisen työtoverin sopeutumista monin tavoin. Jos vaikkapa toinen puhuu suomea tai ruotsia haparoiden, kieltä ei vaihdeta heti englanniksi, vaan kannustetaan kielen oppimiseen. Suomalaistaustaisten ja maahan muuttaneiden yhteisissä työpajoissa voidaan jakaa kokemuksia ja purkaa ennakkoluuloja tai stereotypioita.