Muistipulmat ajoissa puheeksi

Teksti: Maarit Seeling

Kuva: Liisa Takala

–Tiedonkäsittelyn vaatimukset kasvavat vauhdilla lähes kaikissa ammateissa, ja niihin liittyvät ongelmat ovat yleisiä, Työterveyslaitoksen johtava psykologi Teemu Paajanen toteaa.

Työterveyslaitoksen tutkimushanke ”Tiedonkäsittelyn heikentymät ja työkyky” haki työterveyshuollolle uusia keinoja työikäisten muistioireiden arviointiin. Hankkeessa kehitettiin uusia digitaalisia testejä ja kyselymenetelmiä, joita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää työterveyshuolloissa tiedonkäsittelyn oireista kärsivän työntekijän arvioinnissa.

–Tiedonkäsittelyn heikentymillä on suuri vaikutus työkykyyn. Varhaisella tunnistamisella voidaan vaikuttaa oireiden kehittymiseen ja vaikutuksiin, ja sitä kautta työurien jatkumiseen, tutkimushankkeen projektipäällikkönä toiminut, neuropsykologiaan erikoistunut Paajanen toteaa.

”Tiedonkäsittelyn heikentymillä on suuri vaikutus työkykyyn.”

Työntekijän kannattaa itse olla valppaana, jos kognitiivisia oireita tai vaikeuksia ilmaantuu aiempaa enemmän.

–Usein taustalla on korkea työkuormitus, uupumus tai mielialatekijät, mutta näihinkin on tärkeää vaikuttaa työkyvyn ylläpitämiseksi. Asia tulisi ottaa myös esille työkaverin kanssa, jos huomaa hänen tiedonkäsittelyssänsä tai käyttäytymisessä selviä muutoksia aiempaan. Näin ongelmiin pystytään puuttumaan.

Varhainen tunnistus tukee pärjäämistä

TTL:n tutkimuksessa erikoissairaanhoitoon ohjatuista potilaista neljänneksellä oireiden taustasyynä oli jokin psyykkinen syy, joka viidennellä unihäiriö tai fyysinen sairaus, ja useammalla kuin joka kolmannella todettiin nuorella iällä alkava muistisairaus tai lievä kognitiivinen heikentymä.

Paajanen pitää tärkeänä, että muistiongelmista kärsivä pääsee ajoissa hoitoon, ja että hoito perustuu oikeaan diagnoosiin. Näin voidaan tukea työssä pärjäämistä esimerkiksi muokkaamalla työtä oireiden mukaisesti. Ongelmana hänen mukaansa on, että työikäisten muistioireiden ensivaiheen arviointiin ei ole ollut hyviä menetelmiä.

–Tutkimuksemme tavoitteena oli nimenomaa kehittää tiedonkäsittelyn vaikeuksien ja niiden taustalla olevien erilaisten tekijöiden varhaistunnistuksen ja työkykyvaikutusten arviointia.

Hankkeen myötä uudistettu Työssä muistaminen-kysymyssarja voi auttaa sekä työterveyshuoltoa että erikoissairaanhoitoa työntekijöiden osuvammassa hoitoonohjauksessa. Alkavasta muistisairaudesta kärsivä ei kuitenkaan aina itse tunnista oireitaan.

Työn tiedonkäsittelyyn liittyvää kuormittavuutta voidaan hillitä kognitiivisen ergonomian avulla.

–Meidän kaikkien pitäisi olla sillä lailla valppaana, että katsomme vähän myös työkavereiden perään. Jokaisella on velvollisuus hienotunteisesti puuttua tilanteeseen, jos kollegan toimintakyky selvästi heikentyy, Paajanen pohtii.

Työn tiedonkäsittelyyn liittyvää kuormittavuutta voidaan hillitä kognitiivisen ergonomian avulla. Myös monet sairaudet voivat aiheuttaa kognitiivisia vaikeuksia.

Hyvä uni, parempi muisti

Muistin ajoittainen pätkiminen ja satunnainen unohtelu eivät sinällään välttämättä kerro alkavasta muistisairaudesta.

–Kognitiivisten kykyjen heikentymisen yleisimpiä taustasyitä ovat mielialan alavireisyys tai ahdistuneisuus, unihäiriöt, sekä stressi- ja uupumustilat. Oireet voivat olla hyvin monenlaisia ja vakavuudeltaan monen tasoisia. Lieviä muistipulmia on tosi isolla osalla työntekijöistä. Valtaosalla ne ovat onneksi ohimeneviä, Paajanen listaa.

Joskus apu voi löytyä elämäntaparemontista. Terveellinen ravinto, riittävä uni ja liikunta auttavat pitkälle. Aina apu ei silti löydy pelkästään niitä rukkaamalla.

–Tarkkaavaisuus voi häiriintyä myös, jos työtä on liikaa ja keskeytyksiä paljon. Usein tällaisissa tilanteissa tiedonkäsittelyn toiminnot ovat kunnossa, mutta ympäristö on liian vaativa, ja lipsahduksia tulee sen takia.

”Tarkkaavaisuus voi häiriintyä myös, jos työtä on liikaa ja keskeytyksiä paljon.”

Vakavammat aivoihin vaikuttavat sairaudet voivat alkuvaiheessa aiheuttaa samankaltaisia tiedonkäsittelyn oireita kuin tilapäiset syyt, eikä erojen tunnistaminen nykyisillä menetelmillä ole Paajasen mukaan helppoa.

–Työurien pidentyessä kognitiivisten oireiden taustalla on työelämässä yhä useammin alkava muistisairaus tai aivoverenkiertohäiriö, jotka yleistyvät 60 ikävuoden jälkeen. Uusia arviointimenetelmiä tarvitaan, sillä ikäihmisillä käytetyt kognitiiviset seulontatestit eivät havaitse riittävän herkästi työikäisten lievempiä tiedonkäsittelyn muutoksia, Paajanen toteaa.