Oppia opettajien kokemuksista – työmotivaation vaihtelu on luonnollista

Kuten kaikilla muillakin aloilla, myös opettajien työssä johtaminen on ikuinen keskustelunaihe. ”Opettajat eivät ole itsekään aina ihan helpoimpia johdettavia”, sanoo Saija Hongisto-Peltomaa.

Työsuojelurahaston toiminta | 3.5.2023

Oppia opettajien kokemuksista – työmotivaation vaihtelu on luonnollista

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Sami Turunen

Opettajat ovat olleet viime vuosina kovilla. Heidän työmotivaatiostaan ja sen vaihtelusta on ilmestynyt Työsuojelurahaston tukema kirja, josta voivat ottaa oppia muutkin alat.

Suomalaisen koulun tilasta, sen jatkuvista muutoksista ja opetuksen ”hankehumpasta” on viime vuodet puhuttu isoilla otsikoilla. Tilanne näyttää koulun sisältäkin katsoen hälyttävälle.

”Opettajat ovat käärmeissään siitä, että heitä ei ole muutoksissa kuunneltu. Kun haastattelin kirjaani varten 15 uransa eri vaiheessa olevaa opettajaa, sieltä nousi esille harmi, että omaan työhön ei ole päässyt vaikuttamaan”, sanoo opettajien työmotivaatiosta tietokirjan kirjoittanut Saija Hongisto-Peltomaa.

Kirja Hehku ja hiipuminen. Vimma ja vitutus – Motivaatio ja innostus opettajuudessa käsittelee opettajien motivaation vaihtelua ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Opetusalan barometrin mukaan alan uhkana on, että moni opettaja karkaa vähemmän kuormittaville aloille. Hongisto-Peltomaa on myös huolissaan työn arvostuksesta ja julkikuvasta.

”Meillä on edelleen hyvätasoinen opettajien koulutus, ja opettajat ovat tunnollisia ja taitavia. Harmittaa tämän uutisoinnin vaikutus nuorten urasuunnitelmiin ja on sääli, jos alan arvostus laskee”, itse Salon lukiossa psykologiaa opettava Hongisto-Peltomaa sanoo.

Arvot mukana opetustyössä

Opettajien verenpainetta nostaa moni muukin asia. Opettajat eivät vastusta digitalisaatiota, mutta siihen siirtymisen vauhti on ollut kouluissa kova. Valtakunnantasolta tulee hankkeita, joihin pitää osallistua, ja joiden raportointi vie aikaa perustyöltä.

Muutosten aiheuttamaa kriisiä ei myöskään helpottanut pandemia-aika.

”Sitä ei ole kirjassa paljoa käsitelty, mutta pandemialla on ollut iso vaikutus jaksamiseen. Jälkikäteen pitää ihmetellä käsittämätöntä vauhtia, miten kaikki tuli niin puskista ja miten nopeasti alettiin vetää opetusta etänä.”

Opettajia rassaa myös oman ammatti-identiteettinsä ja persoonansa piilottelu. Julkisuudessakin on nähty vilkasta keskustelua siitä, mitä arvoja voi nostaa esille ja millaisia rähäköitä vaikkapa sukupuoli-identiteettiin liittyvistä asioista syntyy.

”Myös oppilaiden vanhemmat ovat aika aktiivisia, mikä on tietyllä lailla hyvä juttu. Mutta jos he alkavat asettaa liikaa sääntöjä tai tulee konflikteja arvojen kanssa, kaikki tämä lisää opettajien eettistä stressiä.”

”Opettajan työn motivoivimmat asiat – työyhteisö sekä opetettavat nuoret – voivat olla myös työn raskaimpia puolia, jos ne eivät ole kunnossa”, Hongisto-Peltomaa muistuttaa.

Voimaa työhön tulee nuorten innosta

Opettajan työ on Hongisto-Peltomaan päätyö, mutta hän tekee lisäksi opettajien ja sote-henkilöstön työnohjausta sekä toimii psykoterapeuttina.

Mistä opettajan motivaatio sitten syntyy?”Monilla opettajilla ykkösvastaus on työyhteisö. Selkeänä kakkosena – joillakin myös ykkösenä – on tietysti nuorten kanssa tehtävä työ, se oppimisen riemu ja ilo.”

