– Henkilöstöjohtamisessa – sekä sairaalassa että muualla – onnistumisen avaimia ovat muutosjohtaminen, asiakaskeskeisyys ja henkilöstön osallistaminen, Virpi Ruohomäki sanoo.
Johtaminen | 16.5.2018Prosessit ja potilaat kuntoon lean-ajattelun avulla
Teksti: Hannu Kaskinen
Kuva: Liisa Takala
Terveydenhuollossa kysytään muutosjohtajuutta. Sairaalajohdon pitää samanaikaisesti kehittää sekä tärkeitä tutkimus- ja hoitoprosesseja että tiloja. Myös potilaiden tarpeet ja henkilöstön näkemykset pitää ottaa huomioon.
Työterveyslaitos tutki ja kehitti lean-ajattelua kahdessa yliopistosairaalassa. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen lean-pohjainen tutkimus sairaaloiden työprosessien ja tilojen samanaikaisesta kehittämisestä.
Lean on japanilaisen Toyotan luoma tuotantofilosofia, joka korostaa keskeisten prosessien sujuvuutta. Toimintoja kehitetään jatkuvasti, hukka-aika leikataan ja virheistä opitaan.
Hoitoaika minimiin
Lean-ajattelu sairaalasuunnittelussa tähtää turhien työvaiheiden karsimiseen, mikä vähentäisi kustannuksia. Tällöin potilaan hoitoon pääsy ja hoitoajan pituus ovat keskeisiä mittareita.
Sujuvilla prosesseilla ja terveellisillä työtiloilla edistetään henkilöstön työhyvinvointia ja työn tuottavuutta.
– Henkilöstölle tämä tarkoittaa oman osaamisen parempaa hyödyntämistä sekä tehokkaampia ja turvallisempia työprosesseja, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki sanoo.
Hän lisää, että potilaan näkemyksiä on syytä kysyä vähintään potilasjärjestöiltä ja lapsipotilaiden vanhemmilta.
Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa verrattiin 2015 käyttöön otetun päiväkirurgian ja vanhan sairaalan hoitoprosesseja. Uudessa 23 h -prosessissa potilas tulee leikkaukseen suoraan kodistaan. Leikkauksen jälkeen potilas siirretään heräämöön, josta hänet kotiutetaan heti, kun hän on tarpeeksi hyvässä kunnossa. Vuodeosastoaika jää yleensä pois.
Lean-ajattelussa toimintoja kehitetään jatkuvasti, hukka-aika leikataan ja virheistä opitaan.
Henkilöstöä ja potilasta syytä kuulla
Turun yliopistollinen sairaala oli toinen tutkimuskohde. Turussa tutkittiin raskaana olevia naisia, vastasyntyneiden hoitoa sekä tehohoidon ja uusien tilojen suunnittelua.
Tutkimushanketta oli käsitelty hyvissä ajoin henkilöstökokouksissa, mikä vauhditti suunnittelua.
Ruohomäki yleistää, että suunnitteluryhmään kannattaa ottaa kokeneita työntekijöitä, ja heille pitää varata suunnitteluun tarpeeksi työaikaa.
– Osallistuminen parantaa henkilöstön sitoutumista. Heidän arkikokemustaan on syytä kuulla, sillä heiltä usein saadaan parhaat kehittämisehdotukset, Ruohomäki pohtii.
Suunnitteluryhmässä luotiin yhteiset arvot, jotka konkretisoitiin, ja päätöksistä pidettiin kiinni. Lapsen vanhemmat saivat sanoa sanansa suunnitteluun. Näin sairaala sai muun muassa perhehuoneet.
Sekä Kuopion että Turun sairaalassa oli jo vuosia kehitetty työprosesseja. Tosin sairaaloissa puhuttiin laatuajattelusta, kun moni mieltää lean-ajattelun liian mekaaniseksi.
– Kaavamaisissa prosessikaavioissa henkilöstön näkemykset paljolti unohdetaan. Lean-ajattelua ei voi suoraan siirtää tuotannosta hoitotyöhön, Ruohomäki muistuttaa.
Tilasuunnittelu vaatii yhteispeliä
Monet sairaala- ja terveyskeskusrakennukset ovat liian vanhoja, jotta niissä kyettäisiin parhaaseen nykyhoitoon.
Kuopion uudet sairaalatilat ovat esteettömät, ja kalusteet ovat säädettävät. Aiempaan sairaalaan verrattuna uudessa sairaalassa on parempi sisäilma ja enemmän kokoushuoneita.
Tutkimuksen molemmissa sairaaloissa pystyttiin sekä tehostamaan prosesseja että parantamaan henkilöstön yhteistyötä, etenkin vaativissa työtilanteissa.
Jo tilojen lähekkäin sijoittelu edisti sekä henkilöstön että potilaiden siirtymistä ja henkilöstön viestintää.
Kehittävää ilmeni yhteistyössä arkkitehtien kanssa. Ruohomäki sanoo, että tilan suunnittelijoiden ja käyttäjien yhteistyötä pitää kehittää nykyistä pitkäjänteisemmin. Tilojen pitäisi olla sekä esteettisiä, elinkaareltaan kestäviä että muunneltavia.
– Arkkitehtuurissa suunnitellaan perinteisesti, mutta hoitotyössä prosessit ja vaatimukset muuttuvat tiuhaan. Arkkitehtien pitää oikeasti ymmärtää työn vaatimukset.
Uusi hoitotieto käy opiksi
Kun Työterveyslaitoksen tutkijat analysoivat plastiikkakirurgian hoitoprosessin Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa, saatiin ensi kertaa esille työvaiheet yksityiskohtineen ja niihin kuluva aika. Vanha ja uusi prosessi näyttävät kaavioina yhtä mutkikkailta, kun uuteen prosessiin saatiin aiempaa tarkempaa tietoa.
Virpi Ruohomäki pitää havaintoa oppimismahdollisuutena. Prosessikuvausta voi käyttää henkilöstön perehdytyksessä ja koulutuksessa.
– Prosessikuvauksesta henkilöstö näkee kokonaisuuden. Oman työn arvo selkiytyy, kun huomaa, miten se nivoutuu pitkään ja monimutkaiseen hoitoprosessiin.
Tutkijat yllättyivät, kun muutamat kuopiolaisvastaajat kokivat yhteistyön heikenneen uudessa sairaalassa. Ruohomäki arvelee, että näitä vastaajia rasittivat sairaalan monet päällekkäiset kehittämishankkeet ja keskustelu sote-uudistuksesta. Hän huomauttaa, että kritiikki on mainittava tutkimusraportissa, sillä muuten yhteisöllisyyttä ei edistetä.
Tutkijat laativat suunnitteluoppaan, jotta hyvät käytännöt saadaan hyödynnettyä sairaaloiden kehittämisessä. Opas on vapaasti verkossa luettavissa. Tulokset ovat sovellettavissa myös muille aloille.
Työterveyslaitos: Terveydenhuollon työprosessien, palvelujen ja tilojen kehittäminen Lean-ajattelun avulla. Tutkimus.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 1 kpl
