Tiedonkäsittelyn heikentymät ja työkyky

Tiivistelmä

LÄHTÖKOHDAT
Kognitiiviset oireet ovat yleisiä työikäisillä ja työurien pidentymisen seurauksena niiden taustalla on entistä useammin erityistutkimuksia vaativia aivosairauksia. Työn kognitiivisten vaatimusten kasvu on lisännyt tiedonkäsittelyn merkitystä työelämässä.

TAVOITTEET
Kehittää työterveyshuollon menetelmiä kognitiivisten oireiden taustalla olevien syiden varhaisen tunnistamisen ja osuvamman hoidon avuksi. Tukea tiedonkäsittelyn oireista kärsivien työntekijöiden työkykyä kehittämällä menetelmiä työn vaatimusten ja muokkaustarpeiden määrittämisen avuksi.

TOTEUTUS JA TUTKIMUSAINEISTO
Kohdejoukkona ovat kahden yliopistosairaalan muistipoliklinikoille 12 kk aikana ohjautuvat työikäiset (<65-v) henkilöt. Tutkimusjoukon suuruus on arviolta 150-200 henkilöä ja heitä seurataan mahdollisuuksien mukaan 6 ja 12 kk seurantakäynneillä.

TUTKIMUSMENETELMÄT
Oireiden varhaisessa tunnistamisessa ja työkyvyn arvioinnissa käytetään rinnakkain vakiintuneita kliinisiä ja kognitiivisia arviointimenetelmiä, sekä uutta teknologiaa hyödyntäviä kyselyjä ja testejä.

UUTUUSARVO
Tutkimuksessa käytetään moderneja tutkimusmenetelmiä ja selvitetään ensimmäisen kerran työikäisten kognitiivisia heikentymiä ja työn kognitiivisia vaatimuksia tällä tarkkuudella.

VAIKUTUS TYÖELÄMÄÄN
Työterveyshuollon menetelmien ja työpaikan käytänteiden (työn muokkaus) kehittäminen tukee tiedonkäsittelyn heikentymistä kärsivien työntekijöiden työkykyä ja työurien jatkumista.

Hankkeen vastuuhenkilö

Teemu Paajanen

Tiedote

Uusia keinoja työikäisten muistioireilun arviointiin

Tiivistelmä

Tavoite oli kehittää työikäisten kognitiivisten häiriöiden tunnistamista ja niiden yksilöllisten työkykyvaikutusten arviointia. Uutta tutkimuksessa oli yhdistää kliininen ja työpsykologinen näkökulma. Prospektiivinen 12 kk seuranta-aineisto koostui kahden yliopistosairaalan muistipoliklinikoiden 210 potilaasta. Tutkimme uusia tietokonetestejä ja kyselymenetelmiä, jotka osoittautuivat lupaaviksi muistisairauksien tunnistamisessa ja kognitiivisen työkyvyn arvioinnissa. Tutkituista neljäsosalla todettiin etenevä muistisairaus ja he suoriutuivat muita heikommin kognitiivisissa testeissä ja kokivat työssä enemmän tiedonkäsittelyn vaikeuksia. Menetelmiä ja tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollossa työkyvyn ja jatkotutkimustarpeen arviossa.

Lähtökohdat

Työelämän kognitiiviset vaatimukset ovat kasvaneet, joten tiedonkäsittelyn ongelmilla on entistä suurempia vaikutuksia työkykyyn. Kognitiivisten oireiden taustatekijät vaihtelevat kuormitustekijöistä vakaviin aivosairauksiin. Hankkeen tavoitteena oli kehittää työikäisten erilaisten kognitiivisten häiriöiden tunnistamista sekä niiden yksilöllisten kognitiivisten työkykyvaikutusten arviointia. Uutuusarvona tutkimuksessa oli kliinisen ja työpsykologisen näkökulman yhdistäminen ja menetelmäkehitys.

Aineisto

Tutkimukseen rekrytoitiin Oulun ja Kuopion yliopistosairaaloiden muistipoliklinikoille kognitiivisten vaikeuksien vuoksi selvittelyihin tulleita työikäisiä (n=210). Tutkittavat osallistuivat normaalien neurologian poliklinikan käyntien lisäksi kognitiivisia oirekyselyjä ja tietokonetestejä, sekä työn kognitiivisia vaatimuksia kartoittavia menetelmiä sisältäneeseen lisäosaan lähtötilanteessa sekä 6 ja 12 kk kohdalla.

Menetelmät

Hankkeessa kerättiin kattavasti tietoa erilaisin tutkimusmenetelmin. Erikoissairaanhoidossa kerättiin tietoa kliinisistä neurologisista ja neuropsykologisista tutkimuksista, aivojen kuvantamisesta ja aivo-selkäydinnestenäytteestä. Tutkimuksen lisäosassa hyödynnettiin laajasti oirekyselyjä, sekä uusia kognitiivisia tietokonetestejä. Lisäksi kehitettiin työn yksilöllisten kognitiivisten vaatimusten arviointiin soveltuva kysely. Aineistoa analysoitiin määrällisillä menetelmillä ja visualisoiden.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkituista noin 90% oli jokin kognitioon vaikuttava sairaus. Muistisairaus todettiin 24%. Vastaajista 43% oli työssä ja 25% sairauslomalla. Läheisen ja potilaan arviot, sekä testisuoriutuminen antoivat kaikki arvokasta tietoa erotusdiagnostiikkaan. Potilaiden itse arvioimat työssä ilmenevät kognitiiviset vaikeudet olivat yhteydessä työkykypistemäärään ja sairauspoissaolojen määrään. Kognitiivisten tekijöiden kattavalla arvioinnilla on mahdollista tukea osatyökykyisten työssä jatkamista.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Kognitiiviset seulontatestit, sekä uudet tiedonkäsittelyä arvioivat tietokonetestit ovat lupaavia nuorella iällä alkavien muistisairauksien tunnistamisessa. Laajemmassa käytössä nämä tukisivat varhaisdiagnostiikkaa ja tehostaisivat resurssien käyttöä. Aivotyökyselyn tyky-versio soveltuu yksilötasolla käytettäväksi menetelmäksi työssä ilmenevien kognitiivisten vaikeuksien selvittämisessä. Kyselyä on mahdollista hyödyntää työkyvyn arvioinnin ja työn muokkausten osana.

Aineisto

Teemu Paajanen, Christer Hublin, Anna-Leena Heikkinen, Kia Gluschkoff, Teppo Valtonen, Jussi Virkkala, Pasi Polvi, Toni Saari, Veera Tikkanen, Noora Suhonen, Tuomo Hänninen, Anne Remes, Anne Koivisto, Johanna Krüger. Tiedonkäsittelyn heikentymät ja työkyky. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2022
ISBN 978-952-391-039-3 (PDF) Avaa