Opettajan uran aikana voi olla parempia ja huonompia hetkiä: joskus motivaatio on korkeammalla, joskus on harmaampia aikoja. Hongisto-Peltomaa on muotoillut kirjaansa tietynlaisen vuodenaikoja noudattavan motivaatiospiraalin.

Vuodenajat vaihtelevat: varhaiskevät, kevät, alkukesä, loppukesä vaihtuvat ja etenevät kohti syksyä ja talvea. Kaikkiin kuuluvat erilaiset tilanteet, tunteet, heräämiset ja lakastumiset. Myös ammatilliseen motivaatioon vaikuttavat itse työn lisäksi myös yksityiselämä perheen ruuhkavuosineen sekä muine iloine ja suruineen.

Opettajan työ on parhaimmillaan ihanaa kevättä.

”Parasta on, kun saan olla nuorten kanssakulkija ja auttaa tärkeässä elämänvaiheessa, jossa he rakentavat omaa maailmankuvaansa. Tämän luottamuksen pohjalta koen olevani etuoikeutettu, kun pystymme käymään heidän kanssaan syviä psykologisia keskusteluja.”

Opettajien viesti sopii muillekin aloille

Vaikka Hehku ja hiipuminen -kirja onkin kirjoitettu opetusalan sisältä, sitä voi hyödyntää muillakin aloilla. Se soveltuu jokaiselle, joka pohtii työmotivaatioon vaikuttavia asioita.

”Jokaisen työelämässä on hiipumisen hetkiä, ja niitä ei pidä pelätä. Ne ovat hyviä hetkiä kysyä, mikä on oma suunta ja mistä uutta hehkua löytyy. Hyvä työyhteisö on avuksi näiden kysymysten pohtimisessa, mutta lopulta ne vastaukset löytyvät itsestä.”

Kirjan kirjoittaminen oli 97-prosenttisesti kivaa ja helppoa.

”Sisällysluettelo oli valmiina neljä vuotta, vaikeaa oli se viimeinen hionta. Kustannustoimittaja oli aktiivisesti mukana, ja juuri kun luulin että homma on valmis, häneltä tulikin vielä punakynää”, Hongisto-Peltomaa nauraa.

Hän sai kirjoittamiseen Työsuojelurahaston tietokirjastipendin kahdeksi kuukaudeksi, ja rahastosta tuli prosessin aikana hyvää sparrausta. Kirjoittamiseen kuluivat lähes kaikki opettajan yhden vuoden lomat.

Kirjoittaminen oli raikasta vaihtelua, jollaista jokaisen on hyvä saada arjen rutiineihin. Hongisto-Peltomaa myöntää, että hänellä itselläkin on ollut motivaation suhteen heikompia aikoja.

”Kun tämä koulu 15 vuotta sitten perustettiin, se oli kovaa aikaa. Tulin tänne pienemmästä koulusta, ja täällä oli 620 oppilasta. Kaikki muutokset johtivat siihen, että uuvahdin. Mietin jopa alan vaihtoa, mutta sitten halusin opiskella uusia asioita”, hän viittaa työnohjauksen ja psykoterapian opintoihin ja siihen, kuinka on onnistunut tuunaamaan työtään mielekkäämmäksi.

”Kaikesta syntyi lopulta hyvä kombo, ja nyt olen ihan supertyytyväinen.”

Saija Hongisto-Peltomaa: Hehku ja hiipuminen. Vimma ja vitutus. Motivaatio ja innostus opettajuudessa. (Opintoverkko Oy)

Saatavilla kirjakaupoista ja verkkokirjakaupoista.

Rahoitusta tietokirjan kirjoittajalle

Työsuojelurahastosta voit hakea stipendirahoitusta tutkittuun tietoon perustuvan työelämäaiheisen tietokirjan kirjoitustyöhön. Stipendikauden aikana valmistelet käsikirjoituksesi julkaistavaksi. Tietokirjan sisällön on liityttävä Työsuojelurahaston rahoitusalueisiin: työturvallisuuteen, työterveyteen, tuottavuuteen tai työelämän suhteisiin. Stipendi myönnetään 2–6 kuukaudeksi ansiotulon menetykseen. Stipendihakuja on kolme kertaa vuodessa.

Lue lisää: www.tsr.fi/rahoitus-yksityishenkiloille/tietokirjastipendi

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl